Miten valitsitte tuleeko lapselle äidin vai isän sukunimi?
Pidin oman sukunimeni, ja nyt tämä tilanne edessä. Mies haluaisi lapselle oman sukunimensä, mutta minusta tuntuisi oudolta että oltaisiin lapsen kanssa eri sukunimellä. Kumpikin nimi on tavallinen -nen-loppuinen, joten harvinaisuuden tai nimen kauneuden perusteella ei oikein voi valita.
Kommentit (47)
Ainakin avioliitoissa 99% tapauksista mies kirjoittaa naiseen nimensä.
Mies omistaa naisen kuten nainen omistaa lapsen.
Mieheni sukunimi on Tuppurainen.
Aivan varmasti lapsen sukunimi tulee olemaan minun.
Miehen äiti halusi väkisin miehen sukunimen lapsille vaikka hän on eri niminen. Mies olisi myöhemmin halunnut lapsille minun nimeni vaikka vastusti äitinsä takia silloin.
femi-nisti kirjoitti:
Minun isäni sukunimi on parempi kuin siittäjä-ukkoni sukunimi.
Molemmat heistä valitsit seuraavan ihmisen geeneiksi.
Parempi olla Virtanen kuin Harakka
Otin miehen nimen naimisiin mennessä, koska halusin koko perheelle saman nimen.
Lapsi syntyy automaattisesti samalle sukunimelle kuin äiti. Äiti päättää vaihtuuko nimi vai pysyykö samana.
Eipä tarvinnut ihmeemmin miettiä. Mieheni on ulkomaalainen ja lapsen etunimi on hänen kulttuuristaan ja mätsää paremmin myös miehen sukunimen kanssa. En tykkää itse erikielisistä nimistä sekaisin.
Me tehtiin kompromissi, sukunimi tuli isältä ja minä sain läpi sen, että lasta ei kasteta.
Kysyin miehen mielipidettä ja hän vastasi, että ihan sama. Arvatkaas kumman sukunimi lapsilla on?
Isän nimi. Perinteitä kunnioittaen.
Siis hetkinen. Sinun mielestäsi oliai outoa, että lapsella on kanssasi eri sukunimi, mutta mielestäsi ei haittaa, jos miehestä tuntuu sama asia oudolta? Melko itsekästä.
Ette taida muutenkaan kauhean paljon jutella? Luulisi, että tämä olisi keskusteltu jo kauan sitten, viimeistään siinä vaiheessa, kun pidit oman nimesi.
Miksi koet, että sinulla olisi "etuoikeus" nimetä lapsi omalla sukunimelläsi?
Vierailija kirjoitti:
Me avoliitossa ja lapsilla miehen sukunimi, niin ei ihmisten tarvi arvuutella isää.
Tähän siis kuitenkin saattaa olla tarvetta?
Vierailija kirjoitti:
Me avoliitossa ja lapsilla miehen sukunimi, niin ei ihmisten tarvi arvuutella isää.
Vierailija kirjoitti:
Tähän siis kuitenkin saattaa olla tarvetta?
Mistä tulikin mieleeni.
Niin minä olen siis tuo, jolta edellä kysyttiin että "Oletko ihan tossu" kun annoin vaimoni päättää, että lapsille annetaan minun sukunimeni. Olisiko muuten pitänyt kovastikin vastustaa? Kun hän oli sitä mieltä?
Mutta juu.
Vaimoni yleensä aina sopivassa tilanteessa esitteli minut että "Tässä on lasten isä-oletettu".
Vierailija kirjoitti:
Otin miehen nimen naimisiin mennessä, koska halusin koko perheelle saman nimen.
Tämä. 99% pareista ottaa miehen nimen, koska muuten perheellä ei ole samaa nimeä, jos valitaan naisen.
Isän nimi koska äiti on jo tiedossa. Ja toisekseen, mä rakastan miestäni. :)
Vierailija kirjoitti:
Isän nimi koska äiti on jo tiedossa. Ja toisekseen, mä rakastan miestäni. :)
Tämä. Isän tietää siitä kenen nimen antaa. Jos Virtanen pumppaa minut tiineeksi ja nimeän lapsen Kaasoseksi, tietää siitä että se on Kaasosen lapsi.
Mies tarvitsee naisen johon tehdä tarpeensa ja nainen rakastaa miestä, siksi miehen nimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isän nimi koska äiti on jo tiedossa. Ja toisekseen, mä rakastan miestäni. :)
Tämä. Isän tietää siitä kenen nimen antaa. Jos Virtanen pumppaa minut tiineeksi ja nimeän lapsen Kaasoseksi, tietää siitä että se on Kaasosen lapsi.
Mies tarvitsee naisen johon tehdä tarpeensa ja nainen rakastaa miestä, siksi miehen nimi.
Molemmat emät näkee dna:sta. Ei tarvita nimiä siihen.
Tietysti kauniimpi nimi, oli kumman tahansa.
Minun isäni sukunimi on parempi kuin siittäjä-ukkoni sukunimi.