Kaveri loukkaantui, kun en muista hänen kokemiensa keskenmenojen määrää - onko normaalia?

No sehän on kolmannen lapsen raskaus jos lapsia on nyt elossa 2 kpl.

En muista kaverieni keskenmenoja koska en kaikista ole edes kuullut.  

Tuo on todella herkkä aihe, joten tavallaan ymmärrän kaveriasi.  Yritä olla läsnäja kuunnella. 

Oma kokemus on, että lapsensa missä tahansa vaiheessa raskautta menettäneet ovat varpaillaan kaikkeen raskauteen liittyvän kanssa. Mielestäni ihan luonnollista. Yritä antaa asian olla. Tuskin kaveri tarkoittaa mitään pahaa. Hänelle asia on vain niin iso.

Kaveri suuttui siitä kun et ole oikeasti kuunnellut etkä siksi muista.

Kumpa?

Unohtelu vai keskenmenojen määrä?

En muista edes itse kuinka monta keskenmenoa sain. Monta niitä oli ennen kuin sain ainokaiseni.

Mutta ihmiset reagoi eri asioihin eri tavalla. Ei kannata ottaa itseensä tai miettiä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri suuttui siitä kun et ole oikeasti kuunnellut etkä siksi muista.

Kyllä minä muistan, että kaveri on kokenut kohtukuoleman ja saanut keskenmenoja. Mutta en minä muista, montako keskenmenoa on ollut - niistä on kuitenkin jo monta vuotta aikaa ja osa on tapahtunut varhaisessa vaiheessa. En minä muutenkaan muista kovin tarkkaan kaikkia asioita kavereistani: muistan kyllä, jos joku kaveri on vaikka eronnut/ollut jossain töissä, mutta en muista, kauanko erosta on tai kuinka pitkään joku on ollut jossain töissä.

Ap

Kummatkin olette sinällään asiassanne oikeassa sanamuotojen perusteella. Mutta sinä olit tahditon, kun kaverisi ymmärrettävästi pelkää keskenmenoa, ja puheistasi voi ymmärtää ettei hänellä koskaan mitään vaikeuksia ole ollutkaan.

Ei kai AP:n kaveri pillastunut siitä, että AP ei muistanut niiden keskenmenojen tarkkaa määrää vaan siitä, että antoi ymmärtää, ettei muista niitä keskenmenoja ollenkaan. Kun puhui vain kolmannesta raskaudesta.

Jos asiasta on puhuttu ja jos AP:n kaveri on surrut keskenmenojaan ja kohtukuolemaa AP:lle, pitäisin moukkana, jos AP ei muistaisi niiden olemassaoloa ollenkaan. Vaan ajattelisi, että kaveri on nyt kolmatta kertaa raskaana ja totta kai kaikki menee hyvin. Jos muistaisi keskenmenoja olleen (1 tai useampi), ymmärtäisi, että kaveri stressaa.

Kaverisi loukkaantui siitä, että ohitit täysin sen, että hänellä on ollut useita raskauksia, joissa ei ole käynyt hyvin. Juuri tuota pelkoaan yritti sinun kanssa käsitellä, ja ohitit sen täysin.

Ystäväsi on hieman pikkumainen, kun ei pysty hillitsemään itseään, vaikka harmittaisikin. Minä suuttuisin mielessäni ja selän takana tuosta ystävälleni, joka ei halua hillitä omaa käytöstään ollakseen minulle hyvä ystävä ja alkaisin valmistella etääntymistä.

Vierailija kirjoitti:

No sehän on kolmannen lapsen raskaus jos lapsia on nyt elossa 2 kpl.

Ei se noin lasketa. Kyllä ne muutkin ovat raskauksia. Toki jos on ihan alussa menneet niin ei välttämättä lasketa neuvolassa tms.

Mulla on isompi lapsi kuollut sairauteen ja tulin raskaaksi kuoleman jälkeen. Kaikissa papereissa lukee, että toinen raskaus/kaksi kertaa ollut raskaana. Olisi ollut todella outoa ja absurdia, jos ensimmäinen raskaus ja synnytys olisi pyyhitty pois ja mua kohdeltu ensisynnyttäjänä. Fyysisestikin eka raskaus ja synnytys oli jättänyt jälkensä.

Ap:lle

Kuulostaa siltä, että kaveriasi loukkasi se, että unohdit hänen lapsensa kuoleman (kyllä kohtukuollut vauva lasketaan lapseksi) ja, että hänellä on ollut keskenmenoja. Ei keskenmenon määrillä ollut väliä vaan unohdat täysin toisen menetykset. Kaverisi saa ehkä kolmannen elossa olevan, ei kolmatta lasta. Jos saa, koska hänellä on todennäköisesti korkeammat riskit kohtukuolemaan ja keskenmenoihin nytkin. Empatiaa voi harjoitella ja miettiä, miltä sinusta tuntuisi, jos kaverisi unohtaisi tärkeitä asioita sinun elämästäsi.

Sille odottavalle kaverillesi ne keskenmenotkin olivat menetettyjä lapsia. Ymmärrän hyvin hänen mielipahansa. 

Kannattaisiko näiden loukkaantujienkin miettiä joskus sitä, että toiset eivät ole syypäitä, eivätkä vastuussa heidän loukkaantumisistaan? Ehkä se ystävä sen tajuaakin.

Ystävä on itse jumissa noissa keskenmenoissa, se on hänen ongelmansa, ei ap:n. Ystävän tukeminenkin voi olla vaikeaa, jos itse kokee asian eri tavalla, eli ei omaa mitään tunnekokemusta aiheeseen keskenmeno. Kantsis sen kaverin se oivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri suuttui siitä kun et ole oikeasti kuunnellut etkä siksi muista.

Kyllä minä muistan, että kaveri on kokenut kohtukuoleman ja saanut keskenmenoja. Mutta en minä muista, montako keskenmenoa on ollut - niistä on kuitenkin jo monta vuotta aikaa ja osa on tapahtunut varhaisessa vaiheessa. En minä muutenkaan muista kovin tarkkaan kaikkia asioita kavereistani: muistan kyllä, jos joku kaveri on vaikka eronnut/ollut jossain töissä, mutta en muista, kauanko erosta on tai kuinka pitkään joku on ollut jossain töissä.

Ap

Niin, muistat kuitenkin, että kaveri on eronnut, etkä puhu hänen olevan menossa ensimmäistä kertaa naimisiin, jos on menossa naimisiin. Tai muistat, että kaveri on jossain töissä, eikä hae ensimmäistä työpaikkaa, jos sattuu olemaan työnhaussa.

Miksi kaveri olettaa, että puhuisit hänen keskenmenoistaan? Aika harva haluaa, että toinen ihminen ottaa oma-aloitteisesti esiin jonkun toisen elämässä tapahtuneen ikävän asian. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri suuttui siitä kun et ole oikeasti kuunnellut etkä siksi muista.

Kyllä minä muistan, että kaveri on kokenut kohtukuoleman ja saanut keskenmenoja. Mutta en minä muista, montako keskenmenoa on ollut - niistä on kuitenkin jo monta vuotta aikaa ja osa on tapahtunut varhaisessa vaiheessa. En minä muutenkaan muista kovin tarkkaan kaikkia asioita kavereistani: muistan kyllä, jos joku kaveri on vaikka eronnut/ollut jossain töissä, mutta en muista, kauanko erosta on tai kuinka pitkään joku on ollut jossain töissä.

Ap

Niin, muistat kuitenkin, että kaveri on eronnut, etkä puhu hänen olevan menossa ensimmäistä kertaa naimisiin, jos on menossa naimisiin. Tai muistat, että kaveri on jossain töissä, eikä hae ensimmäistä työpaikkaa, jos sattuu olemaan työnhaussa.

Olen ehkä sitten maailman huonoin kaveri, mutta en minä edes muista, missä kaikki kaverini ovat töissä. Ihmisillä on vaihtuvia työpaikkoja. Ei ole mun kaverisuhteissa olennainen asia, onko joku töissä missäkin. Eikä kavereistakaan kaikki muista, missä mä olen töissä eikä se haittaa mua ollenkaan. Onhan työpaikat vaihtuneet vuosien varrella.

Kohtukuolemahan tarkoittaa, että raskaus on ollut jo pitkällä, eli vauva on varmasti ollut odottavalle äidille hyvinkin todellinen. Ei ihme, että hän pahoittaa mielensä, jos lasket hänen lapsikseen vain elävänä syntyneet.

Millä perusteella sanoit, että raskaus menee hyvin ja he saavat lapsen pian syliin? Eihän tuollaista voi kukaan ennustaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaveri suuttui siitä kun et ole oikeasti kuunnellut etkä siksi muista.

Kyllä minä muistan, että kaveri on kokenut kohtukuoleman ja saanut keskenmenoja. Mutta en minä muista, montako keskenmenoa on ollut - niistä on kuitenkin jo monta vuotta aikaa ja osa on tapahtunut varhaisessa vaiheessa. En minä muutenkaan muista kovin tarkkaan kaikkia asioita kavereistani: muistan kyllä, jos joku kaveri on vaikka eronnut/ollut jossain töissä, mutta en muista, kauanko erosta on tai kuinka pitkään joku on ollut jossain töissä.

Ap

Niin, muistat kuitenkin, että kaveri on eronnut, etkä puhu hänen olevan menossa ensimmäistä kertaa naimisiin, jos on menossa naimisiin. Tai muistat, että kaveri on jossain töissä, eikä hae ensimmäistä työpaikkaa, jos sattuu olemaan työnhaussa.

Kyllähän ap muisti työpäikat (=lapset), jotka kaveri oli saanut. Miksi työhaastatteluista, jotka eivät ole johtaneet mihinkään pitäis puhua?