Yh-äitit ja isäinpäivä

Meillä lapsi vei isälleen aina lahjan ja kortin, vaikka ei isä tehnyt vastaavaa kun oli äitienpäivä. Mutta ajatelkaamme mikä on tärkeää lapselle! Nykyään käydään isänpäivänä isän haudalla. Ja papat saa koulussa tehdyt kortit.

lapsi ei ole hoidossa vaan kotona.

Ihan kiinnostuksesta kyselen:)

vaarille kortti ja mennään sinne juhlistamaan.

Eli meillä lapsen isä ei ole tänne päin ollut päivääkään yhteyksissä, niitä paria puhelua lukuunottamatta.



Toisin sanoen isänpäivää vietetään isoisän (minun isäni) kanssa, ja hyvin on sujunut toistaiseksi. Pk:ssa on ilmeisen fiksuja lapsia, eivät mokomasta härnää eivätkä utele sen enempää koko asiasta.

Isä ei ole heitä omasta tahdostaan tavannut helmikuun jälkeen vaikka asuu 1,5km:n päässä ja auto ja ajokorttikin on...



Ärsyttää kun lapset tekee päiväkodissa isänpäivälahjan ja kortin kun ei mun lapsilla oikeesti ole isää eikä isoisiäkään niin eipä ole ketään kelle sellaisia antais.

joten nykyään eivät edes korttia lähetä. Harmittaa vaan suunattomasti lasten puolesta, kun muut askartelevat isälleen tarhassa kaikenmaailman hökötyksiä, eikä meidän lapsilla ole ketään kelle antaa rakennelmat:(

eivät ole missään yhteydessä biologiseen isäänsä, ennen nykyistä miestäni antoivat " kaverikortin" kaverin miehelle joka ollut heidän elämässä miehen mallina... ja nykyään antavat isäpuolelleen joka on heille enemmän isä kuin oma isä on koskaan ollut.



isä ei lapsiaan koskaan muista niin miksi lapset isää...

Meillä poika menee isänpäivänä isälleen ja me käydään sitä ennen ostamassa isälle pari lahjaa (poika valitsee) ja tehdään kortti. Sitten poika haluaa muistaa myös faijaansa eli isäpuoltaan (poika valitsee hälle myös 2 lahjaa ja lisäksi haluaa et mennään koko perheellä hampurilaiselle, hälle lastenateria ja faijalle isoin mahdollinen hampurilainen).



Meillä nyt ehkä tavallista helpompaa tää elämä, kun ollaan lapsen isän kanssa hyvissä väleissä ja esim. päiväkodin vanhempainillassa ollaan kaikki kolme eli minä, lapsen isä ja " faija" eli ne henkilöt, jotka pyörittää lapsen arkea.



Miksi et ottaisi mitään vastuuta siitä itsellesi? Olet ilmeisesti katkera exälle, mutta kaipa siitä huolimatta kiitollinen siitä, että sinulla on lapsi/a elämässäsi? Ilman exää ei lasta olisi ja minusta kerran vuodessa on kiitos paikallaan. Vanhemman ihan oma etukin on yrittää pitää huolta etävanhemman ja lapsen hyvistä väleistä. Jos lapsi haluaa ostaa isälle jotain, niin miksi et sitä kerran vuodessa kustantaisi? Meillä poika pienempänä halusi ostaa esim. isälleen ruisleipää ja lakritsia, kun tiesi, että isä niistä pitää. Samoin kortin väsäämisessä ei nyt kauaa aikaa mene. Mikäli isä ei pidä lapseen yhteyttä, niin mielestäni kortti olisi silloinkin kyllä isänpäivänä poikaa.

Et lapsen pitäis tuottaa isälle hyvä mieli isänpäivänä vaikka isä ei vaivaudu samaan esim. jouluna, nimipäivänä tai syntymäpäivänä.



Ja vitut! Jos isää ei kiinnosta niin ei lapsen sellaiselle mitään tarvii antaa.

13 oletko sitä mieltä elämässä, että pahaan vastaa pahalla, niin se on hyvä juttu? Oletko ajatellut, että jos pahaan vastaa aina hyvällä, että se voisi jossain vaiheessa tuottaakin jotain hyvää?



Oletko ajatellut, että jos elämässään on katkera ja käytää energiansa vihaan, niin sitä energiaa vaan menee kahta enemmän? Eipä minun ex minua muistanut mitenkään äitienpäivänä, mutta ei tulisi pieneen mieleenkään, että siitä " kostona" häntä ei muistettaisi isänpäivänä. Samoin muistan exää ja hänen uutta perhettään jouluna, vaikka he eivät muistaisi minua ja meidän uutta perhettä. Teen asioita siksi, koska haluan tehdä, en kiitollisuudenvelasta tai vastakohteliaisuudesta. Oikeasti viimekin jouluna tuotti oikein mielihyvää, kun mielestäni keksin exälle todella kivan lahjan (kun on 10 vuotta ollut naimisissa, niin miehen todellakin tuntee ja osaa ostaa osuvan lahjan).

lapsille. Ei tarvitse mitään... Onneksi lapsilla nyt hyvä " iskä" joka osaa arvostaa heitä..

melba:

13 oletko sitä mieltä elämässä, että pahaan vastaa pahalla, niin se on hyvä juttu? Oletko ajatellut, että jos pahaan vastaa aina hyvällä, että se voisi jossain vaiheessa tuottaakin jotain hyvää?

Oletko ajatellut, että jos elämässään on katkera ja käytää energiansa vihaan, niin sitä energiaa vaan menee kahta enemmän? Eipä minun ex minua muistanut mitenkään äitienpäivänä, mutta ei tulisi pieneen mieleenkään, että siitä " kostona" häntä ei muistettaisi isänpäivänä. Samoin muistan exää ja hänen uutta perhettään jouluna, vaikka he eivät muistaisi minua ja meidän uutta perhettä. Teen asioita siksi, koska haluan tehdä, en kiitollisuudenvelasta tai vastakohteliaisuudesta. Oikeasti viimekin jouluna tuotti oikein mielihyvää, kun mielestäni keksin exälle todella kivan lahjan (kun on 10 vuotta ollut naimisissa, niin miehen todellakin tuntee ja osaa ostaa osuvan lahjan).

Kummankohan niistä isän ja lapsen väleistä pitäis huolehtia, isän vai lapsen?



Mulla ei ole ex:n kanssa mitään riitaa, häntä ei vaan lapset kiinnosta joten olkoon. Ei tarvi lapsiakaan isä kiinnostaa.



Miksi isä pitäisi palkita siitä että tuottaa lapsille pahaa mieltä suunnilleen kerran vuodessa näyttäytymällä ja lupaamalla kaikkea jota ei kuitenkaan pidä?



T:13

Vierailija:

Kummankohan niistä isän ja lapsen väleistä pitäis huolehtia, isän vai lapsen?

Mulla ei ole ex:n kanssa mitään riitaa, häntä ei vaan lapset kiinnosta joten olkoon. Ei tarvi lapsiakaan isä kiinnostaa.

Miksi isä pitäisi palkita siitä että tuottaa lapsille pahaa mieltä suunnilleen kerran vuodessa näyttäytymällä ja lupaamalla kaikkea jota ei kuitenkaan pidä?

T:13

Kyse ei ole rahan tuhlaamisesta vaan pienestä muistamisesta, idea on usein se tärkein ja siitä näkee, että millä mielialla toista on muistettu. Katkeruudella ja vihalla ei voita mitään, hyvällä tahdolla usein paljonkin. Kannattaa joskus kokeilla.

Kauan jaksoin yrittää lasten ja isän välille jonkinlaista suhdetta mutta kun se on kovin vaikeeta kun isää ei kiinnosta.



Mun lapsilla on hyvä isäpuoli joka rakastaa niitä takuulla enemmän kuin niiden oma isä on koskaan rakastanutkaan.



T:13

meillä on hieman eri tilanne, lapsen isä juuri ilmoitti ettei voi ottaa lasta isänpäivänä :( Lapsen isä ei pahemmin tapaa lasta (pari kertaa vuodessa) ja soittaakin hyvin harvoin. Niinpä taas tänä vuonna lähetämme lapsen kanssa postitse isälle tarhassa tehdyn kortin ja lahjan. ja lapsi soittaa isälleen isänpäivänä.



Oli se ex kuinka hulttio tahansa, lähivanhemman tehtävä on tukea lapsen suhdetta isäänsä. Jos asiaa lapsen edun kannalta mietitään.

melba:

Kyse ei ole rahan tuhlaamisesta vaan pienestä muistamisesta, idea on usein se tärkein ja siitä näkee, että millä mielialla toista on muistettu. Katkeruudella ja vihalla ei voita mitään, hyvällä tahdolla usein paljonkin. Kannattaa joskus kokeilla.

Mutta ilmeisesti isä nauttii lasten kiusaamisesta niin paljon että ei malta pysyä pois kokonaan.



4½v poika ja 3½v kaksoset eivät edes muista minkä näköinen heidän isä on. 5½v lapsesta en tiedä minkä verran muistaa. 4½v poika kysyi kesällä kaupungilla et äiti, onko toi meidän isä? Siinä ei kuule paljon hyvä tahto auta jos toinen on täys mulkku OMIA LAPSIAAN KOHTAAN!!!



T:13