Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan uupunut parisuhteeseen?
20.09.2022 |
Siis niin, että ei edes riitele vaan totaalisesti loppuu mikään draivi tai kiinnostus? Ettei ole sanottavaa toiselle tai ei enää edes odota toiselta mitään?
Kommentit (69)
Eeeei voi olla. En usko. Sellaista ei tapahdu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpointa olisi, jos joku viettelisi miehen ja hän haluaisi jättää minut. En jäisi taistelemaan hänestä.
Ihan samaa olen joskus ajatellut. En sitä vastuuta jaksaisi että olen jättäjä. Mies on avuton, saamaton, sottainen, ylipainoinen, huonokuntoinen.... erotiikka ei kiinnosta eikä seksikään ollut koskaan kovin kummoista. On vaikeaa irrottautua tällaisesta vaikka mitään iloa ei enää ole suhteessamme eikä mitään puhuttavaakaan. Lomailemmekin eri paikoissa. Jos nyt törmäisin johonkin ihanaan mieheen joka haluaa seksiä, olisin äärimmäisen onnellinen. Saisin ehkä voimaa lähteä kuolleesta suhteesta.
Sanon vielä sen verran että emme edes riitele. Olemme kuin kaksi vierasta ihmistä joilla sama osoite.
Eihän tuo ole uupumusta parisuhteeseen vaan yksinkertaisesti huono suhde.
No näinhän se on. Pitäisi osata vaan lähteä. Mutta meillä on yhteinen liikeyritys ja jos lähden jään aika tavalla puille paljaille. Mies on paljon vanhempikin, jää eläkkeellä parin vuoden päästä, itselläni työuraa vielä yli 10 vuotta. Huh.
Miksi kysyä neuvoa, jos olet jo päättänyt, että rahan takia et voi lähteä? Ero vaatii tekemään valintoja. Ei voi esim. olettaa, että pystyy välttämättä elämään samaa elintason kuin ennen eroamista. Varmasti jokainen joutuu tekemään hankalia päätöksiä erotessaan. Jos kuitenkin päättää jäädä millä tavalla tahansa huonoon suhteeseen sen vuoksi, että ei halua menettää tiettyä elintasoa niin se on valinta ja silloin sen kanssa pitää elää. Aivan samoin kuin senkin kanssa, että päättää erota. Kaikkea ei voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpointa olisi, jos joku viettelisi miehen ja hän haluaisi jättää minut. En jäisi taistelemaan hänestä.
Ihan samaa olen joskus ajatellut. En sitä vastuuta jaksaisi että olen jättäjä. Mies on avuton, saamaton, sottainen, ylipainoinen, huonokuntoinen.... erotiikka ei kiinnosta eikä seksikään ollut koskaan kovin kummoista. On vaikeaa irrottautua tällaisesta vaikka mitään iloa ei enää ole suhteessamme eikä mitään puhuttavaakaan. Lomailemmekin eri paikoissa. Jos nyt törmäisin johonkin ihanaan mieheen joka haluaa seksiä, olisin äärimmäisen onnellinen. Saisin ehkä voimaa lähteä kuolleesta suhteesta.
Sanon vielä sen verran että emme edes riitele. Olemme kuin kaksi vierasta ihmistä joilla sama osoite.
Eihän tuo ole uupumusta parisuhteeseen vaan yksinkertaisesti huono suhde.
No näinhän se on. Pitäisi osata vaan lähteä. Mutta meillä on yhteinen liikeyritys ja jos lähden jään aika tavalla puille paljaille. Mies on paljon vanhempikin, jää eläkkeellä parin vuoden päästä, itselläni työuraa vielä yli 10 vuotta. Huh.
Miksi kysyä neuvoa, jos olet jo päättänyt, että rahan takia et voi lähteä? Ero vaatii tekemään valintoja. Ei voi esim. olettaa, että pystyy välttämättä elämään samaa elintason kuin ennen eroamista. Varmasti jokainen joutuu tekemään hankalia päätöksiä erotessaan. Jos kuitenkin päättää jäädä millä tavalla tahansa huonoon suhteeseen sen vuoksi, että ei halua menettää tiettyä elintasoa niin se on valinta ja silloin sen kanssa pitää elää. Aivan samoin kuin senkin kanssa, että päättää erota. Kaikkea ei voi saada.
Tuo ei ollut ao.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy mielummin, että onko joka ei ole.
No en ole. Parisuhde on niitä harvoja asioita elämässäni, johon en ole väsynyt.
t. 25v saman puolison kanssa.
Onpas ihanaa. Onnea teille.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan suurin osa eronneista. Ja on hyvä syy erota. Toki parisuhde pitkässä juoksussa ei takuulla aina ole yhtä iloa ja onnea, mutta joidenkin kanssa se on silti ankeampaa kuin toisten . Kannattaa valita "taistelunsa" viisaasti. Minä erosin 19 vuoden liiton jälkeen em. syistä, enkä ole kyllä katunut päivääkään tuota eroa. Myös eron jälkeen mies on näyttänyt ankeutensa lopullisesti. Uudessa parisuhteessa olen ollut reilu viisi vuotta ja voin sanoa, että entisessä suhteessa jo tähän mennessä oli ollut niin monta ankeaa juttua, että olisi pitänyt ymmärtää jo silloin, että se ei vaan tule toimimaan. Nuorempana uskoa riitti enemmän. Eli parempaakin voi olla luvassa, kun uskaltaa tehdä ratkaisuja.
Juuri tuo uskaltaminen. Pelko kalvaa. On fyysisiä vaivoja, en osaa talon teknisiä laitteita, tarvin miehen apua monessa. . . . Mutta suhde on väliltämme kuollut. Läheisyyttä ei enää 15 vuoteen. Syntymäpäivähalaus kerran vuodessa. Erotiikkaa mies ei näköjään tarvitse kun ei ole enää mistään syttynyt, siksi lopetin yrittämisen jo vuosia sitten. Ylipainoinen, uniapnea, sottainen tylsä ukko. . . En tuota aio katsella loppuikääni.
Meillä ei yhteisiä lapsia. Molemmilla omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
95% suhteista pysyy kasassa materiaalin ja velan takia. Se on äkkiä laskettu kuinka köyhäksi joutuu kun maksaa kaiken yksin.
Varmaan suurin osa eronneista. Ja on hyvä syy erota. Toki parisuhde pitkässä juoksussa ei takuulla aina ole yhtä iloa ja onnea, mutta joidenkin kanssa se on silti ankeampaa kuin toisten . Kannattaa valita "taistelunsa" viisaasti. Minä erosin 19 vuoden liiton jälkeen em. syistä, enkä ole kyllä katunut päivääkään tuota eroa. Myös eron jälkeen mies on näyttänyt ankeutensa lopullisesti. Uudessa parisuhteessa olen ollut reilu viisi vuotta ja voin sanoa, että entisessä suhteessa jo tähän mennessä oli ollut niin monta ankeaa juttua, että olisi pitänyt ymmärtää jo silloin, että se ei vaan tule toimimaan. Nuorempana uskoa riitti enemmän. Eli parempaakin voi olla luvassa, kun uskaltaa tehdä ratkaisuja.