Kumpi nyt on hoitajille tärkeämpää, suurempi palkka vai lisää apukäsiä kiirettä helpottamaan?

Vierailija kirjoitti:

Eihän kysymys edes ole, etteikö lisäkäsiä jo nyt palkattaisi, mutta kun hoitoalan työvoimaa ei edes ole tarjolla, mistä palkata.

Äitini on lähes seitsemänkymminen eläkeläinen sh ja jatkuvasti pyydetään häntä töihin ja töitä olisi tarjolla niin paljon kun haluaisi tehdä. Sopii palkan etukäteen jokaisesta keikasta, eikä liikahdakkaan alle 35€/h.

Pelkää jo pitilasturvallisuuden vaarantamisesta, mutta sanovat vain, teet niin paljon kuin jaksat.

Lisäkäsien palkkaaminen hoivatyöhön on utopiaa, koska vapaata työvoimaa ei ole saatavilla, ellei ap. lähde hoitotyöhön tai säädetään pakkolaista, muista ammateista siirrettävistä.

Tässähän alkaa kasvaa sellainenkin riski, että kohta sitä voi alkaa olla vaikka minkälaisen höpänän hoidettavana, kun mennään noille vuosikymmenille. Se ei ihan riitä, että oikeudet on voimassa ja omasta mielestään on huippuvireessä ja alkaa toteuttaa vanhasta muistista metodeja, jotka oli käypäsiä heti sotien jälkeen.

Vanhuspuolella hoitajamitoituksen pitäisi nousta ensi keväällä 0,7. Ja tähän tarvitaan noin 3400 uutta hoitajaa, joita ei ole.

Nytkin paikkoja avoinna paljon, mutta ei hakijoita.

Mitä ap tekee työkseen? Täytätkö lappuja turhautuneena, että työtön, työtön ja työtön. Koska omat työt ei kiinnosta? Kuulin naapurilta, että remonttimiehet eivät vain saapuneet työpaikalle eli olivat vain hävinneet jonnekin, ei mitään ilmoitusta yrityksen pomolle? Eli homeiset talot näköjään tulevaisuutta ja teltta tehtävä pihaan, kun toisia remonttimiehiä ei kiinnosta työnteko? Ja aika paljon tupakkia, taukoja ym. ym. Eli työnteko mun ystävän pihalla rajoittui noin 3 tuntiin, kun työaika oli 8 h. Onko Suomen tuotava remonttimiehiä ulkomailta, kun suomalaisia miehiä ei kiinnosta työnteko?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap tekee työkseen? Täytätkö lappuja turhautuneena, että työtön, työtön ja työtön. Koska omat työt ei kiinnosta? Kuulin naapurilta, että remonttimiehet eivät vain saapuneet työpaikalle eli olivat vain hävinneet jonnekin, ei mitään ilmoitusta yrityksen pomolle? Eli homeiset talot näköjään tulevaisuutta ja teltta tehtävä pihaan, kun toisia remonttimiehiä ei kiinnosta työnteko? Ja aika paljon tupakkia, taukoja ym. ym. Eli työnteko mun ystävän pihalla rajoittui noin 3 tuntiin, kun työaika oli 8 h. Onko Suomen tuotava remonttimiehiä ulkomailta, kun suomalaisia miehiä ei kiinnosta työnteko?

Jos hoitajalta kysyy, niin ainakin turhempaa työtä kuin hoitajan työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä enemmistö tuntuu olevan lisäkäsien kannalla ja siksi ihmettelenkin, että lähes aina tuo lisää palkkaa nousee hoitajien suussa tärkeimmäksi pointiksi. Palkka on toki työntekijälle tärkeä, mutta eihän se työaikaa ja resursseja lisää ollenkaan. Kuvainnollisesti: ei kukaan rakenna Roomaa päivässä, vaikka hänelle luvattaisiin siitä miljoona euroa kymmenen euron sijaan. Siksi aina ihmettelenkin tuota palkkavinkumista. Ei ylikuormitetussa työpaikassa jaksa olla sillä paremmallakaan palkalla.

Totta kait korkeampi palkka lisäisi resursseja, koska silloin alalle hakeutuisi töihin muilta aloilta. Monelle palkka on se kuitenkin mikä ratkaisee.

Näin on käynyt myös muilla aloilla, kun palkkataso on noussut, hakeudutaan alalle.

Jossakin vaiheessa oli työvoimapula it-alalla, poliisista, hammaslääkäreistä, hitsaajista, putki-ja sähkömiehistä jne. Ja kun palkkataso nousi, ihmiset hakeutuivat ja kouluttautuvat alle.

Esim. it-alalla ei juuri työvoimapulaa ole.

Nyt Suomen työvoimapula koskee lähinnä hoiva- ja ravintola-alalla.

Minä olen ymmärtänyt, että hoitajien kuormitus ei johdu niinkään siitä, ettei alan ihmisiä ole tässä maassa tarpeeksi. Olen ymmärtänyt, että se johtuu siitä, että työnantajat teettävät työt talousahneuksissaan liian pienellä porukalla ja siksi työ on kuormittavaa. Siksi myöskään reservissä olevat hoitajat eivät halua tehdä alan töitä, vaikka niitä tarjolla olisikin. Näitä ongelmiahan ei ratkaista paljankorotuksilla, vaan nimenomaan lisäkäsien palkkaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä enemmistö tuntuu olevan lisäkäsien kannalla ja siksi ihmettelenkin, että lähes aina tuo lisää palkkaa nousee hoitajien suussa tärkeimmäksi pointiksi. Palkka on toki työntekijälle tärkeä, mutta eihän se työaikaa ja resursseja lisää ollenkaan. Kuvainnollisesti: ei kukaan rakenna Roomaa päivässä, vaikka hänelle luvattaisiin siitä miljoona euroa kymmenen euron sijaan. Siksi aina ihmettelenkin tuota palkkavinkumista. Ei ylikuormitetussa työpaikassa jaksa olla sillä paremmallakaan palkalla.

Totta kait korkeampi palkka lisäisi resursseja, koska silloin alalle hakeutuisi töihin muilta aloilta. Monelle palkka on se kuitenkin mikä ratkaisee.

Näin on käynyt myös muilla aloilla, kun palkkataso on noussut, hakeudutaan alalle.

Jossakin vaiheessa oli työvoimapula it-alalla, poliisista, hammaslääkäreistä, hitsaajista, putki-ja sähkömiehistä jne. Ja kun palkkataso nousi, ihmiset hakeutuivat ja kouluttautuvat alle.

Esim. it-alalla ei juuri työvoimapulaa ole.

Nyt Suomen työvoimapula koskee lähinnä hoiva- ja ravintola-alalla.

Minä olen ymmärtänyt, että hoitajien kuormitus ei johdu niinkään siitä, ettei alan ihmisiä ole tässä maassa tarpeeksi. Olen ymmärtänyt, että se johtuu siitä, että työnantajat teettävät työt talousahneuksissaan liian pienellä porukalla ja siksi työ on kuormittavaa. Siksi myöskään reservissä olevat hoitajat eivät halua tehdä alan töitä, vaikka niitä tarjolla olisikin. Näitä ongelmiahan ei ratkaista paljankorotuksilla, vaan nimenomaan lisäkäsien palkkaamisella.

Lisäkäsiä ei edelleenkään ole saatavilla näillä palkoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä enemmistö tuntuu olevan lisäkäsien kannalla ja siksi ihmettelenkin, että lähes aina tuo lisää palkkaa nousee hoitajien suussa tärkeimmäksi pointiksi. Palkka on toki työntekijälle tärkeä, mutta eihän se työaikaa ja resursseja lisää ollenkaan. Kuvainnollisesti: ei kukaan rakenna Roomaa päivässä, vaikka hänelle luvattaisiin siitä miljoona euroa kymmenen euron sijaan. Siksi aina ihmettelenkin tuota palkkavinkumista. Ei ylikuormitetussa työpaikassa jaksa olla sillä paremmallakaan palkalla.

Totta kait korkeampi palkka lisäisi resursseja, koska silloin alalle hakeutuisi töihin muilta aloilta. Monelle palkka on se kuitenkin mikä ratkaisee.

Näin on käynyt myös muilla aloilla, kun palkkataso on noussut, hakeudutaan alalle.

Jossakin vaiheessa oli työvoimapula it-alalla, poliisista, hammaslääkäreistä, hitsaajista, putki-ja sähkömiehistä jne. Ja kun palkkataso nousi, ihmiset hakeutuivat ja kouluttautuvat alle.

Esim. it-alalla ei juuri työvoimapulaa ole.

Nyt Suomen työvoimapula koskee lähinnä hoiva- ja ravintola-alalla.

Minä olen ymmärtänyt, että hoitajien kuormitus ei johdu niinkään siitä, ettei alan ihmisiä ole tässä maassa tarpeeksi. Olen ymmärtänyt, että se johtuu siitä, että työnantajat teettävät työt talousahneuksissaan liian pienellä porukalla ja siksi työ on kuormittavaa. Siksi myöskään reservissä olevat hoitajat eivät halua tehdä alan töitä, vaikka niitä tarjolla olisikin. Näitä ongelmiahan ei ratkaista paljankorotuksilla, vaan nimenomaan lisäkäsien palkkaamisella.

Lisäkäsiä ei edelleenkään ole saatavilla näillä palkoilla. 

Eli toisin sanoen työtä ei olisi itsessään liikaa, jos kaikki avoinna olevat alan työpaikat täytettäisiin. Eikä työtä ole liikaa paikoissa, joissa ei sillä hetkellä ole rekryjä käynnissä. Kiitos, että avasit asiaa. Minä kun olen luullut, että henkilökuntaa on liian vähän suhteessa työmäärään, vaikka rekryjä ei varsinaisesti olisikaan päällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävisikö hoitajille se, että Lähärit tulee tekemään pesut ja syötöt ym. Tai hoiva-avustajat. Näin saataisiin niitä apukäsiä pienemmällä hinnalla ja sitten olisi ehkä varaa niihin palkan korotuksiin.

Mistä niitä lähäreitä otetaan? Kotihoidossa rsim on se tilanne, että vuoroihin ei saada lähellekään tarpeeksi lähäreitä. On hoiva-apulaisia, opiskelijoita ja jopa täysin alalle kouluttamattomia

No eikö voi ottaa vaikka sitten kouluttamattomia hoitamaan helppoja juttuja, kuten pesuja ja syöttöjä? Siinä vapautuu varmasti hoitajien aikaa niihin hoitajan koulutusta vaativiin tehtäviin? Miksi se ei muka käy?

Entäs sinun työpaikalle, otetaan kouluttamattomia tekemään helpommat jutut?

Uskoisin, että monessa työpaikassa asiat on ratkaistu näin. Ainakin omassani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävisikö hoitajille se, että Lähärit tulee tekemään pesut ja syötöt ym. Tai hoiva-avustajat. Näin saataisiin niitä apukäsiä pienemmällä hinnalla ja sitten olisi ehkä varaa niihin palkan korotuksiin.

Mistä niitä lähäreitä otetaan? Kotihoidossa rsim on se tilanne, että vuoroihin ei saada lähellekään tarpeeksi lähäreitä. On hoiva-apulaisia, opiskelijoita ja jopa täysin alalle kouluttamattomia

No eikö voi ottaa vaikka sitten kouluttamattomia hoitamaan helppoja juttuja, kuten pesuja ja syöttöjä? Siinä vapautuu varmasti hoitajien aikaa niihin hoitajan koulutusta vaativiin tehtäviin? Miksi se ei muka käy?

Entäs sinun työpaikalle, otetaan kouluttamattomia tekemään helpommat jutut?

Uskoisin, että monessa työpaikassa asiat on ratkaistu näin. Ainakin omassani.

Ehkä teillä siellä varastolla onnistuu. Pula on nimenomaan iv-luvallisista sairaanhoitajista, ei berseenpyyhkijöistä.

Kiistan ajaksi tarjoaisin työnantajana suurempaa palkkaa niille hoitajille jotka ei kuulu tehyyn tai superiin eivätkä olisi lakkoilemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä enemmistö tuntuu olevan lisäkäsien kannalla ja siksi ihmettelenkin, että lähes aina tuo lisää palkkaa nousee hoitajien suussa tärkeimmäksi pointiksi. Palkka on toki työntekijälle tärkeä, mutta eihän se työaikaa ja resursseja lisää ollenkaan. Kuvainnollisesti: ei kukaan rakenna Roomaa päivässä, vaikka hänelle luvattaisiin siitä miljoona euroa kymmenen euron sijaan. Siksi aina ihmettelenkin tuota palkkavinkumista. Ei ylikuormitetussa työpaikassa jaksa olla sillä paremmallakaan palkalla.

Totta kait korkeampi palkka lisäisi resursseja, koska silloin alalle hakeutuisi töihin muilta aloilta. Monelle palkka on se kuitenkin mikä ratkaisee.

Näin on käynyt myös muilla aloilla, kun palkkataso on noussut, hakeudutaan alalle.

Jossakin vaiheessa oli työvoimapula it-alalla, poliisista, hammaslääkäreistä, hitsaajista, putki-ja sähkömiehistä jne. Ja kun palkkataso nousi, ihmiset hakeutuivat ja kouluttautuvat alle.

Esim. it-alalla ei juuri työvoimapulaa ole.

Nyt Suomen työvoimapula koskee lähinnä hoiva- ja ravintola-alalla.

Minä olen ymmärtänyt, että hoitajien kuormitus ei johdu niinkään siitä, ettei alan ihmisiä ole tässä maassa tarpeeksi. Olen ymmärtänyt, että se johtuu siitä, että työnantajat teettävät työt talousahneuksissaan liian pienellä porukalla ja siksi työ on kuormittavaa. Siksi myöskään reservissä olevat hoitajat eivät halua tehdä alan töitä, vaikka niitä tarjolla olisikin. Näitä ongelmiahan ei ratkaista paljankorotuksilla, vaan nimenomaan lisäkäsien palkkaamisella.

Lisäkäsiä ei edelleenkään ole saatavilla näillä palkoilla. 

Eli toisin sanoen työtä ei olisi itsessään liikaa, jos kaikki avoinna olevat alan työpaikat täytettäisiin. Eikä työtä ole liikaa paikoissa, joissa ei sillä hetkellä ole rekryjä käynnissä. Kiitos, että avasit asiaa. Minä kun olen luullut, että henkilökuntaa on liian vähän suhteessa työmäärään, vaikka rekryjä ei varsinaisesti olisikaan päällä.

Et taida olla kovin välkky. Paikkoja on auki pilvin pimein, mutta kukaan ei hae niihin näillä palkoilla.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajia ei saada lisää, jos palkkoja ei nosteta. Ei vain ole tahtoa nostaa niitä. Esim. eläkkeitä voisi leikata niiltä, jotka saavat sitä yli mediaanin eli yli 1700 kuukaudessa. 

Eläkerahastojen rahoja ei voida käyttää siihen että hoitajien palkkoja nostettaisiin joten alentamisesta ei olisi mitään hyötyä tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Kävisikö hoitajille se, että Lähärit tulee tekemään pesut ja syötöt ym. Tai hoiva-avustajat. Näin saataisiin niitä apukäsiä pienemmällä hinnalla ja sitten olisi ehkä varaa niihin palkan korotuksiin.

Mistä niitä lähäreitä otetaan? Kotihoidossa rsim on se tilanne, että vuoroihin ei saada lähellekään tarpeeksi lähäreitä. On hoiva-apulaisia, opiskelijoita ja jopa täysin alalle kouluttamattomia

Kotihoito on kyllä sellainen palvelu että oikeastaan sen työntekijöiden ei edes tarvitse olla hoitajia. Oikeastaan koskaan kotihoito ei tee sellaisia asioita Missä hoitajan koulutus olisi tarpeen (esimerkiksi suonensisäinen lääkitys). Ehkäpä taviksista koostuvalla kotihoidolla olisi enemmän aikaa asiakkaille, kuin näillä hoitajilla joilla on selkeästi tuli perseen alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävisikö hoitajille se, että Lähärit tulee tekemään pesut ja syötöt ym. Tai hoiva-avustajat. Näin saataisiin niitä apukäsiä pienemmällä hinnalla ja sitten olisi ehkä varaa niihin palkan korotuksiin.

Mistä niitä lähäreitä otetaan? Kotihoidossa rsim on se tilanne, että vuoroihin ei saada lähellekään tarpeeksi lähäreitä. On hoiva-apulaisia, opiskelijoita ja jopa täysin alalle kouluttamattomia

Kotihoito on kyllä sellainen palvelu että oikeastaan sen työntekijöiden ei edes tarvitse olla hoitajia. Oikeastaan koskaan kotihoito ei tee sellaisia asioita Missä hoitajan koulutus olisi tarpeen (esimerkiksi suonensisäinen lääkitys). Ehkäpä taviksista koostuvalla kotihoidolla olisi enemmän aikaa asiakkaille, kuin näillä hoitajilla joilla on selkeästi tuli perseen alla.

Olen sairaanhoitaja kotihoidossa. Tänään hoidin muutaman haavan, otin verikokeita, vaihdoin kestokatetrin. Sen lisäksi oli verkostotyötä ja muutama konsultaatio. Teen mielestäni tärkeää ja merkityksellistä hoitotyötä. Omaa työtä helpottaa huomattavasti taitavat lähihoitajat, jotka käy asiakkailla päivittäin. Heidän päivittäiset huomionsa vähentävät huomattavasti sairaalahoidon tarvetta. Esimerkiksi vti:n aikainen havaitseminen on tärkeää. Kotihoito on paljon muutakin kuin puuron keittoa ja vaipan vaihtoa. Laadukas kotihoito myös säästää valtavan summan rahaa ja esh resursseja.

PALKKA TIETENKIN.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se lisäpalkka auttaa kiireeseen ja jaksamiseen?

Vituttaa vähemmän.

Kaikki esittää jotenkin yllättynyttä siitä että raha motivoi vähän p*skempiinkin hommiin. Tekopyhät.

Se motivoi tasan seuraavaan neuvottelukierrokseen asti. Sitten ollaan taas käsi ojossa

Ei motivoi edes sopimuskauden puoleen väliin. Edellisen korotuksen vaikutus kesti ehkä noin puolen vuoden ajan, sitten taas alkoi naamat vääntyä norsun piipparille. Kiire vain lisääntyi, kun ei ollut varaa palkata lisää hoitajia. Nähty juttu.

Ei kumpikaan, vaan parempi johtaminen ja työvuoroergonomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hoitajia ei saada lisää, jos palkkoja ei nosteta. Ei vain ole tahtoa nostaa niitä. Esim. eläkkeitä voisi leikata niiltä, jotka saavat sitä yli mediaanin eli yli 1700 kuukaudessa. 

Eläkerahastojen rahoja ei voida käyttää siihen että hoitajien palkkoja nostettaisiin joten alentamisesta ei olisi mitään hyötyä tässä asiassa.

Tämä. Ja siis eihän muiden eläkkeitä voi tuollaiseen tarkoitukseen viedä. Jos ne sosialisoitaisiin, niin ennemmin kannattaisi maksaa valtion velka pois. Siitä olisi kaikille iloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ap tekee työkseen? Täytätkö lappuja turhautuneena, että työtön, työtön ja työtön. Koska omat työt ei kiinnosta? Kuulin naapurilta, että remonttimiehet eivät vain saapuneet työpaikalle eli olivat vain hävinneet jonnekin, ei mitään ilmoitusta yrityksen pomolle? Eli homeiset talot näköjään tulevaisuutta ja teltta tehtävä pihaan, kun toisia remonttimiehiä ei kiinnosta työnteko? Ja aika paljon tupakkia, taukoja ym. ym. Eli työnteko mun ystävän pihalla rajoittui noin 3 tuntiin, kun työaika oli 8 h. Onko Suomen tuotava remonttimiehiä ulkomailta, kun suomalaisia miehiä ei kiinnosta työnteko?

Jos hoitajalta kysyy, niin ainakin turhempaa työtä kuin hoitajan työ.

Riippuu täysin siitä, sisältyykö työhön lääkelaskuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävisikö hoitajille se, että Lähärit tulee tekemään pesut ja syötöt ym. Tai hoiva-avustajat. Näin saataisiin niitä apukäsiä pienemmällä hinnalla ja sitten olisi ehkä varaa niihin palkan korotuksiin.

Mistä niitä lähäreitä otetaan? Kotihoidossa rsim on se tilanne, että vuoroihin ei saada lähellekään tarpeeksi lähäreitä. On hoiva-apulaisia, opiskelijoita ja jopa täysin alalle kouluttamattomia

Kotihoito on kyllä sellainen palvelu että oikeastaan sen työntekijöiden ei edes tarvitse olla hoitajia. Oikeastaan koskaan kotihoito ei tee sellaisia asioita Missä hoitajan koulutus olisi tarpeen (esimerkiksi suonensisäinen lääkitys). Ehkäpä taviksista koostuvalla kotihoidolla olisi enemmän aikaa asiakkaille, kuin näillä hoitajilla joilla on selkeästi tuli perseen alla.

Olen sairaanhoitaja kotihoidossa. Tänään hoidin muutaman haavan, otin verikokeita, vaihdoin kestokatetrin. Sen lisäksi oli verkostotyötä ja muutama konsultaatio. Teen mielestäni tärkeää ja merkityksellistä hoitotyötä. Omaa työtä helpottaa huomattavasti taitavat lähihoitajat, jotka käy asiakkailla päivittäin. Heidän päivittäiset huomionsa vähentävät huomattavasti sairaalahoidon tarvetta. Esimerkiksi vti:n aikainen havaitseminen on tärkeää. Kotihoito on paljon muutakin kuin puuron keittoa ja vaipan vaihtoa. Laadukas kotihoito myös säästää valtavan summan rahaa ja esh resursseja.

Mä olin sairaanhoitajana 1980-luvulla. Silloin oli erikseen kotihoito ja kotisairaanhoito. Jälkimmäisessä oli töissä sairaanhoitajia ja perushoitajia, kotihoidossa taas kodinhoitajia. Kotisairaanhoidolle kuului kaikki sairaanhoitoon liittyvä (lääkkeiden jako, verinäytteiden otto, haavanhoidot, katetroinnit, ompeleiden poistot jne) , perusasioissa kuten pukeutumisessa,  lakanoiden vaihtamisessa, peseytymisessä, ruuanlaitossa, syömisessä  yms  taas asiakasta auttoi kotihoidon työntekijä. Monilla asiakkailla saattoi kotihoito käydä joka päivä, mutta kotisairaanhoito vain 1-2 kertaa viikossa. Kotihoito kuului silloin kunnan sosiaalipalveluihin ja kotisairaanhoito taas terveyspalveluihin. Tämä oli siihen aikaan varsin toimiva työnjako.