Pelkotilat usein päällä
Pelkään valtavasti välillä olla yksin.
Miten pääsen eroon pelosta?
En tarkoita lääkkeitä.
Kommentit (26)
Mikä terapiamuoto auttaisi pääsemään irti pelosta?
Kun on tarpeeksi kauan yksin, ei pelkää enää. Keksii katsottavaa videoilta /kuunneltavaa, kävelyjä ja pientä tekemistä. Paitsi kipeänä ja jos ei ole rahaa on vaikeaa, varsinkin jos on hankala sukulainen jolle pitää soitella.
Ihminen on kyllä toisesta tukea hakeva, että siinä mielessä olisi kiva jos voi edes soittaa jollekin ystävälliselle ihmiselle (vai lähisukulainen), joka voi tarvittaessa auttaa tai itse voi myös auttaa toista. Usein ei taida tulla apua, pitää olla itse kekseliäs. Ellei ole myötätuntoinen kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on kyllä toisesta tukea hakeva, että siinä mielessä olisi kiva jos voi edes soittaa jollekin ystävälliselle ihmiselle (vai lähisukulainen), joka voi tarvittaessa auttaa tai itse voi myös auttaa toista. Usein ei taida tulla apua, pitää olla itse kekseliäs. Ellei ole myötätuntoinen kumppani.
Soittokin vähän auttaa. Ei ole kumppania.
Pelko kumpuaa varhaislapsuudesta kun mut jätettiin yksin ja vaikka mitä ( en muista ihan kaikkea).
Ota kissa tai joku muu lemmikki nii ei tarvitse olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät?
On pelottavaa olla yksin, tulee kauhua.
Ne vanhat asiat nousevat menneisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät?
On pelottavaa olla yksin, tulee kauhua.
Ne vanhat asiat nousevat menneisyydestä.
Mitä sä pelkäät, kysyin. Mitä? Konkreettisesti?
https://cdon.fi/lelut/nalle-harmaa-160-cm-iso-xl-pehmolelu-kirjailtu-sy…
Tämmöinen unikaveriksi nii ei pelota
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät?
On pelottavaa olla yksin, tulee kauhua.
Ne vanhat asiat nousevat menneisyydestä.
Sä tiedät että ne ovat menneisyyttä. Ne asiat on jo eletty, niihin ei voi vaikuttaa.
Sä voit vaikka kirjoittaa mitä on käynyt ja mitä oisit toivonut että ois sulle silloin sanottu ja tehty. Sellainen asioiden työstäminen on joskus tarpeen, purkaa ne mielestään ja saada ymmärrystä osakseen, joskus sitä ei voi antaa kuin itse itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät?
On pelottavaa olla yksin, tulee kauhua.
Ne vanhat asiat nousevat menneisyydestä.Mitä sä pelkäät, kysyin. Mitä? Konkreettisesti?
Pahaa oloa. Traumat nousevat menneisyydestä ja se pelko liittyy tähän.
Kuin tekisin kuolemaa.
Jos yrittää pyristellä eroon tunteesta, niin se jää kahta tiukemmin odottamaan tunnetuksi tulemista. Hyväksy, että nyt sinua pelottaa. Tunne ja tunnustele tuntemusta. Voit antaa sen vain olla, koska mikään tunne ei kestä loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä pelkäät?
On pelottavaa olla yksin, tulee kauhua.
Ne vanhat asiat nousevat menneisyydestä.Sä tiedät että ne ovat menneisyyttä. Ne asiat on jo eletty, niihin ei voi vaikuttaa.
Sä voit vaikka kirjoittaa mitä on käynyt ja mitä oisit toivonut että ois sulle silloin sanottu ja tehty. Sellainen asioiden työstäminen on joskus tarpeen, purkaa ne mielestään ja saada ymmärrystä osakseen, joskus sitä ei voi antaa kuin itse itselleen.
Valitettavasti tuo ei riitä.
Pelko ja kauhu on niin syvällä.
Pelkäsin henkeni edestä pienenä.
Vierailija kirjoitti:
Jos yrittää pyristellä eroon tunteesta, niin se jää kahta tiukemmin odottamaan tunnetuksi tulemista. Hyväksy, että nyt sinua pelottaa. Tunne ja tunnustele tuntemusta. Voit antaa sen vain olla, koska mikään tunne ei kestä loputtomasti.
Totta. Tosin tämä on kestänyt pitkään tämä tunne.
Oletko sä päässyt juttelemaan näistä terapiassa?
Mä erosin joku aika sitten väkivaltaisesta miehestä, jonka jäljiltä olen vieläkin mustelmilla ja mulla on mm kyljessä hiusmurtuma, pahoinpitely oli aika paha.
Tiedän, että ei ole syytä pelätä enää, mutta pelottaa kovasti silti ja näen painajaisia. Olen herännyt öisin siihen tunteeseen, että mua fyysisesti lyödään kasvoille vaikka olen yksin.
Yritän vaan antaa nyt niiden pelkojen elää ja mielen käsitellä asioita omalla tahdillaan, nyt saankin olla vähän hauras ja pelokas, se on normaalia.
Haluan uskoa että tämä menee ohi, mä en anna sille pskiaiselle valtaa pilata mun loppu elämää. Älä säkään anna muiden tekojen pilata sun elämää, sä et ole se syyllinen.
Tekis mieli halata sua, kovasti voimia <3
Vierailija kirjoitti:
Oletko sä päässyt juttelemaan näistä terapiassa?
Mä erosin joku aika sitten väkivaltaisesta miehestä, jonka jäljiltä olen vieläkin mustelmilla ja mulla on mm kyljessä hiusmurtuma, pahoinpitely oli aika paha.
Tiedän, että ei ole syytä pelätä enää, mutta pelottaa kovasti silti ja näen painajaisia. Olen herännyt öisin siihen tunteeseen, että mua fyysisesti lyödään kasvoille vaikka olen yksin.
Yritän vaan antaa nyt niiden pelkojen elää ja mielen käsitellä asioita omalla tahdillaan, nyt saankin olla vähän hauras ja pelokas, se on normaalia.
Haluan uskoa että tämä menee ohi, mä en anna sille pskiaiselle valtaa pilata mun loppu elämää. Älä säkään anna muiden tekojen pilata sun elämää, sä et ole se syyllinen.Tekis mieli halata sua, kovasti voimia <3
Kiitos. En varsinaisesti terapiassa, yhdessä paikassa muutamasti oon puhunut.
Kaikki tapahtui pahimpaan aikaan kun olin puolustuskyvytön ja pahoja juttuja kaikki.
Takaumia tulee ja muistoja.
Halaus!
Joillain kannabis auttaa pelkojen ja menneiden traumojen käsittelyssä.
En selviä yksin!