Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hoitajaopiskelijan mietteitä palkasta

Mietteitä vain
18.09.2022 |

Olen ennestään lähihoitaja, opiskelen sairaanhoitajaksi. En ymmärrä lähihoitajien kokemusta palkkakuopassa olosta. Nyt puhun siis pelkästä palkasta, kommentoimatta työoloja jotka kautta linjan ovat surkeat.

Opiskelin lähihoitajaksi 3 vuotta. Palkan olen koko ajan kokenut olevan hyvä, esimerkiksi verraten saman ajan muille aloille koulutettujen ystävieni palkkoihin.

Nyt, kun sairaanhoitajaopintoni ovat sillä mallilla että saan työskennellä epäpätevän sairaanhoitajan roolissa. Palkkani on - 10% sairaanhoitajan palkasta. Minulle oli aikamoinen yllätys että tämä on paikoin jopa huonompi kuin lähihoitajan palkkani 😅 että mitä ihmettä, 3 ja puolen vuoden lisäkoulutuksella. Mikäli haaveilemani päivätyö toteutuu, tulee siis palkkani todennäköisesti laskemaan nylyisestä lisien jäädessä puuttumaan.

Tätä kenties tarkoitetaan sairaanhoitajien palkkakuopalla.

Miettikääs ansiokehitystä esim jos raksamies opiskelee insinööriksi (saman tasoinen ja mittainen koulutus). Tuskin tulee ikinä vastaavat ansiot naisvaltaisille aloille.

Vahvasti harkitsen osaamiseni viemistä ulkomaille. Toisaalta vastuu painaa omista vanhemmista, kun on läheltä nähnyt mikä on vanhustenhoidon taso.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hih hih

Vierailija
2/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tuollaista kouluttautumista miettii pelkästään rahan kannalta niin eihän se mitenkään kannata.

Lähihoitaja saa nykyään 2405 ja sairaanhoitaja olikohan se 2740.

Eli noin 300e siitä että vietät koulussa sen 3.5 vuotta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edelleen tilanne on ihan sama, jos raksamies tekee iltaa, yötä ja viikonloppua ja ylitöitä niin paljon kuin pää kestää, ja insinööri ainoastaan päivävuoroa. 

Ja silti olen sitä mieltä, että on aiheellista puhua peruspalkasta eikä palkasta lisien jälkeen, koska lisät ovat korvaus siitä, että myyt aikaasi sellaisina aikoina, jolloin muut ovat vapaalla. 

Vierailija
4/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko sinulla paljonkin kokemuksellista vertailupohjaa tuosta raksamiehestä insinööriksi? Teillä hoitajilla on kyllä ihme käsitys tämän maan palkkatasosta.

Vierailija
5/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnon timpuuri tienaa enemmän kuin inssi

Vierailija
6/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos tuollaista kouluttautumista miettii pelkästään rahan kannalta niin eihän se mitenkään kannata.

Lähihoitaja saa nykyään 2405 ja sairaanhoitaja olikohan se 2740.

Eli noin 300e siitä että vietät koulussa sen 3.5 vuotta?

Vaihtelee paljon. Minun lähihoitajan peruspalkka ilman lisiä on 2499€. Sh - 10% 2402€. Molemmat työn kunnallisessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä lähäri tienaa 2338 eur+vuorolisät, sairaanhoitajan palkka on 2910 eur, ei lisiä, päivätyö.

Vierailija
8/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä aloitus. Ihmettelen, miten epäpätevä tienaa vain 10 % vähemmän, ja miksi kokemuslisillä ja osaamislisillä ei enemmän porrasteta/moduloida sairaanhoitajien palkkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa nyt on sikäli nurinkurista, että korkeammalla koulutuksella yllättävän usein se palkka joko ei nouse tai tosiaan jopa tippuu työnkuvan muuttuessa.

Siksi peruspalkka pitäisi mielestäni kaikilla aloilla sitoa OSITTAIN koulutukseen. Eli tohtorit tienaa eniten, sitten maisterit ja yamk, sitten kandit ja amk, sitten amikset. Tämän pitäisi olla se pohja.

Siihen sitten pitäisi alkaa ynnäillä sitä miten vaikeaa työ on, millaisissa oloissa sitä tehdään yms näkökulmia ja siitä muodostuisi kunkin alan peruspalkka. Joillain selkeillä kertoimilla.

Sitten henk. koht lisät ja vuorolisät toki sen mukaan miten tyyppi on töissä ja töistään suoriutuu.

Vierailija
10/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt on sikäli nurinkurista, että korkeammalla koulutuksella yllättävän usein se palkka joko ei nouse tai tosiaan jopa tippuu työnkuvan muuttuessa.

Siksi peruspalkka pitäisi mielestäni kaikilla aloilla sitoa OSITTAIN koulutukseen. Eli tohtorit tienaa eniten, sitten maisterit ja yamk, sitten kandit ja amk, sitten amikset. Tämän pitäisi olla se pohja.

Siihen sitten pitäisi alkaa ynnäillä sitä miten vaikeaa työ on, millaisissa oloissa sitä tehdään yms näkökulmia ja siitä muodostuisi kunkin alan peruspalkka. Joillain selkeillä kertoimilla.

Sitten henk. koht lisät ja vuorolisät toki sen mukaan miten tyyppi on töissä ja töistään suoriutuu.

Meillä haetaan nykyisin johonkin junior-liibalaaba-positioon työntekijää. Samoin opinnäytetöitä pääsee tekemään. Kukaan ei palkkaa tohtoreita jos saman saa palkkaamalla harjoittelijan. Työkavereina on muutamakin tohtori, tekniikan tohtori. Lisäksi nippu näitä kertakäyttöjamppoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten lähärien peruspalkat on noin korkeat julkisella? Minä saan kunnalla 2228 euroa nyt viimeisen korotuksen jälkeen, sairaanhoitopiirillä sain samanverran. Ikälisiäkö te laskette näihin? Toinen lähäri ihmettelee täällä.

Vierailija
12/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten lähärien peruspalkat on noin korkeat julkisella? Minä saan kunnalla 2228 euroa nyt viimeisen korotuksen jälkeen, sairaanhoitopiirillä sain samanverran. Ikälisiäkö te laskette näihin? Toinen lähäri ihmettelee täällä.

Peruspalkka on peruspalkka, ilman lisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt on sikäli nurinkurista, että korkeammalla koulutuksella yllättävän usein se palkka joko ei nouse tai tosiaan jopa tippuu työnkuvan muuttuessa.

Siksi peruspalkka pitäisi mielestäni kaikilla aloilla sitoa OSITTAIN koulutukseen. Eli tohtorit tienaa eniten, sitten maisterit ja yamk, sitten kandit ja amk, sitten amikset. Tämän pitäisi olla se pohja.

Siihen sitten pitäisi alkaa ynnäillä sitä miten vaikeaa työ on, millaisissa oloissa sitä tehdään yms näkökulmia ja siitä muodostuisi kunkin alan peruspalkka. Joillain selkeillä kertoimilla.

Sitten henk. koht lisät ja vuorolisät toki sen mukaan miten tyyppi on töissä ja töistään suoriutuu.

Meillä haetaan nykyisin johonkin junior-liibalaaba-positioon työntekijää. Samoin opinnäytetöitä pääsee tekemään. Kukaan ei palkkaa tohtoreita jos saman saa palkkaamalla harjoittelijan. Työkavereina on muutamakin tohtori, tekniikan tohtori. Lisäksi nippu näitä kertakäyttöjamppoja.

No näinhän se menee monesti. Monesta spessualasta myös ajatellaan että sen nyt pystyy kuka vain tekemään, eikä yhtään mietitä sitä että sille on syy, että ko alaa opetetaan yliopistossa tai amk:ssa.

Kirjastonhoitaja vaikka esimerkkinä.

Suomalainen työelämä on aivan pyllystä. Siitä mennään mistä aita on matalin/halvin ja ihmetellään kun kenelläkään ei ole hyvä olla eikä mikään toimi.

Vierailija
14/14 |
18.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten lähärien peruspalkat on noin korkeat julkisella? Minä saan kunnalla 2228 euroa nyt viimeisen korotuksen jälkeen, sairaanhoitopiirillä sain samanverran. Ikälisiäkö te laskette näihin? Toinen lähäri ihmettelee täällä.

Lähärin palkkani on korkeampi, koska työskentelen varahenkilönä kaupungin kaikissa vanhusyksiköissä. Osaaminen siis kotihoidosta, palveluasumisesta, osastoista. Työyksikkö voi joka päivä olla eri.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi kolme