Väkivallalla uhkailu parisuhteessa
Olen vähän yli kolmekymppinen, ja puoliso taas hitusen vajaat kolmekymmentä. Muutin miehen omistusasuntoon viitisen vuotta sitten, seurusteltuamme alle vuoden.
Alku oli siirappista sydänlasit silmillä-meininkiä, eikä riitoja ollut, jos ei pikkukinoja vaikka kotitöistä lasketa.
Noin vuoden yhteiselon jälkeen miehestä alkoi paljastua pimeämpi puoli. Hän hermostui sekunnin sadasosassa, jos jokin asia ei mennytkään juuri kuten hän haluaa. Ja jos tein jotain hänen mielestään väärällä tavalla, sain osakseni sättimistä ja tiuskimista tyyliin "Et sä osaa, anna kun mä! Se pitää tehdä näin!". Tuntui, että tein kaiken väärin ja ylipäänsä olin väärin.
Eräänä iltana riitelimme jostain ihan merkityksettömästä pikkujutusta, kun mieheni yhtäkkiä huusi tappavansa minut. Pelästyin ja lukittauduin toiseen huoneeseen, koska mies oli sillä hetkellä minun ja ulko-oven välissä, estäen pakoni.
En muista kuinka kauan olin lukkojen takana. Mietin vain, että jos hän ei oikeasti tapa minua, hän tappaa ainakin rakkauteni. Jonkin ajan kuluttua tulin ulos huoneesta ja kävin hänen pyynnöstään istumaan sohvalle vierekkäin.
Hän pyysi hiljaa anteeksi ja vakuutti, että "Voin kyllä jättää hänet". Kerroin tarvitsevani aikaa miettiäkseni, voinko jatkaa suhdetta.
Tuosta kohtauksesta on jo vuosia. Olemme edelleen yhdessä, jopa kihloissa, mutta en ikinä voi unohtaa hänen uhkaustaan.
En koe vieläkään oloani täysin turvalliseksi hänen seurassaan.
Lapsia meillä ei ole, joten minun tarvitsee huolehtia vain itsestäni.
Voiko suhde jatkua tällaisena, vaikka tunnen koko ajan käveleväni "munankuorilla" hänen seurassaan? Etten vain tekisi tai sanoisi mitään "väärää"?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Ja suominaisethan ne ei ikinä uhkaile tai ole väkivaltaisia. Ehei!
-.-
Ei taida olla tämän jutun pointti.
Mt-ongelmaisten miesten kanssa ei oikeastaan kannata olla muutenkaan pahemmin tekemisissä, koska siitä seuraa yleensä naiselle vain harmia ja mielipahaa. Ei heistä ole tasavertaiseen kumppanuuteen.