Onko miehesi koskaan huutanut sinulle?
Yritän hahmottaa tässä vaan miten yleistä tai harvinaista tällainen kommunikaatio parisuhteessa on. Tarkoitan siis raivoisaa, vihaista, äänen totaalista korottamista ja ärtyneenä huutamista.
En sitä onko yleisesti muuten jotain huutanut sinun ollessa lähellä .
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kertaakaan. Minä olen korottanut ääntäni joskus, mutta mitään raivona huutamista se ei ole ollut minullakaan.
Riitelemme kyllä, niin kuin kaikki parit. Mutta riidellessäkään emme huuda, kiroile, loukkaa tai solvaa toista. Emme myöskään pidä mykkäkoulua tai hauku toisiamme muille osapuolille. Emme sano toisillemme asioita, jotka voisivat kalvaa vuosia.
Riitojen aiheita on ollut triviaaleista nälkäkiukun aiheuttamista typeryyksistä alkoholismiin, pettämiseen ja rahariitoihin, mutta koskaan riitamme eivät ole repineet tai hajottaneet, vaan korjanneet. Pahin riitamme kesti kaksi päivää, silloin mies jäi pettämisestä kiinni.
Olemme olleet yhd
essä näillä eväillä 22 vuotta.Mahtava juttu! Varmasti tuo pettäminen jätti muunlaisia jälkiä suhteeseen, mutta selkeästi huutaminen ei kuulu teidän välille. Upeaa sekin.
Ap
He eivät sano toisilleen loukkaavia asioita, mutta voivat kyllä tehdä niitä.
Ja pettäminenkin selvitettiin kahdessa päivässä ilman äänen korottamista, että silleen.Aiheeseen, kyllä huudan joskus riitatilnteessa, mieskin huutaa kun hermostuu huutooni, mutta vähemmän. Mutta normitilanteessa emme huuda tai puhu ärtyneesti tai rumasti toisillemme.
Ei ole hyvä tapa, mutta niin vain on käynyt. Sovimme riitamme kyllä jälkeenpäin. Ja ahhhh se sovintoseksi...
Sanoinko, että pettäminen selvitettiin kahdessa päivässä? Ei todellakaan. Riita kesti sen kaksi päivää, mutta emme selvitä asioita riitelemällä, vaan keskustelemalla.
Kävimme pariterapiassa tuolloin 15 vuotta sitten ja myöhemminkin olemme turvautuneet terapiaan muiden haasteiden takia.
Emmekä todellakaan "tee toisillemme loukkaavia asioita". Täydellisiä emme ole, mutta esim. mainittuun pettämiseen liittyi hyvin monenlaisia taustasyitä, eikä yksikään ollut tarve loukata toista.
Vastauksestasi päätellen oma tapasi ei taida olla toista kunnioittava keskustelukulttuuri, vaan mollaaminen, että silleen.
T. Se, jota lainasit
Vierailija kirjoitti:
On aika monestikin. Ja entiset poikaystävänikin ovat. Joko minulle on valikoitunut erityisen kiivaita miehiä tai olen itse osasyyllinen. Vihaan huutamista yli kaiken ja itse en sitä tee, mutta olen naiseksi harvinaisen sanavalmis ja periksiantamaton. Kuulemma "mäkätän" niin paljon. Voihan sitä mäkättämiseksi kutsua, kun vaadin toista osapuolta myös tekemään kotitöitä tai selittämään jonkun typerän temppunsa. En luovuta kunnes saan vastauksen.
Nämä ovat niin ärsyttäviä piirteitä kenessä tahansa, että en ihmettele saamaasi huutoa. Itse olen huutanut vain yhdelle kumppanille ja kas kummaa, hänessä oli nuo piirteet. Toista kertaa en ole jäänyt katselemaan vastaavaa henkistä väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Tiukasti ja ärtyneesti joskus sanotaan toisillemme, mutta vihaisena huudettu ei koskaan lähes 20 vuoden aikana. Olen todella herkkä tuollaiselle, joten olisi kyllä kerrasta poikki, jos minulle huudettaisiin.
Ei olisi.
On huutanut. Ja ihan aiheesta. Myönnän.
On, useinkin. On hänen tapansa reagoida erimielisyyteen ja konfliktiin. En pidä siitä, lähinnä se mielestäni kertoo keinottomuudesta ratkaista konflikteja, mutta toisaalta en minä muutamasta desibelistä rikki mene. Lähinnä huvittaa että taas on argumentit lopussa kun pitää volyymia nostaa, eli antaa mulle henkisen yliotteen.
Naimisissa 22v
Me emme ole koskaan huutaneet toisillemme, emme edes riidelleet. Yhden kerran puolisoni kiljaisi minulle,
mutta siksi, että en kuskina liikenteessä havainnut vaaran paikkaa.
Yhden kerran on mies huutanut oikein kunnolla, korotin mä kyllä ittekkin ääntäni. Oli hyvä kun kerrankin suuttui. Muuten ei olla puolin eikä toisin sitten voluumia kauheesti käytetty. Yhdessä oltu 10 vuotta.
Voisin vielä sanoa että mä en pidä huutamista pahana jos sitä on harvoin, olennaisempaa on se mitä sieltä suustaan päästää pihalle. Loukkaukset ja haukkumiset on pahasta, ei niinkään se äänen kohoaminen.
Ei koskaan, enkä mäkään ole huutanut hänelle. 10 vuotta yhdessä. Riidellään kyllä välillä kiivaastikin, mut ei olla huutajia.
Huutaa. Melkein päivittäin, mutta hänellä on hirveitä fyysisiä tuskia, niin siksi on äreä. Ei siis huuda kivusta.
Kyllä se tuntuu pahalta, mutta ei hänellä ole ketään muutakaan tukena.
Parisuhteeseen kuuluvat myös kurjat ajat.
huutaa aina kun möhlin ruuanlaitossa, eli lähes jokapäivä. yrittää siis opettaa minulle kokkausta, eikä pahalla huuda. se on jopa koomista kun ukko kiehuu nopeammin kun perunat.