Tunnetko jonkun nätin naisen, joka on vapaaehtoisesti sinkku?

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

No siis riippuu vähän, mikä on nätti. Omassa ikäluokassani (35) ei juuri sinkkuja ole. Ja ne, jotka ovat, eivät ole kyllä kauneudella pilattuja. Tai sitten on joitain kauniimpia, joille kauneudesta on tullut pakkomielle ja se näkyy heidän itsekkäissä elämäntavoissa, joihin ei parisuhde mahdu. Harrastavat yleensä paljon irtosuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen ja hän saisi kenet haluaa: Äärettömän kaunis, kaksi yliopistotutkintoa, lapseton ja kovapalkkaisessa duunissa.

Laadukkaat naiset tietävät arvonsa.

En koskis pitkällä tikullakaan.

M34

Niin sinä et kestä olla suhteessa se joka tavalla huonompi suhteessa kumppaniin ja se on ihan ok kun ymmärrät itseäsi.

Ei vaan minulla on tietyt asiat tärkeitä elämässä ja jos naisella ei ole samoja asioita niin en koskisi pitkällä tikullakaan häneen.

M34

Eli sulla on sitten vaan lyhyt tikku? Outs.

En ymmärtänyt.

https://idioms.thefreedictionary.com/not+touch+with+a+ten-foot+pole

M34

And not thick as a brick, either. Poor little boy.

Taas tämä super ylimielinen "mulla onkin kaksi korkeakoulututkintoa" narsistinen ilkeilijä kusipää -tyyppi, joka aivan tosissaan kuvittelee olevansa mielenkiintoinen ja haluttava pelkän korkeakoulutuksensa takia. Huoh ja haukotus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Muiden naisten itsearvioinnin tasoa en osaa kommentoida, mutta itse satun olemaan työssä, jossa ulkonäön objektiivinen arviointi kuuluu työnkuvaan, ja osaan kyllä arvioida itseäni siinä missä muitakin. Muilta tuleviin kehuihin kiinnitän huomiota lähinnä silloin, jos kyseessä on persoonaltaan erittelykykyinen ja valikoiva henkilö, jolla on lisäksi todistetusti korkea integriteetti (= kertoo totuuden asioista vaikka se olisi hänen oman etunsa vastaista). Viimeksi pari viikkoa sitten tällainen mies sanoi minun olevan "insanely attractive".

Jos et itse ole komea, niin hyvä että et myöskään väitä olevasi. Anonyymipalstalla ainoa, joka kärsisi epärehellisyydestäsi, olisit sinä itse.

Tunnen tarvetta vielä lisätä tähän loppuun, että vaikka tajuan olevani kaunis, en ole kuitenkaan ulkonäkökeskeinen. Olen seurustellut ulkonäön puolesta melko laidasta laitaan kaikenlaisten miesten kanssa, eikä oma itseluottamukseni ole juurikaan sidoksissa siihen miltä näytän. Tässä keskustelussa nyt kuitenkin kysyttiin nimenomaan ulkonäöstä.

Tunnen muutamankin.

Yhteisiä tekijöitä:

- hyvä ulkonäkö mutta ikää jo +-40v

- hyvät tulot tai hyvä rahatilanne eron myötä

- exä ollut erittäin tasokas mies

Eli saisi kyllä hyvän miehen sormia napsauttamalla, mutta ei vastaavaa tasoa kuin nuorempana.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen muutamankin.

Yhteisiä tekijöitä:

- hyvä ulkonäkö mutta ikää jo +-40v

- hyvät tulot tai hyvä rahatilanne eron myötä

- exä ollut erittäin tasokas mies

Eli saisi kyllä hyvän miehen sormia napsauttamalla, mutta ei vastaavaa tasoa kuin nuorempana.

Ja nuoremmissa toki.

Mutta oma kaveripiiri enemmän tätä ikäluokkaa.

Itseni. Olen ihan ok näköinen. Hiukan laiska etsimään parisuhdetta. Odotan, että sopiva mies kävelee vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Muiden naisten itsearvioinnin tasoa en osaa kommentoida, mutta itse satun olemaan työssä, jossa ulkonäön objektiivinen arviointi kuuluu työnkuvaan, ja osaan kyllä arvioida itseäni siinä missä muitakin. Muilta tuleviin kehuihin kiinnitän huomiota lähinnä silloin, jos kyseessä on persoonaltaan erittelykykyinen ja valikoiva henkilö, jolla on lisäksi todistetusti korkea integriteetti (= kertoo totuuden asioista vaikka se olisi hänen oman etunsa vastaista). Viimeksi pari viikkoa sitten tällainen mies sanoi minun olevan "insanely attractive".

Jos et itse ole komea, niin hyvä että et myöskään väitä olevasi. Anonyymipalstalla ainoa, joka kärsisi epärehellisyydestäsi, olisit sinä itse.

Tunnen tarvetta vielä lisätä tähän loppuun, että vaikka tajuan olevani kaunis, en ole kuitenkaan ulkonäkökeskeinen. Olen seurustellut ulkonäön puolesta melko laidasta laitaan kaikenlaisten miesten kanssa, eikä oma itseluottamukseni ole juurikaan sidoksissa siihen miltä näytän. Tässä keskustelussa nyt kuitenkin kysyttiin nimenomaan ulkonäöstä.

Voi sääli sitä miestä, joka tämän objektiivisen arvioijan joskus huolii sitoutuneeseen parisuhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Muiden naisten itsearvioinnin tasoa en osaa kommentoida, mutta itse satun olemaan työssä, jossa ulkonäön objektiivinen arviointi kuuluu työnkuvaan, ja osaan kyllä arvioida itseäni siinä missä muitakin. Muilta tuleviin kehuihin kiinnitän huomiota lähinnä silloin, jos kyseessä on persoonaltaan erittelykykyinen ja valikoiva henkilö, jolla on lisäksi todistetusti korkea integriteetti (= kertoo totuuden asioista vaikka se olisi hänen oman etunsa vastaista). Viimeksi pari viikkoa sitten tällainen mies sanoi minun olevan "insanely attractive".

Jos et itse ole komea, niin hyvä että et myöskään väitä olevasi. Anonyymipalstalla ainoa, joka kärsisi epärehellisyydestäsi, olisit sinä itse.

Tunnen tarvetta vielä lisätä tähän loppuun, että vaikka tajuan olevani kaunis, en ole kuitenkaan ulkonäkökeskeinen. Olen seurustellut ulkonäön puolesta melko laidasta laitaan kaikenlaisten miesten kanssa, eikä oma itseluottamukseni ole juurikaan sidoksissa siihen miltä näytän. Tässä keskustelussa nyt kuitenkin kysyttiin nimenomaan ulkonäöstä.

Voi sääli sitä miestä, joka tämän objektiivisen arvioijan joskus huolii sitoutuneeseen parisuhteeseen.

Älä huolestu, en ole kiinnostunut miehistä jotka kokisivat suhteen kanssani rasittavaksi. Siinä olet oikeassa, että tällaisia miehiä on melko paljon! Ihan riittävästi on heitäkin, jotka arvostavat persoonallisuuttani ja nauttivat yhdessäolosta kanssani, ja tämä tunne on yleensä molemminpuolinen. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Muiden naisten itsearvioinnin tasoa en osaa kommentoida, mutta itse satun olemaan työssä, jossa ulkonäön objektiivinen arviointi kuuluu työnkuvaan, ja osaan kyllä arvioida itseäni siinä missä muitakin. Muilta tuleviin kehuihin kiinnitän huomiota lähinnä silloin, jos kyseessä on persoonaltaan erittelykykyinen ja valikoiva henkilö, jolla on lisäksi todistetusti korkea integriteetti (= kertoo totuuden asioista vaikka se olisi hänen oman etunsa vastaista). Viimeksi pari viikkoa sitten tällainen mies sanoi minun olevan "insanely attractive".

Jos et itse ole komea, niin hyvä että et myöskään väitä olevasi. Anonyymipalstalla ainoa, joka kärsisi epärehellisyydestäsi, olisit sinä itse.

Tunnen tarvetta vielä lisätä tähän loppuun, että vaikka tajuan olevani kaunis, en ole kuitenkaan ulkonäkökeskeinen. Olen seurustellut ulkonäön puolesta melko laidasta laitaan kaikenlaisten miesten kanssa, eikä oma itseluottamukseni ole juurikaan sidoksissa siihen miltä näytän. Tässä keskustelussa nyt kuitenkin kysyttiin nimenomaan ulkonäöstä.

Voi sääli sitä miestä, joka tämän objektiivisen arvioijan joskus huolii sitoutuneeseen parisuhteeseen.

Naisilla on valta valita. Miehet saa naisen jos saa. Siitähän se miehillä kenkä sun muut puristaa.

Tunnen vaikka kuinka monta. Itsekin lukeudun niihin, tosin kauneus on aina katsojan silmässä mutta kai mä vähintään mukiinmenevän näköinen olen. Ainakin olen aina saanut kiinnostusta miehiltä ihan riesaksi asti. Olen vain kerran ollut parisuhteessa ja siitäkin on jo 15 vuotta aikaa. Ei vaan kiinnosta. Eikä seksikään kiinnosta. Siihen se ainoa parisuhde oikeastaan kaatuikin kun en ollut tarpeeksi halukas. Voisin harkita parisuhdetta jos siinä olisi seksiä vain kerran kuukaudessa ja silti mies ei petä mua. Mutta ymmärrän ettei sellaista miestä voi saada, ellei se ole joku ihan kammotus joka ei muutakaan saa kuin hankalan pihtarinaisen.

Minä olin nätti nuori nainen, lisäksi pitkä ja hoikka. Suomalaiseksi varmaan todella kaunis vartalo. Kyllä oli vaikea löytää kumppani. Asun pks ja tuli käytyä ulkona usean vuoden ajan todella paljon. En oikein pärjännyt baarimaailmassa ujouteni takia, inhosinkin koko touhua. Siirryin sitten nettideittimaailmaan, josta löysin miesystävän.

Onpas täällä taas monta nättiä naista, jotka tuntevat nättejä sinkkunaisia. Jännä, kun niitä ei Tinderissä tule vastaan yhtäkään.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin nätti nuori nainen, lisäksi pitkä ja hoikka. Suomalaiseksi varmaan todella kaunis vartalo. Kyllä oli vaikea löytää kumppani. Asun pks ja tuli käytyä ulkona usean vuoden ajan todella paljon. En oikein pärjännyt baarimaailmassa ujouteni takia, inhosinkin koko touhua. Siirryin sitten nettideittimaailmaan, josta löysin miesystävän.

Ei kai se vaikeaa ollut, kun menit vain nettideittimaailmaan ja mies löytyi? Ja miksi sinun todella kauniilla vartalolla ei muka saanut baarista seuraa, vaikka olisit kuinka ujo? Ei sinun tarvitse aloitteita naisena tehdä, tai osata mitään muutakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tunnen, itseni ja kaverini. En meinaa olla sinkkuna loppuelämääni, mutta juuri nyt ura vie niin paljon aikaa ja huomiota että en viitsi kehitellä parisuhdekuvioita ennen kuin pääsen parempaan tasapainoon. Kaverilla oikeastaan sama tilanne.

Miten naisilla on aina niin älyttömän varma tunne siitä, että ovat nättejä? Mulla ei miehenä ikinä olisi pokkaa sanoa, että: "olen komea mies ja niin ovat kaverinikin". Kun en minä, eikä kukaan kaverinikaan ole.

Muiden naisten itsearvioinnin tasoa en osaa kommentoida, mutta itse satun olemaan työssä, jossa ulkonäön objektiivinen arviointi kuuluu työnkuvaan, ja osaan kyllä arvioida itseäni siinä missä muitakin. Muilta tuleviin kehuihin kiinnitän huomiota lähinnä silloin, jos kyseessä on persoonaltaan erittelykykyinen ja valikoiva henkilö, jolla on lisäksi todistetusti korkea integriteetti (= kertoo totuuden asioista vaikka se olisi hänen oman etunsa vastaista). Viimeksi pari viikkoa sitten tällainen mies sanoi minun olevan "insanely attractive".

Jos et itse ole komea, niin hyvä että et myöskään väitä olevasi. Anonyymipalstalla ainoa, joka kärsisi epärehellisyydestäsi, olisit sinä itse.

Tunnen tarvetta vielä lisätä tähän loppuun, että vaikka tajuan olevani kaunis, en ole kuitenkaan ulkonäkökeskeinen. Olen seurustellut ulkonäön puolesta melko laidasta laitaan kaikenlaisten miesten kanssa, eikä oma itseluottamukseni ole juurikaan sidoksissa siihen miltä näytän. Tässä keskustelussa nyt kuitenkin kysyttiin nimenomaan ulkonäöstä.

Voi sääli sitä miestä, joka tämän objektiivisen arvioijan joskus huolii sitoutuneeseen parisuhteeseen.

Naisilla on valta valita. Miehet saa naisen jos saa. Siitähän se miehillä kenkä sun muut puristaa.

Tai sitten myös miehet saa naisen jos haluaa. Itse en halua. Viihdyn paremmin yksin eli mun kenkä ei purista eikä mikään muukaan. Ei kannata yleistää.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä taas monta nättiä naista, jotka tuntevat nättejä sinkkunaisia. Jännä, kun niitä ei Tinderissä tule vastaan yhtäkään.

Nätit sinkkunaiset ovat ehtineet pyyhkäistä sinut sinne vasemmalle unohduksiin. :)

Tunnen, mutta kyllä heillä kaikilla on edes yksi parisuhde takana. Ihan että tietävät mitä se parisuhteessa eläminen ja oleminen on. Ikisinkkua koskaan seurustelematonta naista en (ainakaan tietääkseni, ei näistä välttämättä niin puhuta) tunne, mutta kyllä kauan, vuosia ja jopa vuosikymmeniä yksin olleita. Ja ihan nättejä naisia ovat, ei mitään suohirviöitä. Ei nyt tietenkään mitään silikonibimbon näköisiäkään, mutta puhutaan nyt sellaisista perusnäteistä naisista, että ei oo mitään naamavikaa, huomattavaa ylipainoa, huonoa ihoa, kananpersetukkaa tai mitään muutakaan häiritsevää tekijää, mikä estäisi kokonaan pariutumisen, jos he itse sitä haluaisivat.

En ihan tarkkaan tiedä kuinka vapaaehtoista näillä kaikilla se yksinolo on? En ole kaikkien kanssa aiheesta jutellut. Osalla esimerkiksi lapsuudenystävistäni tiedän, että on ollut niin huonoja kokemuksia elämässään ihan lapsuudesta asti, että sekin saattaa vaikuttaa siihen ettei oikein onnistu parisuhteet ja ovat sitten sovinnolla yksin? Kun on liikaa traumoja eikä halua tuoda sitä kaikkea taakkaa parisuhteeseen, tai ainakin vaatisi erittäin ymmärtäväisen ja empaattisen miehen, että jaksaa sellaisen vähän vaikeamman naisen kanssa alkaa elämäänsä rakentaa. Sellaista miestä ei ihan helpolla löydy. 

Kyllä tunnen. :)

Tunnen myös ainakin yhden komean, nyt vuosikymmenen verran vapaaehtoisesti sinkkuna pysyneen miehen, vaikka jostain syystä vain naisia kysyttiin.

Itseni. Olen ollut sinkku lähes koko elämäni, nyt olen jo 45-vuotias. Kokeilin yhdessä asumista ja parisuhdetta kerran nuorena, se ei sopinut minulle. Olen super introvertti, tarvitsen paljon aikaa yksin jaksaakseni esim. sosiaalisia kontakteja työelämässä.

Arvelen olevani nätti sillä perusteella, että nuorena minua pyydettiin lukuisia kertoja mukaan kauneuskilpailuihin, erilaisiin muihin ulkonäköön liittyviin juttuihin. Ulkonäköni kautta sain paljon kehuja, kommentteja ja huomiota. Miehet myös olivat minusta erittäin kiinnostuneita - minua käytännössä tultiin "hakemaan kotoa", ja sillä tavalla ainoan parisuhteeni solminkin. 

Koskaan en lähtenyt mukaan mihinkään ulkonäköön liittyviin juttuihin, keskityin nuorena opiskelemaan pitkälle ja sen jälkeen työelämään. Missään treffisovelluksessakaan minuun ei ole voinut törmätä sen enempää nuorempana kuin nyt keski-ikäisenäkään, koska en käytä niitä enkä etsi aktiivisesti seuraa.