Puoliso valehtelee
Mitä tekisi, kun puoliso jatkuvasti valehtelee?Ei ole toistaiseksi jäänyt kiinni mistään suuremmasta, mutta epäilyttää hirveästi kun missään asiassa ei voi olla rehellinen. Valehtelu on lähes päivittäistä ja asiat, joista valehtelee vaikuttaa yleensä aika mitättömiltä. Valehtelee esim mitä reittiä on ajanut töihin, kauppaan tai kaverille, työajat, missä kaupassa on käynyt, mitä on ostanut, missä syönyt jne. Puhelinta salailee myös ja siitäkin ollaan keskusteltu. Useampi puhelin tämän seurauksena lentänyt seinään, lattialle tai maahan kun tästä maininnut.
Tästä on keskusteltu lukemattomia kertoja ja hän kyllä tietää miten ahdistunut tästä asiasta olen. En pysty luottamaan yhtään hänen sanomisiin. Luvannut monen monta kertaa lopettaa turhat valheet ja olla rehellinen, mutta sama vaan jatkuu ja ehkä jopa pahenee jatkuvasti.
Itsellä jäänyt monet yöt nukkumatta kun näitä valheita pyörittelen päässä ja olen koittanut keksiä jotain järkevää selitystä näihin. Mutta eipä ole puolisokaan osannut sanoa syytä tälle valehtelulle. Usein ei edes kerro totuutta menemisistään ja tekemisistään vaikka myöntää, että aivan selkeästi kertomus on valhetta eikä mitenkään voi pitää paikkaansa.
Puolison työpäivät on melko vaihtelevan mittaisia, työnkuva kyllä vaikuttaa tähän osittain. Useita kertoja selvinnyt pitkään venyneet päivät/aikaisin töihin menot valheiksi. En ole sen enempää jaksanut näistä tentata.
Viimeisimpänä olen seurannut auton kilometrimittaria, kun hän menee omien sanojensa mukaan suorinta reittiä töihin ja tulee suoraan töistä kotiin. Kilometrit heittää suuntaan jos toiseen. Ei vielä tiedä että näitä olen seurannut. Joskus kertoo kysymättä, että mennyt jotain toista reittiä, mutta sekään ei täsmää kilometreihin.
En usko hänen pettävän, mutta jotain on aivan selvästi tekeillä mistä pitää valehdella.
Rahasta valehtelee ihan jatkuvasti. Satoja euroja tulee ja menee miten sattuu, vaikkei missään käy eikä mitään osta tai maksa eikä mistään ole rahaa saanut.
Kaikenmaailman tarinoita keksii toisinaan ilman että edes kysyn mistään. Viimeksi kertoi kotimatkan kestäneen tietyön takia hirveän kauan. Liikenne ollut aivan pysähtynyt. Seuraavana päivänä selvisi ettei sitä reittiä ollut edes ajanut vaan käynyt ihan eri suunnassa ehkä kaupassa tai kioskilla tekemässä loton. Ei ollut ensin ihan varma missä oli käynyt. Piti tenttaamalla tentata ja oli erittäin hermostunut. Ehkä oli saattanut ostaa jotain muuta samalla, ei ollut varma mitä oli ostanut. Tuskin tästäkään täyttä totuutta lopultakaan olen saanut.
Mielestäni parisuhteessakin pitää olla oikeus omiin menoihin, eikä kaikkea tarvitse raportoida toiselle, mutta tällainen selvä valehtelu, tarinoiden keksiminen ja asioiden peittely ei ole mielestäni ok.
En tiedä kauanko jaksan enää tätä jatkuvaa epätietoisuutta ja miettimistä. Jatkuvasti ahdistunut ja huono olo.
Voikohan tämä tästä enää muuttua ja valehtelu loppua vai odotanko vaan jotain uutispommia tulevaisuudessa kun kaikki syyt valheille selviää?
Kommentit (67)
Jos puoliso ei pysty edes kertomaan syytä valehtelulleen, kuulostaa se niin automaattiselta, että kyseessä todennäköisimmin jokin mt-ongelma tai neurologinen sairaus, joka voisi selittää myös muistamattomuutta.
Tai sitten kyseessä henkilö, jota suhteessa oleminen ahdistaa, haluaisi olla vapaa ja tilivelvollisuus toiselle tuntuu rajoittavalta ja siksi kapinoi tuolla tavalla.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka pitkä suhde ja onko käytös ollut tuollaista alusta asti.
Aiemmassa viestissä joku mainitsi yksityisetsivän tai että itse tutkit asioita. Se ei häntä paranna varmaankaan, mutta voisit saada jollain tapaa mielenrauhan, oli se paljastuva tieto sitten mitä tahansa, ja tehdä oman päätöksen. Tieto lisää tuskaa, mutta sitten ei tarvitsisi enää mietiskellä.
Syö pääs ja lopeta KYTTÄÄMINEN JA TENTTAAMINEN!
Tahdon valehdella vähän ihan siksi, että kyttäjä jää kyttäämisestäni kiinni. On näet niin, että en pidä siitä, että minua kytätään, joten asetan ansoja saadakseni kyttääjäni kiinni. Se on joko luottamus tai ero.
Peliriippuvuus tai pakonomainen valehtelu (sille lienee jokin nimikin) tai salasuhde tai sinä kyttäät ja tukahdutat häntä liikaa ja hän toimii tuolla tavalla kokeakseen edes hieman vapautta. Siinäpä ne vaihtoehdot.
Kytääjän kyllä tunnistaa. On tärkeää, että ei päästä sairaalloisen mustasukkaista ihmistä liian lähelle.
Sama asia minun siskoni joka minua 7 v.vanhempi.Aina valehdellut, mikä syy? Jää kinikin,ei ole moksiskaan. Ikä sille ei ole edes tuonnut viisautta ja suoruutta.
Valehteleeko miehes kaikille? Saattaa seurassa sanoa yhdelle toista ja toiselle toista. Toisista erillään kuitenkin? ja ihan arkipäiväisestä asiasta?
Antaa vastauksen kysyjän mukaan?
Mulla on läheinen joka diagnosoitiin ihan patologiseksi valehtelijaksi. Meillä usealla paloi käpy jatkuviin valehteluihin ja kerran sitten riidan yhteydessä hän tuumas, että hän ei voi asialle itse yhtään mitään. Näitä juttuja vaan tulee. Monesti kaduttaa samantien, kun suusta on jotain päässyt ulos.. mutta mokasi jo. Suurimmaksi osaksi ei edes muista, mitä kullekin on selittänyt. Se on rasittavaa elää siten. yms.
Ohjattiin hänet ihan terveyskeskuslääkärille, kun ei itsekään tiedetty parikymppisinä, että mitä tuolle pitäisi tehdä. Haluaa lopettaa valehtelun. Ajatteli, että omakin elämä olisi sitten vapaampaa tms.
No, meni omalääkärille selittämään, että hänellä on paha tapa valehdella. Kertoi, että maailman kamalin paikka selitellä tuommoisia asioita. Hävetti järjettömän paljon. Lääkärihän sitten kuunteli ja laittoi lähetteen mielenterveyspuolelle.
Sieltä sitten sai viikottaisen ajan, jossa kävi juttelemassa. Tätähän jatkui vuosia ellei kymmeniä. Voi käydä tänäkin päivänä istunnoilla, ei ole vaan juteltu pitkään aikaan asiasta, koska sanaan voi luottaa. Lisäksi sai käytännön harjoituksia ja paljon itsetutkiskelua.
Osa syy on lapsuudessa kärsityt kokemukset. Järjetön tarve miellyttää kanssa eläjää, kuulijaa.
Kuitenkin toivoa anna sullekin. Jos miehelläsi on haluja parantaa tapansa, niin tarvitsee ammattiapua. Sitä kautta sinnikkäällä opettelulla voi tulla "paremmaksi". Hänen pitää sitoutua asiaansa. Ja sulta odotetaan tukea. Mitään ei välttämättä tapahdu viikossa kahdessa. Tervehtyminen vaatii loppu elämän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämistä kommentoineille:
Normaalilla mielenterveydellä varustettu ihminen voi alkaa kyttäämään, jos toinen on antanut siihen aihetta, eli ollut epärehellinen ja jäänyt siitä kiinni. Sitä kun tapahtuu useammin, se syö luottamusta.
Jos suhde on pelkkää kyttäämistä, ei pysty luottamaan toiseen ja ahdistaa, niin silloin parasta erota. Tuollainen rikkoo sen mielenterveyden.
Sairaalloiset mustasukkaiset kyttääjät ovat eri juttu, heille ei tarvitse olla mitään todisteita epärehellisyydestä, vaan käytös lähtee kontrolloinninhalusta ja ihan muuten vaan.
Ei kyllä ala.
Onko miehes koskaan vaikuttanut päihtyneeltä? Joltain riippuvuudelta kuulostaa.
Kokeeko miehesi sinut liian ankaraksi. Vähän tuntuu, että ap myös kontrolloi miestä.Se taas lisää valehtelua.
MinunKIN mies valehtelee lähes viikottain, joskus tilanteita, että päivittäin ja ehkä jopa useamman kerran päivässä. Ihmettelen, miten hänen äitinsä ja isänsä ovat hänet kasvattaneet, kun valehtelu on tavalla tai toisella ainoa tapa joka hänen toimintaa ohjaa. Mitä mies luulee voittavansa jos ei voi kertoa ylipäätään mitään asiaa kuten se on ollut tai alunperin ajateltu olevan. Kun asiaan ottaa kantaa, no jo, silloinhan se on sitä nalkuttamista. On tapahtunut väistämätön tosiasia, eli minä olen alkanut myös valehtelemaan kaikessa missä vain pystyn, mitähän tällainen kertoo PARISUHTEESTA, ehkä olisi aika viheltää peli poikki, mutta on nautinto valehdella takaisin ja nähdä hänen naamansa, ehkä siksi pysyn vielä tässä, katsomassa, kun naama venähtää hänellä, enkä minä ole ainoa, jolle valehdellaan.
Miksi sinun pitää tietää noin tarkkaan mitä reittiä on ajanut töihin tai missä kaupoissa on käynyt? Minua ainakin ahdistaisi, jos noin tarkkaan pitää kaikki asiat selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyttäämistä kommentoineille:
Normaalilla mielenterveydellä varustettu ihminen voi alkaa kyttäämään, jos toinen on antanut siihen aihetta, eli ollut epärehellinen ja jäänyt siitä kiinni. Sitä kun tapahtuu useammin, se syö luottamusta.
Jos suhde on pelkkää kyttäämistä, ei pysty luottamaan toiseen ja ahdistaa, niin silloin parasta erota. Tuollainen rikkoo sen mielenterveyden.
Sairaalloiset mustasukkaiset kyttääjät ovat eri juttu, heille ei tarvitse olla mitään todisteita epärehellisyydestä, vaan käytös lähtee kontrolloinninhalusta ja ihan muuten vaan.Ei kyllä ala.
Mitä hän sitten tekee? Heittää hanskat tiskiin suoraan ja eroaa, ilman että haluaa selvittää taustoja ja totuutta? Hyvä idea, jos luottamus on mennyt. Eroaminen vaan on helpompaa, kun toisen on todistetusti käräyttänyt, eikä vain omilla mutuilla.
En olis nyt arvannut että täällä menee näin hankalaksi, kun ihan väkisin nyt ymmäretään väärin.
Laitoin jo aikaisemmin kommentin, että kyttääminen on alkanut vasta kun vahingossa olen huomannut näitä muutamia pieniä valheita. Siitä alkanut pikkuhiljaa kiinnostus tietää kuinka paljon oikeasti valehtelee ja mitä hänen elämässään oikeasti tapahtuu. On aikoja kun hän on käynyt hädin tuskin kotona nukkumassa. En useinkaan kysele tai tenttaa mistään, vaikka tiedän valehtelevan. Joskus kertoo ihan itse kaikenmaailman satuja ja ärsyttää kun pokkana valehtelee ja hermo menee. Silloin tenttaan ja sanon että keksipä ensi kerraksi paremmat valheet tai kerro ihan vaan totuus suoraan.
Muutama nyt takertuu tähän miksi haluan tietä mitä reittejä kulkee ja mistä tiedän mistä kulkenut. Mulle se on aika sama vaikka ajaisi sata kilometrin ylimääräistä, mutta miksi siitäkin pitää valehdella. Enkä mä tiedä mitä reittejä kulkee. Ainoastaan sen, ettei aina sitä suorinta reittiä kulje. Ne kilometrit. Tunnen kaupungin ja reitit hyvin. Niitä suorimpia ja järkeviä reittejä kun ei ole kovin montaa. Jos hän itse sanoo usein, ihan kysymättä, että tullut suoraan kotiin, matka mennyt joutuisasti, mutta oikeasti kestänytkin reilusti kauemmin ja kilometrejä jopa 20 enemmän kuin työmatkasta tulee, niin onhan siinä nyt jokin pieni seikka väärässä.. Jossain kommentissa oli kysymys jäljittimestä.. Ihan niin hulluksi en sentään vielä ole tullut.
Päihteiden käyttöä en usko. Uhkapelit hyvin mahdollista ja niitä tiedänkin pelaavan. Pettäminen ja maksulliset myös listalla epätodennäköistä.
Ei ole nyt niitä vinkkejä kauheasti tämän tilanteen ratkaisuun tullut. Tai no tietysti nämä odotettavissa olleet jätä se -kommentit..
Miksi kyselet mitä reittiä hän ajoi töihin, missä kävi kaupassa tai mitä söi välipalaksi? Oletko joku kontrollifriikka vai muuten vaan sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun pitää tietää noin tarkkaan mitä reittiä on ajanut töihin tai missä kaupoissa on käynyt? Minua ainakin ahdistaisi, jos noin tarkkaan pitää kaikki asiat selvittää.
Jos elää valehtelijan kanssa, niin se alkaa yleensä ihan niin, että toinen sanoo vaikka tänään, että kävin töiden jälkeen R-kioskilla, huomenna hän saattaa sanoa, että kävin eilen töiden jälkeen K-kaupassa, kuitenkin jostain käy ilmi, ettei hän käynyt töiden jälkeen missään. Noin niinkuin esimerkkinä vaan, että ihminen, joka puhuu itseään pussiin jatkuvasti ilman, että toinen edes kysyy mitään saa tuntosarvet pystyyn. Jollain on ikävä tapa valehdella ja keksiä asioita syystä x. Ei toisen todellakaan tarvitse edes kytätä tai kysellä, kun valehtelija kertoo ihan itse.
Kuule ap, eroa mielestäsi, tuo kuulostaa todella ikävältä. Jatkuva pieni valehtelu saa tervepäisenkin ihmisen sekaisin ja henkilön joka ei ole ollut koskaan aiemmin mustasukkainen mustasukkaiseksi ja epäileväiseksi. Tuo ei ole elämää. Ihan oman mielenterveytesi vuoksi eroa.
Voisit myös perehtyä gaslightingiin jos et siitä ole jo tietoinen: https://www.verywellmind.com/is-someone-gaslighting-you-4147470
Itse suhteeni alkuaikoina olin syyttä vainoharhainen. Siis todella mustasukkainen. Mieheni ei kyllä jäänyt ikinä mistään valheesta kiinni, en vaan luottanut kun olin tullut edellisessä suhteessa niin petetyksi. Niimpä ostin vanhaan puhelimeeni prepaid liittymän ja puhelimen piilotin autoon. Ja puhelimen sitten paikansin missä menee. Selvisi että mies oli aina siellä missä sanoikin olleen. Hullua, tiedän. Sain tällä kuitenkin mielenrauhan eikä ole sen jälkeen tarvinnut epäillä. Tätä puhelinkikkaa voisit ehkä kokeilla... jos miehesi on kus*pää, voit olla sinäkin.
Lopeta hänen ahdistaminen kysymyksillä, hänen ongelmat pahenevat tuolla tavoin. Kokeile mieluummin eri tekniikkaa. Jos parisuhde on liian hankala voit erota, näin pääsette molemmat rauhaan. Ei piinaa. Sitten on pariterapeutti joka selvittää ristiriitoja, jos on tarpeeksi pätevä ja ystävällinen - huonon voi heti vaihtaa tai jättää. Jos ei voi luottaa toiseen, olisi parisuhde päätettävä joskus, tehtävä itse valinta. Voi asua erillään. Hänen raha-asiat eivät kuulu muille ja kaikki menot. Mutta jos epäilet että on jotain hämärää tai pettää, niin on yksityisetsivä tai tutki salaa asioita itse - jos itsellesi haet lisätietoa, suoraan toiselta et niitä saa. Tai se ero vaan. Lopeta toisen syyttäminen tai kyselyt, reagointi, vaikka se hänen toiminta on arvoillesi ristiriidassa - ei toinen siitä muutu. Ja jos tajuaa, se tapahtuu ehkä hänen päässä joskus tulevaisuudessa. Juoko toinen alkoholia miten tai käyttääkö huumeita vai onko selvänä tuo. Vaikea sanoa mistä on kyse, koska noilla kuvauksilla saisi helposti johtopäätökset että toinen on pelaaja, juova ja pettäjä jne. Tai nuori, menevä tai tekevä. Tuntematta hankala sanoa mitään. -Entä jos itse on neutraali ja ystävällinen. Entä jos tekee omat johtopäätökset asioista.