Puoliso valehtelee
Mitä tekisi, kun puoliso jatkuvasti valehtelee?Ei ole toistaiseksi jäänyt kiinni mistään suuremmasta, mutta epäilyttää hirveästi kun missään asiassa ei voi olla rehellinen. Valehtelu on lähes päivittäistä ja asiat, joista valehtelee vaikuttaa yleensä aika mitättömiltä. Valehtelee esim mitä reittiä on ajanut töihin, kauppaan tai kaverille, työajat, missä kaupassa on käynyt, mitä on ostanut, missä syönyt jne. Puhelinta salailee myös ja siitäkin ollaan keskusteltu. Useampi puhelin tämän seurauksena lentänyt seinään, lattialle tai maahan kun tästä maininnut.
Tästä on keskusteltu lukemattomia kertoja ja hän kyllä tietää miten ahdistunut tästä asiasta olen. En pysty luottamaan yhtään hänen sanomisiin. Luvannut monen monta kertaa lopettaa turhat valheet ja olla rehellinen, mutta sama vaan jatkuu ja ehkä jopa pahenee jatkuvasti.
Itsellä jäänyt monet yöt nukkumatta kun näitä valheita pyörittelen päässä ja olen koittanut keksiä jotain järkevää selitystä näihin. Mutta eipä ole puolisokaan osannut sanoa syytä tälle valehtelulle. Usein ei edes kerro totuutta menemisistään ja tekemisistään vaikka myöntää, että aivan selkeästi kertomus on valhetta eikä mitenkään voi pitää paikkaansa.
Puolison työpäivät on melko vaihtelevan mittaisia, työnkuva kyllä vaikuttaa tähän osittain. Useita kertoja selvinnyt pitkään venyneet päivät/aikaisin töihin menot valheiksi. En ole sen enempää jaksanut näistä tentata.
Viimeisimpänä olen seurannut auton kilometrimittaria, kun hän menee omien sanojensa mukaan suorinta reittiä töihin ja tulee suoraan töistä kotiin. Kilometrit heittää suuntaan jos toiseen. Ei vielä tiedä että näitä olen seurannut. Joskus kertoo kysymättä, että mennyt jotain toista reittiä, mutta sekään ei täsmää kilometreihin.
En usko hänen pettävän, mutta jotain on aivan selvästi tekeillä mistä pitää valehdella.
Rahasta valehtelee ihan jatkuvasti. Satoja euroja tulee ja menee miten sattuu, vaikkei missään käy eikä mitään osta tai maksa eikä mistään ole rahaa saanut.
Kaikenmaailman tarinoita keksii toisinaan ilman että edes kysyn mistään. Viimeksi kertoi kotimatkan kestäneen tietyön takia hirveän kauan. Liikenne ollut aivan pysähtynyt. Seuraavana päivänä selvisi ettei sitä reittiä ollut edes ajanut vaan käynyt ihan eri suunnassa ehkä kaupassa tai kioskilla tekemässä loton. Ei ollut ensin ihan varma missä oli käynyt. Piti tenttaamalla tentata ja oli erittäin hermostunut. Ehkä oli saattanut ostaa jotain muuta samalla, ei ollut varma mitä oli ostanut. Tuskin tästäkään täyttä totuutta lopultakaan olen saanut.
Mielestäni parisuhteessakin pitää olla oikeus omiin menoihin, eikä kaikkea tarvitse raportoida toiselle, mutta tällainen selvä valehtelu, tarinoiden keksiminen ja asioiden peittely ei ole mielestäni ok.
En tiedä kauanko jaksan enää tätä jatkuvaa epätietoisuutta ja miettimistä. Jatkuvasti ahdistunut ja huono olo.
Voikohan tämä tästä enää muuttua ja valehtelu loppua vai odotanko vaan jotain uutispommia tulevaisuudessa kun kaikki syyt valheille selviää?
Kommentit (67)
Perhonen kirjoitti:
Kyllä, kyttään, kun on itse niin paljon valehdellut ja valehtelu vaan suurenee.
Alkuun ihan vahingossa huomasin muutamia pieniä asioita joista valehteli. Annoin näiden olla, enkä niistä mitään edes sanonut. Niitä pieniä valheita on sitten alkanut vaan enemmän putkahdella ja siksi olen kiinnostunut mistä kaikesta oikein valehtelee ja kuinka paljon. Eniten kiinnostaa miksi näistä pitää valehdella.
Normaaliin suhteeseen mielestäni kuitenkin kuuluu, että voi sanoa puolisolle rehellisesti, jos käy vaikka töiden jälkeen jossain. Eikä valehtele tulleensa suoraan kotiin kaasu pohjassa. Ei ole normaalia, ettei voi kertoa, jos käy jossain yksin syömässä. Tai käy ostamassa jotain ja viipyy useamman tunnin kauppakeskuksessa. Keksiä kaikenmaailman tarinoita sen sijaan että rehellisesti sanoo menneensä pidempää reittiä. Väittää pomon pyytäneen keskustelemaan työpäivän jälkeen pariksi tunniksi, vaikka pomo onkin ollut lomalla. Tämä lista jatkuisi ihan niin pitkään kun vaan jaksaisin kirjoittaa.Osa kommentoijista varmasti ymmärsi tämän aloituksen ja varmaan tämänkin kommentin väärin osittain tai ihan kokonaan. Osa varmasti vaan ajattelee näistäkin asioista eri tavalla. Osalla tuskin mitään kokemusta tällaisesta tilanteesta.
Lähinnä toivoin jotain vinkkejä millä tämän saisi ratkaistua, enkä haukkuja kuinka kyttääjä olen. Enhän mä tällaista halua tehdä, enkä olekaan alkuun tehnyt. Helppoa ei missään nimessä ole. Mutta ei ole helppoa vuosien päästä huomata olevansa se täysin huijattukaan, jos toisella on aivan eri elämä ollessaan pois kotoa.
Valehtelija valehtelee, koska kokee, ettei voi tilanteessa puhua totta. Olettaa tenttaamista, painostusta, hyväksynnän puutetta tai muuten epämiellyttävää tilannetta. Myöhemmin valehtelu muuttuu kyttäyksen takia krooniseksi, koska henkilö yrittää säilyttää edes osan vapauttaan tai jopa uhmata. Kierre syntyy. Et voi voittaa tilannetta. Voit vain oikeasti lakata seuraamasta puolisosi menoja. Ehkä hän rauhoittuu. Minun mieheni on myös aina vähän valehdellut mitättömyyksistä. Hän on sen oppinut epävakaalta äidiltään. Yritän elää tilanteen kanssa.
t. pedagogi
Mun tutulla oli samantapainen puoliso. Valehteli aivan kaikenlaisista asioista. Sitten paljastui, ettei edes käynyt töissä, vaikka joka aamu muka töihin lähti. Hän oli siis ollut työttömänä ja valehdellut saaneensa työpaikan. Joskus valehteli muille ihmisille siitä, miten jotkut asiat ovat menneet, vaikka tämä tuttuni oli vieressä ja tiesi asioiden oikean laidan. Ja kun hän kysyi puolisoltaan, miksi kerroit eri tavalla, ei puoliso osannut antaa sepittelylleen mitään järkevää syytä.
Vierailija kirjoitti:
Perhonen kirjoitti:
Kyllä, kyttään, kun on itse niin paljon valehdellut ja valehtelu vaan suurenee.
Alkuun ihan vahingossa huomasin muutamia pieniä asioita joista valehteli. Annoin näiden olla, enkä niistä mitään edes sanonut. Niitä pieniä valheita on sitten alkanut vaan enemmän putkahdella ja siksi olen kiinnostunut mistä kaikesta oikein valehtelee ja kuinka paljon. Eniten kiinnostaa miksi näistä pitää valehdella.
Normaaliin suhteeseen mielestäni kuitenkin kuuluu, että voi sanoa puolisolle rehellisesti, jos käy vaikka töiden jälkeen jossain. Eikä valehtele tulleensa suoraan kotiin kaasu pohjassa. Ei ole normaalia, ettei voi kertoa, jos käy jossain yksin syömässä. Tai käy ostamassa jotain ja viipyy useamman tunnin kauppakeskuksessa. Keksiä kaikenmaailman tarinoita sen sijaan että rehellisesti sanoo menneensä pidempää reittiä. Väittää pomon pyytäneen keskustelemaan työpäivän jälkeen pariksi tunniksi, vaikka pomo onkin ollut lomalla. Tämä lista jatkuisi ihan niin pitkään kun vaan jaksaisin kirjoittaa.Osa kommentoijista varmasti ymmärsi tämän aloituksen ja varmaan tämänkin kommentin väärin osittain tai ihan kokonaan. Osa varmasti vaan ajattelee näistäkin asioista eri tavalla. Osalla tuskin mitään kokemusta tällaisesta tilanteesta.
Lähinnä toivoin jotain vinkkejä millä tämän saisi ratkaistua, enkä haukkuja kuinka kyttääjä olen. Enhän mä tällaista halua tehdä, enkä olekaan alkuun tehnyt. Helppoa ei missään nimessä ole. Mutta ei ole helppoa vuosien päästä huomata olevansa se täysin huijattukaan, jos toisella on aivan eri elämä ollessaan pois kotoa.
Valehtelija valehtelee, koska kokee, ettei voi tilanteessa puhua totta. Olettaa tenttaamista, painostusta, hyväksynnän puutetta tai muuten epämiellyttävää tilannetta. Myöhemmin valehtelu muuttuu kyttäyksen takia krooniseksi, koska henkilö yrittää säilyttää edes osan vapauttaan tai jopa uhmata. Kierre syntyy. Et voi voittaa tilannetta. Voit vain oikeasti lakata seuraamasta puolisosi menoja. Ehkä hän rauhoittuu. Minun mieheni on myös aina vähän valehdellut mitättömyyksistä. Hän on sen oppinut epävakaalta äidiltään. Yritän elää tilanteen kanssa.
t. pedagogi
Ja nimenomaan valehtelee sen takia, että totuuden paljastuttua saattaisi tulla ero.
Miksi ihmeessä roikut tuollaisessa miehessä ja kiusaat itseäsi tuolla kyttäyksellä. Ei kannata olla suhteessa, jossa ei ole luottoa.
Vierailija kirjoitti:
Perhonen kirjoitti:
Kyllä, kyttään, kun on itse niin paljon valehdellut ja valehtelu vaan suurenee.
Alkuun ihan vahingossa huomasin muutamia pieniä asioita joista valehteli. Annoin näiden olla, enkä niistä mitään edes sanonut. Niitä pieniä valheita on sitten alkanut vaan enemmän putkahdella ja siksi olen kiinnostunut mistä kaikesta oikein valehtelee ja kuinka paljon. Eniten kiinnostaa miksi näistä pitää valehdella.
Normaaliin suhteeseen mielestäni kuitenkin kuuluu, että voi sanoa puolisolle rehellisesti, jos käy vaikka töiden jälkeen jossain. Eikä valehtele tulleensa suoraan kotiin kaasu pohjassa. Ei ole normaalia, ettei voi kertoa, jos käy jossain yksin syömässä. Tai käy ostamassa jotain ja viipyy useamman tunnin kauppakeskuksessa. Keksiä kaikenmaailman tarinoita sen sijaan että rehellisesti sanoo menneensä pidempää reittiä. Väittää pomon pyytäneen keskustelemaan työpäivän jälkeen pariksi tunniksi, vaikka pomo onkin ollut lomalla. Tämä lista jatkuisi ihan niin pitkään kun vaan jaksaisin kirjoittaa.Osa kommentoijista varmasti ymmärsi tämän aloituksen ja varmaan tämänkin kommentin väärin osittain tai ihan kokonaan. Osa varmasti vaan ajattelee näistäkin asioista eri tavalla. Osalla tuskin mitään kokemusta tällaisesta tilanteesta.
Lähinnä toivoin jotain vinkkejä millä tämän saisi ratkaistua, enkä haukkuja kuinka kyttääjä olen. Enhän mä tällaista halua tehdä, enkä olekaan alkuun tehnyt. Helppoa ei missään nimessä ole. Mutta ei ole helppoa vuosien päästä huomata olevansa se täysin huijattukaan, jos toisella on aivan eri elämä ollessaan pois kotoa.
Valehtelija valehtelee, koska kokee, ettei voi tilanteessa puhua totta. Olettaa tenttaamista, painostusta, hyväksynnän puutetta tai muuten epämiellyttävää tilannetta. Myöhemmin valehtelu muuttuu kyttäyksen takia krooniseksi, koska henkilö yrittää säilyttää edes osan vapauttaan tai jopa uhmata. Kierre syntyy. Et voi voittaa tilannetta. Voit vain oikeasti lakata seuraamasta puolisosi menoja. Ehkä hän rauhoittuu. Minun mieheni on myös aina vähän valehdellut mitättömyyksistä. Hän on sen oppinut epävakaalta äidiltään. Yritän elää tilanteen kanssa.
t. pedagogi
Luoja varjelkoon minua kontrollifriikiltä.
Siinä on syy puolison valehtelulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhonen kirjoitti:
Kyllä, kyttään, kun on itse niin paljon valehdellut ja valehtelu vaan suurenee.
Alkuun ihan vahingossa huomasin muutamia pieniä asioita joista valehteli. Annoin näiden olla, enkä niistä mitään edes sanonut. Niitä pieniä valheita on sitten alkanut vaan enemmän putkahdella ja siksi olen kiinnostunut mistä kaikesta oikein valehtelee ja kuinka paljon. Eniten kiinnostaa miksi näistä pitää valehdella.
Normaaliin suhteeseen mielestäni kuitenkin kuuluu, että voi sanoa puolisolle rehellisesti, jos käy vaikka töiden jälkeen jossain. Eikä valehtele tulleensa suoraan kotiin kaasu pohjassa. Ei ole normaalia, ettei voi kertoa, jos käy jossain yksin syömässä. Tai käy ostamassa jotain ja viipyy useamman tunnin kauppakeskuksessa. Keksiä kaikenmaailman tarinoita sen sijaan että rehellisesti sanoo menneensä pidempää reittiä. Väittää pomon pyytäneen keskustelemaan työpäivän jälkeen pariksi tunniksi, vaikka pomo onkin ollut lomalla. Tämä lista jatkuisi ihan niin pitkään kun vaan jaksaisin kirjoittaa.Osa kommentoijista varmasti ymmärsi tämän aloituksen ja varmaan tämänkin kommentin väärin osittain tai ihan kokonaan. Osa varmasti vaan ajattelee näistäkin asioista eri tavalla. Osalla tuskin mitään kokemusta tällaisesta tilanteesta.
Lähinnä toivoin jotain vinkkejä millä tämän saisi ratkaistua, enkä haukkuja kuinka kyttääjä olen. Enhän mä tällaista halua tehdä, enkä olekaan alkuun tehnyt. Helppoa ei missään nimessä ole. Mutta ei ole helppoa vuosien päästä huomata olevansa se täysin huijattukaan, jos toisella on aivan eri elämä ollessaan pois kotoa.
Valehtelija valehtelee, koska kokee, ettei voi tilanteessa puhua totta. Olettaa tenttaamista, painostusta, hyväksynnän puutetta tai muuten epämiellyttävää tilannetta. Myöhemmin valehtelu muuttuu kyttäyksen takia krooniseksi, koska henkilö yrittää säilyttää edes osan vapauttaan tai jopa uhmata. Kierre syntyy. Et voi voittaa tilannetta. Voit vain oikeasti lakata seuraamasta puolisosi menoja. Ehkä hän rauhoittuu. Minun mieheni on myös aina vähän valehdellut mitättömyyksistä. Hän on sen oppinut epävakaalta äidiltään. Yritän elää tilanteen kanssa.
t. pedagogi
Luoja varjelkoon minua kontrollifriikiltä.
Siinä on syy puolison valehtelulle.
Tämä on mahdollinen syy. Jos esimerkiksi koko lapsuutensa joutuu viettämään niin että ihan kaikki, siis korostan että ihan kaikki mitättömimmätkin tiedon muruset, käännetään sinua vastaan, niin näitä tiedon murusia alkaa itseään suojellakseen muuttaa ja valehdella kaikesta. Jos sanot syöneesi töissä jauhelihakestiketta niin huudetaan että miksi et ottanut kasvisruokaa, kun kotona on tänään lihaa. Jos sanot menneesi töihin kirjaston ohi, niin tulee loppuillan riehumiset että olisi pitänyt palauttaa toisen lainaama kirja kun siitä kerran meni ohi. Jos mainitset tehneesi ihan mitä vaan, niin siihen keksitään negatiivinen vasta-argumentti miksi se oli juuri väärin. Ja jankutus aiheesta jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Tällaisen uhriksi joutunut/joutuva ei voi paljastaa itsestään enää yhtään mitään, ei pienintäkään tiedon ripettä.
Ajatusleikkinä: vaihda tuon valehtelun tilalle lyöminen.
Siitä huolimatta että jotkut jäävät nyrkkeilysäkeiksi suhteisiinsa toivoen että lyöjä jonain päivänä lopettaisi lyömisen niin jäisitkö sinä?
Oli kyseessä "harmiton" tapa valehdella tai ei niin sä et voi puolisosi tapoja muuttaa.
Tervettä tuo valehtelu ei kuitenkaan ole huolimatta siitä peitteleekö/havitteleeko puoliso sillä jotain "suurempaa" vai onko valehtelu "vilpitöntä" pakkooirehdintaa.
Jos hän löisi valehtelun sijaan niin olisiko sun helpompi kestää lyödyksi tuleminen tietämällä ettei ollut tarkoitus satuttaa?
Jäisitkö lyötäväksi?
Mikä tahansa puolison ongelma valehtelun taustalla onkin niin sinä et voi sitä ratkaista.
Alkoholistikin ryyppää niin kauan kuin tahtoo.