Löysin edellisen elämäni henkilöllisyyden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aika hyvin arkistoitu asiat ja paljon löytyy myös netistä. Jostain syystä kaikki koko maassa vuosina 1955-1965 kuolleet löytyvät vuosikohtaisina luetteloina kuolinsyineen. Hämmästyttävä löytö se oli ainakin itselleni.

Miksi vain nuo, miksei aiempia tai miksei tuota myöhäisempiä? Tietäisiköhän joku tälle syytä? Vai tulevatkohan ne myöhemmin esim. 50 vuoden päästä uusimmasta digitoituna ryppäänä?

Tuosta kuitenkin heräsi ajatus, että ehkä sen 60-luvun lopun kuolinvuoden vainajien luettelot tai jotkin kortit kuolinsyyllä varustettuna on mahdollista tilata tai pyytää nähtäväkseen Kansallisarkistosta. Kannattaa ainakin kysyä asiaa. Sukututkimusta harrastavat varmasti kyselevätkin.

Tuohan auttaisi ap:tä paljon asiassa, jos virallisen kuolinsyyn saisi selville. Jospa vaikka tuo asiaan liittynyt toinen mies tai mielikuva hänestä onkin siinä tapauksessa liittynyt johonkin aiempaan kuin kuolinhetkeen.

Eipä ollut minulla aavistustakaan, että ihmisten kuolinsyitä voisi kysellä kansallisarkistosta, mutta kiitos paljon tiedosta. Soitankin heti huomenna sinne ja kyselen mitä sieltä löytyy. Ja joo, voihan olla mahdollista, että tuo tunnistamani mies oli minulle tärkeä kaveri ja siksi muistan hänet, mutta tosiaan muistikuvassani hän juoksi perässäni ja sitten kuolin. Ehkä molemmat juostiin jotain karkuun, tai olin vaan niin humalassa tai muuten vaan sekaisin, että asiat sekoittui ja muistin vain hänet jos viimeksi hänen seurassa olin.

Ap

Tilastokeskus on laatinut tuon koko naan kuolleet-listan vuiosina 1955-1965. Sitä en tiedä, miksei myöhempiä vuosia enää ole, ovatko liian tuoreita tapauksia. Ja Kansallisarkistossa tosiaan on lisää tietoa, mutta pitänee olla syy sen saamiseen. Kannattaa kysyä silti. Onnea,

Ap, lopeta tämä harhakuvitelma. Tarviit lääkkeet pian. Samoin moni muukin tässä keskustelussa.

Milloin ja miten ja mistä ?

Onpa harvinaisen mielenkiintoinen ketju. Lähtökohtaisesti en ole koskaan tällaiseen uskonut, vaikka

Itselläni on aina ollut olo, että olen asunut joskus keski-Ranskassa. Se on kuin kotiin tulisi, ne kukkulat ja maisemat siis. Ja sitten on olo, että olen joskus huo ra, siis sata tai satoja vuosia sitten. Tosi elämässä olen oikea siveyden sipuli.

Nämä ovat sellaisia outoja tuntemuksia, eivät mitään unia. Kun näitä asioita ajattelen, niin koko rintakehäni muuttuu raskaaksi. Minkään muun asian kohdalla ei minulle tule tuollaisia fyysisiä tuntemuksia. Olen muutenkin asiakeskeinen ihminen, enkä tunne Voimakkaasti.

Tuo nyt voi olla mitä tahansa, mutta Kaverillani oli aikanaan lapsi, joka oli cree py. En enää muista kaikkea, mutta edellisten elämien muistelemisen lisäksi hän kerran kysyi, että äiti, kuka tuo mies on? Äiti ihmetteli, kuka mies, kun olivat kaksin kotona. Lapsi sanoi, että tuo mies, joka seisoo tuolla portaissa.

En siis koskaan lähtisi kyseenalaistamaan kenenkään kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Siinä toistuvassa painajaisessa mitä näin lapsena kuolemastani, niin minua ajoi joku takaa ja olin kauhuissani. Mietin vaan, että tapettiinko minut vai mitä tapahtui, oliko onnettomuus vai mitä. Haluaisin tämänkin selvittää, mutta miten sen saisi selville? Vanhempani eivät ole varmaankaan enää elossa, tai ovat tosi vanhoja. Sisko minulla oli, mutta en tiedä mikä hänen sukunimensä on nykyään ja jos löytäisinkin hänet, niin miten voisin mennä kyselemään, ettei ajattelisi minun olevan hullu?

Ap

Googlaa edellisen elämän nimelläsi Hesarin aikakoneesta. 1960-luvulla ja paljon myöhemminkin kerrottiin hyvin usein onnettomuuden uhrien, pahoinpitelyn kuolleiden yms. nimet lehdissä.

Et ole ap hullu, mä muistan pätkiä paristakin entisestä elämästä. Viimeisimmästä muistan eniten. Se on kaunista elokuvaa, vahinko että tunnelma oli niin surumielinen.

Tein youtubesta tuon past life regressionin.

Olen epäileväinen hypnoosia kohtaan, enkä siksi päästä itseäni hyponoosiin, eli kovin syvällä en ollut. Kun piti nähdä itsensä edellisessä elämässä, näin vanhat ryppyiset ja suomuiset kädet ja olin kaupassa, jossa palveltiin tiskin takaa. Tunne oli musertavan surullinen, olin varmaan menettänyt kaikki läheiseni, joita minulla oli.

Hassu kokemus, oli se sitten totta tai ei. En ole koskaan ajatellut itseäni vanhana. Ja minussa on jotain syvää surumielisyyttä, jonka olemassaoloa olen aina ihmetellyt. Olen kuitenkin päässyt elämään aika pumpulissa koko elämäni. Olen kyllä ajatellut, että se voi olla sota-ajan traumaa, joka kulkeutuu perimässämme. Mutta mitä jos - voisiko tuolta löytyä syy - jos tämä kaikki on totta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä toivon niin hartaasti, että tämä on totta, eikä jonkin harrastekirjoittajan testaus. Kaipaan elämään vähän magiaa!

Tämä on niin totta kuin voi vaan olla. Tämä ystäväni, joka myös uskoo jälleensyntymiseen, sanoi minulle, että on todella harvinaista löytää entinen elämänsä ja pohdin siinä sitten, että onkohan todella, vai onko niin, että kukaan ei vaan kehtaa kertoa, sillä vastaanotto olisi heti semmoinen, että epäillään lääkitystä.

Ap

Hienoa että kerrot. HarvinIsta muistaa entisiä elämiä, mutta jos jälleensyntymä tapahtuu näin nopeasti, tämä on mahdollista. Itse huomaan, että uosien saatossa tulee heijastumia entisistä elämistä.Itse olen nyt Aasialais vaiheessa. Uskon täysin.

Vierailija kirjoitti:

Ap, lopeta tämä harhakuvitelma. Tarviit lääkkeet pian. Samoin moni muukin tässä keskustelussa.

Mee ite vaan sinne lääkepurkille.

Vierailija kirjoitti:

Siitä on jo 30 vuotta kun näin näyn siitä talosta, missä olin juhlimassa ja selvittelin silloin parikymppisenä, että kuka siinä on asunut 60-luvulla ja sain selville omistajien sukunimen, mutta en silloin tietenkään kehdannut mennä kyselemään heiltä onko heidän sukulainen kenties kuollut noin 19-20-vuotiaana, tai joku joka on käynyt juhlimassa siinä talossa, joten asia jäi siihen, mutta jäi edelleen vaivaamaan mieltäni, ja nyt kesällä aloin tutkimaan asiaa uudestaan.

Ap

Luin jostain jälleensyntymustä koskevasta kirjasta, että siitä on vaikea saada todisteita, koska vaikka nuo 'näyt' ja muistot osoittautuisivatkin jostain arkistoista vahvistaen oikeiksi, niin ei voi mitenkään vahvistaa, että ovatko ne omia vai jonkun toisen henkiolennon kokemuksia. Siis voi olla, että henkilö on mediumistinen sillä lailla, että kanavoi jonkun toisen, jo kuolleen eli hengen, muistoja elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä on jo 30 vuotta kun näin näyn siitä talosta, missä olin juhlimassa ja selvittelin silloin parikymppisenä, että kuka siinä on asunut 60-luvulla ja sain selville omistajien sukunimen, mutta en silloin tietenkään kehdannut mennä kyselemään heiltä onko heidän sukulainen kenties kuollut noin 19-20-vuotiaana, tai joku joka on käynyt juhlimassa siinä talossa, joten asia jäi siihen, mutta jäi edelleen vaivaamaan mieltäni, ja nyt kesällä aloin tutkimaan asiaa uudestaan.

Ap

Luin jostain jälleensyntymustä koskevasta kirjasta, että siitä on vaikea saada todisteita, koska vaikka nuo 'näyt' ja muistot osoittautuisivatkin jostain arkistoista vahvistaen oikeiksi, niin ei voi mitenkään vahvistaa, että ovatko ne omia vai jonkun toisen henkiolennon kokemuksia. Siis voi olla, että henkilö on mediumistinen sillä lailla, että kanavoi jonkun toisen, jo kuolleen eli hengen, muistoja elämästään.

Mutta sekin on kuitenkin todiste jostain muusta kuin fyysisestä olotilasta ja jos voidaan näin todistaa henkiolentojen olemassaolo, niin ei enää jälleentyntyminenkään tunnu omituiselta. Niin kuin monet viisaat ovat sanoneet, että kun on tapahtunut semmoinenkin ihme, että on kerran syntynyt tähän maailmaan, niin miksi olisi yhtään ihmeellisempää syntyä toistakin kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten sellainen vaihtoehto tullut mieleen, että sinulla on toisen ihmisen muistoja? Jälleensyntymä on puuta ja heinää, näin on todettu jo aikojen alusta alkaen. Elämme lineaalista aikaa, emmenkä palaa tänne. Mutta on olemassa henkimaailma ja siellä on olentoja joilla on valtaa ja ovat voineet istuttaa sinulle jo kuolleen henkilön muistoja. Että näin.

Tämä.

Suosittelen lukemaan Lorna Byrnen kirjoja. Hän on koko elämänsä ajan nähnyt henkiä, enkeleitä ja mm. jälleensyntyneitää ihmisiä. Hån kirjoittaa kirjoissaan, että jålleensyntymistä tapahtuu, mutta se ei ole yleistä vaan harvinaista. Eli suurin osa ihmisistä menee vaan ihan taivaaseen pysyvästi, vain harvat syntyvät uudelleen.

Ja tämä on ihan hyvin mahdollista, että voi vain kanavoida jonkun hengen muistoja ja kokemuksia, että ne eivät ole välttämättä omia muistoja.

Mulla on ihan pienestä lapsesta asti ollut selkeä mielikuva mustasta vanhanajan autosta, oliko ne jotain Fordeja tms. En todellakaan ole silloin nähnyt televisiosta niitä ja en ollut autoista kiinnostunut. Se kuva siitä mustasta autosta vaan on aina ollut päässäni todella selkeä. Auto on paikallaan pysäköitynä, nokka osoittaa oikealle ja menen sitä kohti sivusta, ehkä kyytiin? Sellainen parin sekunnin filminpätkä.

Äitini kertoi, että kun olin aivan pieni ja näin auton, olin henkäissyt pelästyneenä. Hän oli ihmetellyt sitä kovasti. Olin vaikuttanut kauhistuneelta. Äitini siis ei tiedä tuosta mustan auton mielikuvasta.

Olen lapsesta saakka stressannut autolla matkustamista todella paljon. Ajan mieluiten itse, kyytiin en mene, jollei ole aivan pakko.

Olen joskus miettinyt, mistä tyhjästä tuo kammo ja mielikuva ovat tulleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sitten sellainen vaihtoehto tullut mieleen, että sinulla on toisen ihmisen muistoja? Jälleensyntymä on puuta ja heinää, näin on todettu jo aikojen alusta alkaen. Elämme lineaalista aikaa, emmenkä palaa tänne. Mutta on olemassa henkimaailma ja siellä on olentoja joilla on valtaa ja ovat voineet istuttaa sinulle jo kuolleen henkilön muistoja. Että näin.

Tämä.

Suosittelen lukemaan Lorna Byrnen kirjoja. Hän on koko elämänsä ajan nähnyt henkiä, enkeleitä ja mm. jälleensyntyneitää ihmisiä. Hån kirjoittaa kirjoissaan, että jålleensyntymistä tapahtuu, mutta se ei ole yleistä vaan harvinaista. Eli suurin osa ihmisistä menee vaan ihan taivaaseen pysyvästi, vain harvat syntyvät uudelleen.

Ja tämä on ihan hyvin mahdollista, että voi vain kanavoida jonkun hengen muistoja ja kokemuksia, että ne eivät ole välttämättä omia muistoja.

Minusta Lorna Byrnen kirjat on todella epäuskottavia. Ehkä niissä on jotain totta, mutta ei hän mikään universumin ylijumalatietäjä ole.

Ei ole mitään edellisiä elämiä

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään edellisiä elämiä

Sinun arvauksesi on yhtä totta kuin se, että edellisiä elämiä on oikeassa.

Kukaan ei voi todistaa, että niitä on, eikä kukaan voi todistaa, että niitä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Ap, lopeta tämä harhakuvitelma. Tarviit lääkkeet pian. Samoin moni muukin tässä keskustelussa.

Katso peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Ap, lopeta tämä harhakuvitelma. Tarviit lääkkeet pian. Samoin moni muukin tässä keskustelussa.

Suuri osa itäisestä pallonpuoliskosta uskoo jälleensyntymiseen. Tämä koskee myös japanilaisia, jotka ovat tunnetusti hyvin älykkäitä. Epäilen, etteivät he kaikki ole niin hulluja, että tarvitsevat lääkkeitä. On miljardeja ihmisiä, jotka tietävät jälleensyntymisestä. Ehkä olet itse hullu?

Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.