Ystäväni on kakkosnainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sepä tässä on, että pelkään, että ystävälläni menee pitkään tilanteen todellisuuden tajuaminen. Käyttää aikaansa petolliseen ihmiseen sen sijaan, että voisi etsiä jotain muuta.

Mitä ystäväsi on vastannut, kun olet sanonut hänelle, että mies on petollinen ja ettei ystäväsi tajua tilanteen todellisuutta? Haluaako hän jotain muuta?

On sitä mieltä, että mies kyllä jättää perheensä, vaikka näin ei ole tapahtunut lupauksista huolimatta.

Ap

Olen ollut samassa tilanteessa. Yritin myös aikani puhua, mutta lopulta totesin parhaaksi vain myötäelää tilanteessa ja antaa kaverin tehdä elämällään mitä tekee. Sitten kun kaverille viimein valkeni, ettei se mies tosissaan ole jättämässä sitä perhettä ikinä, myötäelin siinäkin.

Mieli teki todeta että mitäs sanoin, mutta ei se olisi mitään auttanut.

Kyllä se menee ohi. Jollain tavalla, ennemmin tai myöhemmin. Minulla oli joskus suhde mieheen, joka "oli eroamassa". Kyllähän se muutamassa kuukaudessa selvisi, että eroa ei tule. Muutama vuosi silti jatkettiin jollain tasolla ystävinä. Vuosia meni. Välillä haikailimme toistemme perään. Lopulta mies erosi, 15 vuotta myöhemmin. En ollut enää yhtään kiinnostunut.

Mulla on ollut ystävä, joka oli monta vuotta naimisissa olevan miehen kanssa salasuhteessa. Ei minua olisi häirinnyt eikä vaivannut asia mitenkään, ellen olisi joutunut kuuntelemaan niitä hänen valituksiaan ja selityksiään. Oli todella kuin joku riippuvainen. Lopulta mies todellakin otti eron vaimostaan ja tämä ystävä ja mies menivät kimppaan ja ihan avioonkin. Yli viisi vuotta siinä meni.

Itse en uskonut koko suhteeseen, sillä en miestä tuntenut. En vain olisi jaksanut pähkäillä asiaa niinkin paljon kuin suostuin pähkailemään. Lienee harvinainen tapaus tämä.