Lue keskustelun säännöt.
Lasten kaverit aina meillä
10.09.2022 |
Miksi lapsien kaverit on aina meillä, eikä ikinä muissa perheissä? Tämä on ollut aina näin. Olen sanonut, että
meille saa aina tulla ja jotain purtavaakin löytyy. Joskus, edes joskus, vastavuoroisuus tuntuisi hyvältä. Se olis kohteliasta.
Minulla lapsia 3 (iät: 6, 10, 15). Ihan jokaisen kaverit leikkii ja oleilee meillä. Aina on jonkun lapsen kavereita kylässä. Ja korostan: minua ei sinällään haittaa, ihmettelen vaan että miksi muissa perheissä ei ikinä olla? Nyt kun ruoan hinta on noussut, niin alkaa tuntua kukkarossa tämä päivittäinen kaverisakki. Teen halpoja tarjottavia mm. pannaria ja sellaista. Mutta syöjiä on niin paljon, että esim. yksi pelillinen ei riitä.
Olen myös jutellut vanhemmille ja kertonut että olisi mukavaa jos lapset kyläilisivät vastavuoroisesti. Saan osakseni vaan kiitosta itselleni kun otan lapset/nuoret kotiimme mutta ei sanaakaan milloin toisille voisi mennä.
Alkaa väsyttää tämä jo 10-vuotta jatkunut touhu.
En halua kuitenkaan kieltää meille tuloa koska selvästi meillä viihdytään ja lasten kaverit ovat tulleet tärkeiksi myös meille. Mitä voin tehdä?
Kommentit (88)
Me mentiin lapsena aina sen luokse, jolla oli kivoimmat vanhemmat. Meille ei halunnut kukaan tulla, kun äitini huusi, meillä ei tarjottu ruokaa ja pikkusisarukseni tuhosivat mm. kavereiden reput ja lelut. Ennemmin hengattiin siellä, missä äiti osti jättikset ja otti rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikennät palvelun tasoa.
Sanot omille lapsillesi että käyppäs välillä kavereillakin vai väitätkö että 10 ja 15 vuotiaidekin vierailut sovitaan vanhempien kanssa.
Sen nuorimman osalta laita viestiä kaverin vanhemmille että milloin "Aada vois tulla teille leikkimään Annin kanssa?"
Jos vähentäisit tuota välipalan/ruuan tarjoamista, niin ei käy talouden päälle.
Nyt jo aikuiset lapset, mutta muistan, että tuo oli aika raskasta välillä. Tsemppasin itseäni sillä ajatuksella, että hyvä kun ovat meillä, niin tiedän mitä tekevät.
Ohjeista ainakin noita 10- ja 15-vuotiaita lapsiasi sanomaan kavereilleen, että mennään välillä teille, kun ollaan oltu niin paljon meillä.
Tässä muutama hyvä syy, miksi ovat teillä:
Muiden lasten kodit ovat siistejä. Ei siellä saa temmeltää niin kuin teillä.
Muiden lasten vanhemmat eivät ole yhtä kivoja kuin te.
Teillä on sellaisia tavaroita, joita muiden lasten kotona ei ole.
Mitäkö sinä voit tehdä? Sinä voit olla tulevina vuosina iloinen siitä, että sinä tiedä, missä sinun lapsesi ovat, missä seurassa ja mitä tekevät. Niin minäkin olin silloin, kun meille tuli viikonlopuksi enemmän vieraita lapsia kuin omia. Lasten ikä oli silloin 10-17 vuotta. Voit varmaan kuvitella, mitä kaikkea he voivat tehdä siellä jossakin silloin, kun eivät ole teillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi syötät lapset? Patistat kotiin kun ruoka-aika tulee.
Ehkä pitäisi tätä miettiä, se tuntuu vaan niin epäkohteliaalta, ettei talo tarjoa mitään. Alkuun esikoisen ja keskimmäisenkin kohdalla tarjosin ihan ruoat, mutta se oli pakko lopettaa, koska meni niin paljon rahaa. Nykyään en siis tarjoa kunnon ruokaa vaan tuollainen joku pieni tarjottava vaan. Mutta ei niillä kaikilla lapsilla ole edes ruoka-aikaa omassa kotona jonne heidät voisi lähettää.
Omille lapsille teen päivällisen ja vieraat lapset/nuoret saa hakea sen pannarin/pullan/leivän/mehun mitä milloinkin. Yhdessä istutaan ja syödään ja hyvin vieraat muksut ovat ymmärtäneet ettei varsinaista ruokaa riitä kaikille. Meillä siis melkein vakio on omat lapset + 4-6 kaveria kylässä. Jos on vaan yksi kaveri kylässä niin sillon kyllä tarjoan myös ruoan
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos vähentäisit tuota välipalan/ruuan tarjoamista, niin ei käy talouden päälle.
Nyt jo aikuiset lapset, mutta muistan, että tuo oli aika raskasta välillä. Tsemppasin itseäni sillä ajatuksella, että hyvä kun ovat meillä, niin tiedän mitä tekevät.
Ei se ihmisen ruokkiminen talouden päälle käy, kun tarjoaa sellaista, joka ei maksa paljon. Pannukakku on aika halpaa: litra maitoa, pari kananmunaa, vehnäjauhoa ja jos mahdollista, omia marjoja lisäksi, eikä kaupan hillokaan mahdottomia maksa. Meillä on aina ruokittu jo edellisten sukupolvien aikana paljon väkeä, omia ja vieraita. Kun laittaa tarjolle sellaista ruokaa, joka on halpaa ja riittoisaa, ei tule kalliiksi. Meillä syötiin kalliimpia ruokia arkipäivinä silloin, kun kotona oli vain oma perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on normaalia ollut aina. Ihan tutua minunkin perheessä oli ja useampi suu ruokittavana : Haetaan ravinto muualta ja huomio kun koti ei saada. Oneksi ne ajat ohi kun lapset aikuisia. Ystävyys suhteissa sama asia . Tulitin ruoka aikaan.Kun vatsa täysi lähdetiin poisKunioitamatta sitä olin työelämä ja ihan oma perhe riiti.Ei arki enää olisi nälkä kurkeja jaksanut ruokia. Nythän samaa yritetään edes kahville päästä,kun kahvin hinta korkea. Kietäydyn tylysti.Sanon tavataan kahvila,jokainen maksaa kahvinsa itse. Tuleekin este.Sepä se.
Ymmärrän ettei niitä vieraita aina jaksaisi, mutta oikeasti kannattaa olla tyytyväinen, että kaikki viihtyy teillä. Kyse ei ole pelkästään tarjoilusta, ilmapiiri on varmasti sellainen, että kaverit tuntee olonsa mukavaksi teillä ja haluaa siellä viettää aikaa. Hyvä vaan, että omatkin lapset viihtyy kotonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kai sinä nyt voit omille lapsillesi sanoa, että menkää välillä kaverinkin kotiin? Meillä on vain yksi lapsi mutta kavereita käy usein kylässä, ja samoin meidän lapsi käy monesti kavereillaan. Pidän päässäni jonkinlaista alitajuista kirjanpitoa siitä, että onko kyläilyt menneet suunnilleen tasapuolisesti. Jos alkaa tuntua siltä, että joku kaveri käy aina meillä mutta meidän lapsi ei koskaan heillä, niin kehotan lastani ehdottamaan, että menisivät seuraavalla kerralla kaverin luokse. Ja sama toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syötät lapset? Patistat kotiin kun ruoka-aika tulee.
Ehkä pitäisi tätä miettiä, se tuntuu vaan niin epäkohteliaalta, ettei talo tarjoa mitään. Alkuun esikoisen ja keskimmäisenkin kohdalla tarjosin ihan ruoat, mutta se oli pakko lopettaa, koska meni niin paljon rahaa. Nykyään en siis tarjoa kunnon ruokaa vaan tuollainen joku pieni tarjottava vaan. Mutta ei niillä kaikilla lapsilla ole edes ruoka-aikaa omassa kotona jonne heidät voisi lähettää.
Omille lapsille teen päivällisen ja vieraat lapset/nuoret saa hakea sen pannarin/pullan/leivän/mehun mitä milloinkin. Yhdessä istutaan ja syödään ja hyvin vieraat muksut ovat ymmärtäneet ettei varsinaista ruokaa riitä kaikille. Meillä siis melkein vakio on omat lapset + 4-6 kaveria kylässä. Jos on vaan yksi kaveri kylässä niin sillon kyllä tarjoan myös ruoan
Ap
Et tainnut ymmärtää pointtia. Silloin kun teillä on ruoka-aika niin patistat kaverit kotiin. Aivan sama onko niillä samaan aikaan kotona ruoka, mutta teillä silloin syödään ja silloin ei ylimääräisiä kaivata. Vieraisilla mennään kotiväen säännöillä, ja vanhemmat tekevät ne säännöt. Kun et enää tarjoa mitään ruokaa niin alkavat kyllä viihtyä muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset sikiävät herkästi enemmän kuin heillä on varaa. Autat heitä kuluista selviämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähentäisit tuota välipalan/ruuan tarjoamista, niin ei käy talouden päälle.
Nyt jo aikuiset lapset, mutta muistan, että tuo oli aika raskasta välillä. Tsemppasin itseäni sillä ajatuksella, että hyvä kun ovat meillä, niin tiedän mitä tekevät.
Ei se ihmisen ruokkiminen talouden päälle käy, kun tarjoaa sellaista, joka ei maksa paljon. Pannukakku on aika halpaa: litra maitoa, pari kananmunaa, vehnäjauhoa ja jos mahdollista, omia marjoja lisäksi, eikä kaupan hillokaan mahdottomia maksa. Meillä on aina ruokittu jo edellisten sukupolvien aikana paljon väkeä, omia ja vieraita. Kun laittaa tarjolle sellaista ruokaa, joka on halpaa ja riittoisaa, ei tule kalliiksi. Meillä syötiin kalliimpia ruokia arkipäivinä silloin, kun kotona oli vain oma perhe.
Ai että itse kovalla vaivalla poimitut marjat pitäisi syöttää vieraille, joita käy siis useita ja ilmeisesti päivittäin? Mitäs sitten, kun marjat loppuvat pakastimesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun olisikin rajaton bubjetti. Yritän miettiä
halvat tarjottavat, mutta silti kukkarossa tuntuu. Ehkä en vaan sitten osaa tehdä tosi halpaa ruokaa. Ollaan ihan tavallinen perhe ja miehen ja minun tulot ei taida olla edes sitä keskitasoa. Kerrostalossa asutaan ja kaksi nuorimmaista jakaa saman huoneen. Että on meillä täällä tiivis tunnelma. En mä kuitenkaan kehtaa alkaa kolehtia keräämään vieraina olevien lasten vanhemmilta. Ap. Ps. Nytkin yökylässä on keskimmäisen kaksi ja nuorimmaisen ylsi kaveri. Siskonpedissä lattialla nukkuvat. Toki kaikille on tarjolla puuro aamupalaksi ja sitten pikkuhiljaa omiin koteihin ulkoleikkien kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vähentäisit tuota välipalan/ruuan tarjoamista, niin ei käy talouden päälle.
Nyt jo aikuiset lapset, mutta muistan, että tuo oli aika raskasta välillä. Tsemppasin itseäni sillä ajatuksella, että hyvä kun ovat meillä, niin tiedän mitä tekevät.
Ei se ihmisen ruokkiminen talouden päälle käy, kun tarjoaa sellaista, joka ei maksa paljon. Pannukakku on aika halpaa: litra maitoa, pari kananmunaa, vehnäjauhoa ja jos mahdollista, omia marjoja lisäksi, eikä kaupan hillokaan mahdottomia maksa. Meillä on aina ruokittu jo edellisten sukupolvien aikana paljon väkeä, omia ja vieraita. Kun laittaa tarjolle sellaista ruokaa, joka on halpaa ja riittoisaa, ei tule kalliiksi. Meillä syötiin kalliimpia ruokia arkipäivinä silloin, kun kotona oli vain oma perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi syötät lapset? Patistat kotiin kun ruoka-aika tulee.
Ehkä pitäisi tätä miettiä, se tuntuu vaan niin epäkohteliaalta, ettei talo tarjoa mitään. Alkuun esikoisen ja keskimmäisenkin kohdalla tarjosin ihan ruoat, mutta se oli pakko lopettaa, koska meni niin paljon rahaa. Nykyään en siis tarjoa kunnon ruokaa vaan tuollainen joku pieni tarjottava vaan. Mutta ei niillä kaikilla lapsilla ole edes ruoka-aikaa omassa kotona jonne heidät voisi lähettää.
Omille lapsille teen päivällisen ja vieraat lapset/nuoret saa hakea sen pannarin/pullan/leivän/mehun mitä milloinkin. Yhdessä istutaan ja syödään ja hyvin vieraat muksut ovat ymmärtäneet ettei varsinaista ruokaa riitä kaikille. Meillä siis melkein vakio on omat lapset + 4-6 kaveria kylässä. Jos on vaan yksi kaveri kylässä niin sillon kyllä tarjoan myös ruoan
Ap
Ostat jotain lettujauhopusseja ja anna lasten tehdä itse. Kyllä tuon ikäiset osaavat itsekin, 15-vuotias osaa varmasti tehdä lettutaikinan munan vatkaamista lähtien.
Älä passaa lapsiasi vieraineen ihan noin paljoa. Kuulostaa siltä, että nostat lapsesi jalustalle. Ethän sinä omille ystävillesikään kokkaa yksin, vaan kokkaat heidän kanssaan.
Jos teillä on 6 reipasta käsiparia, niin nehän pyöräyttäisivät pari pellillistä lihapullia parissa minuutissa!
Minä alkaisin pyytää rakkailta kutsumattomilta vierailta, että toisivat torstaille tölkin hedelmäsalaattia, maanantaille kennon munia ja jauhelihapaketin jne. Ja heidän vanhemmilleen sama tieto. Tilat voit tarjota, jos lasten kaverit ovat luotettavan ja fiksun oloisia. Mutta jatkossa nälkäiset teinit saavat tehdä itse ruokansa. Älä hemmottele niitä piloille, vanhin kun on jo 15!
Meillä sama juttu. Yhden käden sormilla voin laskea kerrat, kun meidän lapsi on ollut leikkimässä muualla. Viimeksi, kun lapsi oli leikkimässä toisen luona, tämä toinen lapsi oli koko ajan pyytänyt, että vaihdetaan paikkaa meille, kun heillä on niin tylsää. Tuon perheen vanhemmat ovat mukavia ja rauhallisia ja lapsilla on omat huoneet täynnä leluja - ei ole heistä kiinni. Mysteeri on, miksi kaikki lapset valitsevat automaattisesti meidän kodin, jos saavat valita leikkipaikan. Minkä tekijöiden siis luulen houkuttelevan meille: 1. Me vanhemmat olemme aktiivisia ja osallistumme leikkeihin (eli mies vie kesällä suppailemaan, kalastamaan, mä järjestän piknik-retkiä ja ulkoleikkejä sekä olen mukana sisäleikeissä) 2. Tarjoamme aina samat ruuat siinä aikataulussa kuin muukin perhe syö, esim. jos tulevat klo 14 aikoihin, syömme välipalan ja jos leikki jatkuu vielä 17 aikoihin, syömme illallisen jne). 3. Kunnioitamme perheenä toisiamme sekä muita ja olemme ystävällisiä: osoitamme kiinnostusta muita kohtaan kysymyksin. 4. Meillä on lemmikkieläimiä. 5. Meillä on paljon leluja. 6. Emme ole nipoja. Varmasti aika samoja tekijöitä, kuin muillakin, joilla lapset haluavat vierailla. Tykkään siitä, että lapseni ystävät tulevat meille, kyse ei ole siitä. Olisi kuitenkin mukavaa, että oma lapsi oppisi käymään myös muilla. Nyt hän on myös alkanut ajatella, että vain meillä kotona on kivaa, kun kaikki kaveritkin niin sanovat. Miten siis ohjata hommaa siihen suuntaan, että lapset leikkisivät myös muissa perheissä? Pitäisikö laittaa lapselle mukaan jotain aktiviteettia, jota lapsi opettaisi kaverille kylässä? Lapselle mukaan eväitä, joita voisi tarjota kaverillekin? Sanoa lapsille, että miettikää meillä leikit itse, minun täytyy nyt tehdä kotitöitä? Valitettavsti minulla on vain vähän keinoja, enemmän olen itsekin kysymysmerkkinä, miten tilannetta saisi muutettua (tässä tapauksessa kyse alle kouluikäisistä lapsista).
En tykkäisi tilanteesta ollenkaan ja ei meillä tuo olisi onnistunutkaan, sillä tarvitsen ehdottomasti omaa rauhallista aikaa. Samoin tarvitsevat perheen muut jäsenet ja en voisi todellakaan sietää sitä, että kotona on aina joku tai useampi vieras kakara. Tottakai he ovat mukavia ja on kivaa, että he tykkäävät olla, mutta rajansa kaikella. Ulkona voi olla, mutta sisälläkään ei todellakaan tarvitse tulla pelailemaan tai hengaamaan, saati syömään.
Olen syöttänyt lastemme kavereita aikanani, mutta yökylään meille ei päässyt kovin helposti, vaikka tilaa on. Joka jamppa asuu kuitenkin muutaman kilometrin sisällä, joten he pääsevät hyvin kotiinsa nukkumaan ja syömään. Viikonloppuisin muutenkin elämme aika usein niin kuin perhe haluaa, ei niin kuin kaverit haluavat.
Sanoisin siis omille lapsille suoraan, että nyt tahdin tulee muuttua ja teemme yhdessä pelisäännöt. Ensinnäkin perheeltä kysytään voiko vieras tulla ja jos joku ei halua, niin se on ok ja lapset leikkivät ulkona, syövät kodeissaan ja nukkuvat tietenkin myös elleivät halua telttamajoitusta pihalla. Pientä syömistä ja juomista voi tarjota, mutta vain pientä, ei kenenkään tarvitse kotiinsa mitään ilmaista lounasravintolaa perustaa ja passata näitä käenpoikia. Jos perheellä on siis muita suunnitelmia, niin ne menet kavereiden edelle.
Ihmettelen, miksi passaat ns. kutsumattomia vieraita, jotka eivät ole sopineet kesteistä talonväen (=aikuiset) kanssa?
Yleensä lapset ovat siellä, missä ei ole sääntöjä. Meillä on eli kaikki syöminen tapahtuu keittiössä, ruokaa ei kanneta pitkin taloa, lapsi ja kaverit oleskelevat vain lapsen huoneessa, olohuoneessa tai keittiössä, muiden lasten huoneet ja vanhempien työhuoneet ovat kiellettyä aluetta jne. Siksi meillä ei käy kaverilaumaa, vaan 1-2 kaveria kerrallaan ja hekin joutuvat olemaan ihmisiksi, ei siis mitään kaupunkisotaa pitkin taloa. Muilla kuulemma saa mennä vaikka vanhempien vaatehuonetta tonkimaan, meillä tuollainen ei onnistu.
Eli tiukenna sääntöjä.
Miksi syötät lapset? Patistat kotiin kun ruoka-aika tulee.