Mistä lääkärit näkevät että nyt on kuolema lähellä?

niin, nyt kannattaisi muistaa, että siellä ollaan akksi tuntia meitä jäljessä ja ip on esin ko 16 ja 17 meidän aikaamme

Appiukon saattohoitopaikan hoitaja kertoi että ihan viimehetkillä monesti potilaan iho aivan kuin silottuisi ja nenä menee hiukan vinoon.n.in kävi apelle ja myöhemmin myös äidilleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terminal lucidity -ilmiö tulee noin 10-prosentille kuolevista. Eli ensin henkilö on kuolemassa, lääkäri laittaa saattohoitoon että kuolee pian. Sitten ihan yllättäen nousee ylös, pystyykin syömään ja juomaan, puhumaan ja seurustelemaan. Sitten yhtäkkiä taas tulee romahdus ja kuolee viikon sisällä. Terminal lucidity ilmiötä ei olla pystytty tutkia, mistä se johtuu, mutta sitä tapahtuu. Tapahtui hiljattain eräälle läheiselleni ja se oli aika creepy.

En ole lääkäri, enkä myöskään mikään hoitaja. Mutta mielenkiintoista. Voikohan jollain adrenaliinilla olla vaikutusta?

Voisi ollakin, lisäksi ehkä kortisolillakin osuutta asiassa. Kuoleman lähestyessä elintoiminnot alkaa hiipua ja se käynnistää stressireaktiot elimistössä, näihin kuuluu stressihormonien erityksen lisääntyminen ja tämän tarkoituksena on tukea elintoimintoja. Kun elimistön resurssit ei enää riitä tukemaan elintoimintoja,seuraa lopulta romahdus ja kuolema.

HAPPISATURAATIO

Kuoleminen on kovaa työtä. Varsinkin jos on kovia kipuja, joita ei hoideta riittävästi. Olen kolme läheistäni nähnyt lähtevän ja kahden lähtö on ollut ikävää katsottavaa kun ihan sairaalassa ovat olleet mutta kipulääkettä pihdataan vaikka loppu lähellä. Äidilläni kipupumppu, itse ei sitä pystynyt painelemaan, omaiset painelivat niin usein kun ajastin salli. Syöpään menehtyi ja kovasti joutui kärsimään.

Isäni kieltäytyi lopulta syömästä ja nesteytyksestä tilanne etene 'nopeammin' siskon jalkoihin laitoin lämmintä kun alkoivat sinertää ja menivät kylmiksi. Hänen jalkojaan muutenkin paleli helposti.

Toivottavasti eutanasia tulee lailliseksi, jos itse ikinä olen siinä tilanteessa, että vaihtoehtona on kitua kuoliaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Kuoleminen on kovaa työtä. Varsinkin jos on kovia kipuja, joita ei hoideta riittävästi. Olen kolme läheistäni nähnyt lähtevän ja kahden lähtö on ollut ikävää katsottavaa kun ihan sairaalassa ovat olleet mutta kipulääkettä pihdataan vaikka loppu lähellä. Äidilläni kipupumppu, itse ei sitä pystynyt painelemaan, omaiset painelivat niin usein kun ajastin salli. Syöpään menehtyi ja kovasti joutui kärsimään.

Isäni kieltäytyi lopulta syömästä ja nesteytyksestä tilanne etene 'nopeammin' siskon jalkoihin laitoin lämmintä kun alkoivat sinertää ja menivät kylmiksi. Hänen jalkojaan muutenkin paleli helposti.

Toivottavasti eutanasia tulee lailliseksi, jos itse ikinä olen siinä tilanteessa, että vaihtoehtona on kitua kuoliaaksi.

Läheiseni repi nesteytyksen irti, oli tuskissaan kauan... hoitaja ihmetteli kun ei edes irvistä, ei voi olla tuskia.. tunsin kuinka puristi käsiään paniikissa täysillä yhteen... pyysin lääkitystä...morfiini ehkä nopeutti lähtöä.

Eiköhän lääkäreillä kartu työkokemuksen mukana näkemys siitä millaiset merkit tarkoittavat lähestyvää kuolemaa. Äitini menehtyi kesällä ja meille omaisille ilmoitettiin pari päivää ennen äidin poismenoa että hänen vointinsa oli romahtanut. Kiirehdin sairaalaan kesken työpäivän ja äitiä hoitanut lääkäri kertoi minulle miten hänen vointinsa oli romahtanut sekä sen ettei äiti hyötyisi enää tehohoidosta. Käsitin asian siten ettei äitiä enää elvytettäisi eikä siirrettäisi tehohoitoon koska kumpikaan ei enää auttaisi häntä, ne enintään saattaisivat siirtää hieman väistämättä edessäolevaa kuolemaa. Sen sijaan äidin vointia yritettiin helpottaa kaikin keinoin, lisähapella, morfiinilla ja kutsumalla meidät omaiset äidin seuraksi. Tuo päivä ja ilta jäi viimeiseksi kerraksi kun sain keskustella äidin kanssa, seuraavana päivänä vierailin sairaalassa mutta äiti ei pystynyt enää puhumaan. Ja seuraavana aamuna tulikin ilmoitus että äitini oli menehtynyt.

Iso kiitos näille hyville ammattilaisille jotka tekivät kaikkensa ensin äitini pelastamiseksi ja sitten hänen olonsa helpottamiseksi. Tällä kertaa se ei riittänyt mutta sille ei voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen kalman-haju tulee

Joo, tämä tulee kuolevan vanhuksen huoneeseen jo jonkin aikaa ennen kuolemista, kun ihminen on vielä elossa.

Tiedän tapauksen, jossa omainen huomasi kuoleman olevan käsillä ja vaati saattohoitopäätöstä (tuskien lievittämiseksi) , mutta 2 lähihoitajaa, joille meni sanomaan, eivät olleet samaa mieltä. Potilas kuoli muutaman tunnin kuluttua.

Tuo omainen oli kohdannut aiemmin kuolevia ja tiesi. Hän huomasi, että silmät eivät enää liiku samaan suuntaan ym.

Kamalaa. Hänelle jäi traumat tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikkapa se lautuma mitä ihmeteltiin Elisabethin kädessä. Se on yksi merkki.

Se ei ollut lautuma, olen kyllä paljon lautumia nähnyt. Kuningattaren kädessä oli mustelma, joita syntyy herkästi vanhuksille, etenkin jos on verenohennuslääkitys käytössä - iho on muutenkin vanhalla hauras ja altis saamaan mustelmia. Toinen vaihtoehto, että mustelma on syntynyt tipan oltua suonessa siinä kohden.

Sekä veren kalium- että natriumarvot päin prinkkalaa ennakoi kyllä lähestyvää kuolemaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuoleminen on kovaa työtä. Varsinkin jos on kovia kipuja, joita ei hoideta riittävästi. Olen kolme läheistäni nähnyt lähtevän ja kahden lähtö on ollut ikävää katsottavaa kun ihan sairaalassa ovat olleet mutta kipulääkettä pihdataan vaikka loppu lähellä. Äidilläni kipupumppu, itse ei sitä pystynyt painelemaan, omaiset painelivat niin usein kun ajastin salli. Syöpään menehtyi ja kovasti joutui kärsimään.

Isäni kieltäytyi lopulta syömästä ja nesteytyksestä tilanne etene 'nopeammin' siskon jalkoihin laitoin lämmintä kun alkoivat sinertää ja menivät kylmiksi. Hänen jalkojaan muutenkin paleli helposti.

Toivottavasti eutanasia tulee lailliseksi, jos itse ikinä olen siinä tilanteessa, että vaihtoehtona on kitua kuoliaaksi.

Eutanasia ei tule lailliseksi niin kauan kuin meidän oma ikiliikkuja Päivi Räsänen on hengissä. Lukemaattomia kierroksia on jo nähty Päivin eutanasiakarusellissa. Joku kuolee karmean kuoleman, omainen nostaa esiin eutanasian tarpeen, Päivi pomppaa esiin vieterilaatikostaan sössöttömään 2000 vuotta vanhoista paimentolaislegendoista ja siitä että saattohoitoa on kehitettävä. Mitään ei tehdä, jonkun läheinen kuolee karmean kuoleman, Päivi singahtaa esiin...

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tapauksen, jossa omainen huomasi kuoleman olevan käsillä ja vaati saattohoitopäätöstä (tuskien lievittämiseksi) , mutta 2 lähihoitajaa, joille meni sanomaan, eivät olleet samaa mieltä. Potilas kuoli muutaman tunnin kuluttua.

Tuo omainen oli kohdannut aiemmin kuolevia ja tiesi. Hän huomasi, että silmät eivät enää liiku samaan suuntaan ym.

Kamalaa. Hänelle jäi traumat tuosta.

Mitä ne lähihoitajille saattohoitopäätöksestä menivät sanomaan. Lähihoitajilla ei ole osaa eikä arpaa eikä hyväksyttävää mielipidettä sanomaan potilaan saattohoitopäätöksestä.

Olisivat puhuneet hoitavalle lääkärille, joka sen saattohoitopäätöksen tekee, tai ainakin sairaanhoitajalle, joka olisi voinut informoida lääkäriä saattohoitopäätöksen teosta.

Vierailija kirjoitti:

HAPPISATURAATIO

Valmistuitko viime viikolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuoleminen on kovaa työtä. Varsinkin jos on kovia kipuja, joita ei hoideta riittävästi. Olen kolme läheistäni nähnyt lähtevän ja kahden lähtö on ollut ikävää katsottavaa kun ihan sairaalassa ovat olleet mutta kipulääkettä pihdataan vaikka loppu lähellä. Äidilläni kipupumppu, itse ei sitä pystynyt painelemaan, omaiset painelivat niin usein kun ajastin salli. Syöpään menehtyi ja kovasti joutui kärsimään.

Isäni kieltäytyi lopulta syömästä ja nesteytyksestä tilanne etene 'nopeammin' siskon jalkoihin laitoin lämmintä kun alkoivat sinertää ja menivät kylmiksi. Hänen jalkojaan muutenkin paleli helposti.

Toivottavasti eutanasia tulee lailliseksi, jos itse ikinä olen siinä tilanteessa, että vaihtoehtona on kitua kuoliaaksi.

Eutanasia ei tule lailliseksi niin kauan kuin meidän oma ikiliikkuja Päivi Räsänen on hengissä. Lukemaattomia kierroksia on jo nähty Päivin eutanasiakarusellissa. Joku kuolee karmean kuoleman, omainen nostaa esiin eutanasian tarpeen, Päivi pomppaa esiin vieterilaatikostaan sössöttömään 2000 vuotta vanhoista paimentolaislegendoista ja siitä että saattohoitoa on kehitettävä. Mitään ei tehdä, jonkun läheinen kuolee karmean kuoleman, Päivi singahtaa esiin...

Ei Päivi ainut eutanasiaa vastustava lääkäri ole. Vain 24.5 % Lääkäriliiton jäsenistä oli parin vuoden takaisen kyselyn perusteella täysin samaa mieltä siitä, että eutanasia tulisi laillistaa Suomessa. 33.9% oli sitä mieltä, että ei missään tapauksessa.

UP

Pitäisikö huolestua, kun tänään kasvoihini ilmestyi ns. kuoleman kolmio eli valkoinen kolmion muotoinen alue suun alueella. Jopa mies huomautti. Hirveää väsymystä ollut viime aikoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikkapa se lautuma mitä ihmeteltiin Elisabethin kädessä. Se on yksi merkki.

Vai olisko ollu tipan aiheuttama mustelma?

Todennäköisesti häntä nesteytettiin jotta olisi paremmassa kunnossa tavatessaan pääministerin. Nesteytys auttaa todella nopeasti. Siitä jää noin vanhalle iso mustelma.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä vanhukset on kuolemaansa edeltävänä aikana esim. Ed päivä, yö jne virkeitä! Voivat olla tosi sairaita mut sit yht. Äkkiä selittää ummet ja lammet ja hetken päästä ne kuolee. T. Sh

Noin kävi mun äidille just. Puhui ja puhui, mutta ei reakoinut toisten puheeseen mitenkään. Puheen perusteella kuvittelin että elämänsä filminauha meni päässä pikakelauksella. Kahden päivän päästä kuoli. Hämmentävää sellainen puhe.

Veriarvoista ja EKG stä.