Tyttö 7 luokalla, kaveripiiri sama kuin
ala-asteella. Ei ole monta ystävää, aina ollut suht hiljainen ja ujo. Nyt ystävistä on tullut aika railakkaita. On karattu kotoa, yksi polttaa, toinen juo ja kolmas jäi kiinni varastamisesta. Oma tyttö ei kuitenkaan hengaile iltaisin missään, ei kauppakeskuksissa, viihtyy pääosin kotona. Joskus käy elokuvissa tai syömässä näiden kavereiden kanssa.
Mitä ihmettä, tuntuu, että pitääkö rajoittaa ystävyyttä. Sitten tyttö jää ihan yksin. Ujous on luonteenpiirre, joka ollut jo taaperosta. Ei halua harrastuksia, josta voisi vähän erilaisia ystäviä saada.
Kommentit (2)
Nooh, ainahan kaikki tiet johtaa äitiin. Tuli lapselle sitten sairauksia, huono elämä ynnä muuta. Niin aivan varmasti olen jo pilannut lasteni elämän ja mielenterveydenkin.
Mietin vain, että onkohan iso riski, että tyttö lähtee myös huonoille teille, kun ystävien tie on johtanut kaiken kokeiluun.
Joo, tee niin. Tuhoa lapsen ainoat ystävyyssuhteet kriittisessä iässä. Hän varmasti kiittää sinua aikuisena!