Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskomattoman pieni talo suurperheellä
07.09.2022 |
Tuolla Julianna Kovasen perheellä. Lapset nukkuu yhdessä muutamassa huoneessa. Miten tuo onnistuu,kun lapset tulee teini-ikään?Eikö se vanhin tyttö,10v tarvitsisi jo oman huoneen?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kahdeksan lasta ja kaksi lastenhuonetta, tyttöjen huone ja poikien huone. He oppivat elämään näin ja teini-iässä rakennetaan sitten erilaisten sermien avulla omat nurkat esim. eteisaulaan ja olohuoneeseen mahtuu tosi kivasti. Tarvittaessa laajennetaan. Lapset oppivat elämään siskojensa kanssa eikä tässä Kovasenkaa perheesså näytä kukaan lapsi siitä kärsivän. Kaikki aina iloisesti samassa porukassa. Itselläni oli lapsena oma huone johon mennä ja vanhemmat, jotka menivät töihin ja töiden jälkeen salille yms. menoihinsa. Istuin yksin kotona illat, ei ketää seurana. Omilla lapsillani on aina ystävå vähintään kotona. Vähän taas avarakatseisuutta tähän muiden elämäntapojen arvosteluun.
Kauniit instakuvat eivät kerro totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kahdeksan lasta ja kaksi lastenhuonetta, tyttöjen huone ja poikien huone. He oppivat elämään näin ja teini-iässä rakennetaan sitten erilaisten sermien avulla omat nurkat esim. eteisaulaan ja olohuoneeseen mahtuu tosi kivasti. Tarvittaessa laajennetaan. Lapset oppivat elämään siskojensa kanssa eikä tässä Kovasenkaa perheesså näytä kukaan lapsi siitä kärsivän. Kaikki aina iloisesti samassa porukassa. Itselläni oli lapsena oma huone johon mennä ja vanhemmat, jotka menivät töihin ja töiden jälkeen salille yms. menoihinsa. Istuin yksin kotona illat, ei ketää seurana. Omilla lapsillani on aina ystävå vähintään kotona. Vähän taas avarakatseisuutta tähän muiden elämäntapojen arvosteluun.
Surettaa sun lastesi puolesta. No,kyllä he sitten aikuisina kertovat kuinka kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erittäin tavallista nykyään, melkein yleisin tapa, että vanhemmat nukkuu olohuoneessa ja lapsille annetaan huushollin ainoa/ainoat makuuhuoneet.
Tuossa perheessä nukkuu vanhemmat,tuleva vauva, 1-vuotias ja 2- vuotias samassa huoneessa. Julianna laittanut insta stooreihin kuvaaa.
Miten tämä liittyy olohuoneeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erittäin tavallista nykyään, melkein yleisin tapa, että vanhemmat nukkuu olohuoneessa ja lapsille annetaan huushollin ainoa/ainoat makuuhuoneet.
No en tiedä ketään jolla olisi noin pieni asunto.
No mun ystäväpiirissä melkein kaikilla on täällä Helsingissä tuo tilanne. Moni asuu esim. kaksiossa tai kolmiossa kahden lapsen kanssa.
Vähän puhahdin tätä aloitusta, kun juuri eilen sain päin naamaa kommentin että meillä on ahdasta kun ei ole erikseen tv-huonetta ja/tai vierashuonetta.
Ja meillä on kolme lasta ja neljä makuuhuonetta 😡
Toki tämä talo olisi ahtaan tuntuinen, jos lapsia olisi tuplasti enemmän, mutta silloinkin makkareissa oli vain kaksi lasta yhdessä. Säilytystila vaatteille ja suksille, luistimille yms loppuisi nopeasti kyllä. Meillä siis ei ole tällä hetkellä kunnon varastoa ollenkaan. Varmaan se tavaran määrä olisi nykyaikana enemmän ongelma kuin se että joutuu jakamaan huoneen sisaruksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettei tuossa perheessä kukaan lapsista ole introvertti. Koska introvertille tuollainen elämä on kamalaa. Missä välissä ja missä paikassa tuolla vedetään happea ja ollaan ihan rauhassa yksin. Saako tuollaisessa perheessä olla ikinä yksin, kun koti on niin pieni?
Olen 11-lapsisessa perheessä kasvanut introvertti. Muistan lapsuudesta juurikin tuon, kuinka stressaava oli, kun aina oli meteliä ja menoa. Missään ei saanut olla rauhassa. Piti mennä ulos jonnekin pihan kauimmaiseen nurkkaan istumaan ja siltikin sinne poukkasi hetken päästä joku sisarus hösöttäen "ai täälläkö sä oot!!!!"
Meillä oli ikäerot paljon isompia kuin Kovasilla. Voin kuvitella että noin monen pienen kanssa meteli ja levottomuus on vieläkin kamalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kahdeksan lasta ja kaksi lastenhuonetta, tyttöjen huone ja poikien huone. He oppivat elämään näin ja teini-iässä rakennetaan sitten erilaisten sermien avulla omat nurkat esim. eteisaulaan ja olohuoneeseen mahtuu tosi kivasti. Tarvittaessa laajennetaan. Lapset oppivat elämään siskojensa kanssa eikä tässä Kovasenkaa perheesså näytä kukaan lapsi siitä kärsivän. Kaikki aina iloisesti samassa porukassa. Itselläni oli lapsena oma huone johon mennä ja vanhemmat, jotka menivät töihin ja töiden jälkeen salille yms. menoihinsa. Istuin yksin kotona illat, ei ketää seurana. Omilla lapsillani on aina ystävå vähintään kotona. Vähän taas avarakatseisuutta tähän muiden elämäntapojen arvosteluun.
Aloittakaa se laajentaminen jo nyt. Joku sermillä erotettu oma tila eteisaulassa tai olohuoneessa sisarusten mekastaessa sermin takana ei tuo teini-ikäiselle rauhaa ja yksityisyyttä.
Koska olet istunut lapsena yksin kotona, teet oletuksen, että omat lapsesti haluavat elää laumassa ilman yksityisyyttä. Aika tyypillinen reaktio oman lapsuuden epäkohtiin, että vedetään kasvattajana asia toiseen ääripäähän.
T. 11-lapsisessa perheessä kasvanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan on juuri oikea tapa. Elää sellaista elämää mihin on varaa, niin ei tarvi itkeä miten sähkölaskujen kanssa pärjätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erittäin tavallista nykyään, melkein yleisin tapa, että vanhemmat nukkuu olohuoneessa ja lapsille annetaan huushollin ainoa/ainoat makuuhuoneet.
No en tiedä ketään jolla olisi noin pieni asunto.
No mun ystäväpiirissä melkein kaikilla on täällä Helsingissä tuo tilanne. Moni asuu esim. kaksiossa tai kolmiossa kahden lapsen kanssa.
No ei kannata asua Helsingissä. Täällä pohjoisemmassa on kaikilla isot talot ja tilaa riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On erittäin tavallista nykyään, melkein yleisin tapa, että vanhemmat nukkuu olohuoneessa ja lapsille annetaan huushollin ainoa/ainoat makuuhuoneet.
No en tiedä ketään jolla olisi noin pieni asunto.
No mun ystäväpiirissä melkein kaikilla on täällä Helsingissä tuo tilanne. Moni asuu esim. kaksiossa tai kolmiossa kahden lapsen kanssa.
No ei kannata asua Helsingissä. Täällä pohjoisemmassa on kaikilla isot talot ja tilaa riittää.
Niinpä. Ihanaahan se olisi. Jos ei olisi pakko tehdä töitä nimenomaan täällä pääkaupunkiseudulla, muuttaisin mielelläni jonnekin kauas. Haaveena olisi just iso talo, oma puutarha ja oma rauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, ettei tuossa perheessä kukaan lapsista ole introvertti. Koska introvertille tuollainen elämä on kamalaa. Missä välissä ja missä paikassa tuolla vedetään happea ja ollaan ihan rauhassa yksin. Saako tuollaisessa perheessä olla ikinä yksin, kun koti on niin pieni?
Olen 11-lapsisessa perheessä kasvanut introvertti. Muistan lapsuudesta juurikin tuon, kuinka stressaava oli, kun aina oli meteliä ja menoa. Missään ei saanut olla rauhassa. Piti mennä ulos jonnekin pihan kauimmaiseen nurkkaan istumaan ja siltikin sinne poukkasi hetken päästä joku sisarus hösöttäen "ai täälläkö sä oot!!!!"
Meillä oli ikäerot paljon isompia kuin Kovasilla. Voin kuvitella että noin monen pienen kanssa meteli ja levottomuus on vieläkin kamalampaa.
Julianna kertoi tänään käyttävänsä välillä kuulosuojaimia. Sekaisin hän on. Voi lapsiparat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma huone.. Menstruoivat akat ja tytöt pitäisi siirtää omaan puhtaustaloon kuten Tiibetissä. Ulos pääsee kun on taas normaalien kirjoissa eikä vuoda.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on juuri oikea tapa. Elää sellaista elämää mihin on varaa, niin ei tarvi itkeä miten sähkölaskujen kanssa pärjätään.
Toistaiseksi on varaa. Entä kun lapset tulevat teini-ikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On erittäin tavallista nykyään, melkein yleisin tapa, että vanhemmat nukkuu olohuoneessa ja lapsille annetaan huushollin ainoa/ainoat makuuhuoneet.
Melkein yleisin tapa? En tunne yhtäkään perhettä missä vanhemmilla ei olisi omaa makuuhuonetta. Ja Helsingissä asun.
Suht uudessa näkyi tämän äidin kuvassa että lapsia nukkuu sängyn allakin. Kuvassa mummo siivosi huonetta ja kyllä sängyn alla oli petipaikka. Surullista lasten kannalta kun äiti pyytää muilta leluja vaatteita ja järjestely apua. Itse hänen pitää jaksaa. Itsellänikin 5 lasta jotka ihan itse olen huolehtinut. Mutta eitämä äiti sanoo rakastavansa raskaana oloa. Jotain hoitoahan tuon pitäisi saada muttei apuja kotiin kun itse tehtailee lapsia. Enkä kirjoita pahalla muttei normaalia ole
Vierailija kirjoitti:
Suht uudessa näkyi tämän äidin kuvassa että lapsia nukkuu sängyn allakin. Kuvassa mummo siivosi huonetta ja kyllä sängyn alla oli petipaikka. Surullista lasten kannalta kun äiti pyytää muilta leluja vaatteita ja järjestely apua. Itse hänen pitää jaksaa. Itsellänikin 5 lasta jotka ihan itse olen huolehtinut. Mutta eitämä äiti sanoo rakastavansa raskaana oloa. Jotain hoitoahan tuon pitäisi saada muttei apuja kotiin kun itse tehtailee lapsia. Enkä kirjoita pahalla muttei normaalia ole
En kannata mitään massapoikimista, mutta en myöskään ajatusmaailmaa, jossa " itse pitää pärjätä".
Lapsillekin on rikkaus, kun elämässä on paljon välittäviä ihmisiä. Enkä tällä tarkoita sitä, että jatkuvasti pitäisi olla riekkumassa ja jättää lapset hoitoon vaan ylipäätään yhteisöllisempää elämää, jossa ollaan apuna ja tukena puolin ja toisin
Vierailija kirjoitti:
Suht uudessa näkyi tämän äidin kuvassa että lapsia nukkuu sängyn allakin. Kuvassa mummo siivosi huonetta ja kyllä sängyn alla oli petipaikka. Surullista lasten kannalta kun äiti pyytää muilta leluja vaatteita ja järjestely apua. Itse hänen pitää jaksaa. Itsellänikin 5 lasta jotka ihan itse olen huolehtinut. Mutta eitämä äiti sanoo rakastavansa raskaana oloa. Jotain hoitoahan tuon pitäisi saada muttei apuja kotiin kun itse tehtailee lapsia. Enkä kirjoita pahalla muttei normaalia ole
Ei todellakaan ole normaalia. Tavoite on kuulemma 20 lasta. Siihen instan lahjalistaankin on laittanut patjan lapsille.
On ehkä vähän eri asia asua esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa kuin jossain pienessä maaseutukunnassa omakotitalossa. Yritäpä edes löytää vaikka 5-lapsiselle perheelle tietyltä alueelta asuntoa, missä olisi kaikille lapsille omat huoneet, ja vielä vanhempien makuuhuone ja olohuone ja keittiö. Sellaisia asuntoja ei yksinkertaisesti juurikaan ole. Ja ne harvatkin liikkuu sellaisissa hintaluokissa, ettei kaikilla ole varaa.
Me asuttiin koko lapsuuteni äidin ja pikkusisaruksen kanssa yleensä asunnoissa missä oli kaksi makuuhuonetta. Me jaettiin huone sisaruksen kanssa. Ei minusta ollut yhtään erikoista jakaa huonetta, koska eipä sitä huonetta muuhun yleensä tarvinnut kuin nukkumiseen. Osattiin myös tarvittaessa antaa toiselle omaa rauhaa, eli toinen sai olla yksin siellä huoneessa. En muista, että kovinkaan usein oltaisiin riidelty huoneen käytöstä.
Isän puolelta minulla on kolme sisarusta, ja isä asui aiemmin sellaisessa asunnossa, missä oli kolme makuuhuonetta. Yksi oli isän ja äitipuolen, yksi meitä muita paljon vanhemman isosiskon ja me kolme nuorempaa jaettiin yksi huone. Tosin minä asuin siellä vain lomilla ja viikonloppuisin, koska arjen asuin äidillä. Perheeseen kuitenkin saapui vielä yksi sisarus, mutta siinä vaiheessa vanhemmat tunnusti että tarvitaan enemmän tilaa, joten hankkivat vähän isomman asunnon. Sielläkään ei tosin kaikilla ollut omia huoneita, koska on aika vaikeaa löytää sen kokoiselle porukalle asuntoa, missä olisi kaikille täysin omat huoneet. Hyvin me siellä silti mahduttiin asumaan.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on kahdeksan lasta ja kaksi lastenhuonetta, tyttöjen huone ja poikien huone. He oppivat elämään näin ja teini-iässä rakennetaan sitten erilaisten sermien avulla omat nurkat esim. eteisaulaan ja olohuoneeseen mahtuu tosi kivasti. Tarvittaessa laajennetaan. Lapset oppivat elämään siskojensa kanssa eikä tässä Kovasenkaa perheesså näytä kukaan lapsi siitä kärsivän. Kaikki aina iloisesti samassa porukassa. Itselläni oli lapsena oma huone johon mennä ja vanhemmat, jotka menivät töihin ja töiden jälkeen salille yms. menoihinsa. Istuin yksin kotona illat, ei ketää seurana. Omilla lapsillani on aina ystävå vähintään kotona. Vähän taas avarakatseisuutta tähän muiden elämäntapojen arvosteluun.