Hyi h***o, pitäkää säälinne!!!
Aina täällä av:lla oppii uutta. Tänään opin, että jotkut äidit SÄÄLIVÄT sellaisia tuntemattomiakin äitejä, joilla lapset ovat samaa sukupuolta. Järkyttävä ajatus, että kun kävelen tuolla ulkona kahden maailman ihanimman poikani kanssa, joku vastaantuleva äiti säälii minua lasteni sukupuolen takia. *puistatus*
Oikeesti hei, ei tarvitse sääliä.
Kommentit (140)
Siis se tuleeko läheiseksi. Mä olen läheisempi veljeni kuin siskoni kanssa.
Vierailija:
Sitä paitsi, ennen omien lapsiemme syntymiä, mieheni ei pitänyt lapsista juuri lainkaan.Harmi miehesi kannalta, mutta jospa tekin sen pojan joskus saisitte niin ei tarvitsisi " päteä" pelkillä tytöillä:)
Onneksi en joudu asumaan paikassa missä tommosta menoa pihalla. Itsekkin asun helsingissä, mutta ei todellakaan ole tommosta käytöstä pihalla ja lähipiirissä. Täällä tosi mukavia ja hyvinkasvatettuja lapsia ja nuoria. Olen asunut useammassa paikassa helsingissä elämäni varrella ja muutamissa ollut todella kurjia naapureita, huonosti kasvatettuja lapsia joita aikuiset ei valvo jne.
Itse muutin tämmöisestä paikasta pois juuri lapsien takia, haluan lapsille turvallisen ympäristön.
Tiedätkös sairas yksilö, että kasvatus vaikuttaa lapsiisi vain n. 10-20%, osa tulee geeneistä ja perimästä, mutta kaikkein eniten lapseesi vaikuttaa ympäristö n. 70%. Kannattaa uudemman kerran miettiä lapsien kasvuympäristöä...
Tuo " jalustalle nostettu" tyttäresi, saattaa muuttua pahamaineiseksi gimmaksi hyvinkin äkkiä, kun seura tuommoista.
Vielä nykyäänkin aikuisena otetaan tulisesti yhteen. Veljeni on mulle taas kovin läheinen ja pidetään yhteyttä säännöllisesti.
Joskus nuorempana toivoin että mulla ei olisi siskoa ollenkaan.
Luulen että sen takia en itse toivonut tyttöä, vaan poikaa. Pojan sain esikoiseksi ja sen jälkeen uskalsin jo tyttöäkin toivoa. Nyt meillä on poika ja tyttö.
Tiedän myös muutaman veljesparin jotka eivät tule toimeen toistensa kanssa.
ainakin muutama riiviöpojista ilmeisesti pian on=)=)=)
Olisin voinut epäillä toista, kun kerta vanhemmat ovat heikkolahjaisia älyiltään.
Epäilen et ton lapset vielä niin pieniä ettei vielä tiedä niitten pärjäämisestä yhtään mitään. Lapset voi olla hyvin järkeviä ja normaalin tuntusia pienenä mutta vaikee uskoa että semmosina pysyisivät kun kotona tommosta.
Ehdottaisin hormonihoitoa lääkkeeksi. Kyllä se olo siitä sitten paranee.
täytyypä vinkata jotain lehtee tästä aiheesya
täällä taas joku KATKERA ja PETTYNYT pelkkien tyttöjen äiti (siis se hönö, joka vaahtosi olevansa nainen isolla N:llä ;-DDD) purkaa KATEUTTAAN, kun on itse toivonut poikaa, mutta ei ole saanut.
Tuollainen läpinäkyvältä vaikuttava vaahtoaminen -josta jokainen huomaa, että tuo raukka on vain katkera ja kateellinen- on ihan oikeasti SÄÄLITTÄVÄÄ.
Tyttöjähän ei sitten ole yhtään erilaisia... eikä poikia... sinänsä allekirjoitan monia tämän viestin ajatuksia ajatuksina, joita minulla OLI ennen kuin tapasin mieheni, ja näin millainen yhteys hänellä on molempiin vanhempiinsa. Enemmän meidän perhe on tekemisissä mieheni porukoiden kanssa kuin omieni, ihan johtuen siitä, että miehen porukat on mukavampia eikä niin ahdistuneita.
Vierailija:
-Ainoastaan tytöille voi siirtää suvun henkisen perinnön. Pojista ei tähän ole, koska eivät kykene samanlaiseen henkiseen ajatteluun.
-Suvun naiset; valtava voimavara ja tytär pääsee osaksi sukupolvien mittaista jatkumoa. Pojalle suku merkitsee paljon vähemmän kuin tytölle.
-Tytär täydentää naista, todellinen äitiys on juuri tätä; tytär tekee äidin kokonaiseksi, äiti puolestaan tyttären. Edelleen tätäkään ei pelkän pojan äiti saa.
-Tyttöjen ja naisten jutut. Pojat eivät koskaan ymmärrä niitä.
-Välttyminen oidipuskompleksista; en halua takertuvia mammanpoikia, jotka eivät edes osaa itsenäistyä. Tytöt ovat todella tärkeitä molemmille vanhemmilleen ja vanhemmat tytöille.
-Läheinen suhde myös aikuisena. Pojan varastaa aina miniä, haluaa äiti niin tai ei.
-Läheinen suhde lapsenlapsiin. Miniä omii lapset ja on hänen varassaan, saanko tavata lapsenlapsiani vai en. Tyttären lapset ovat aina läheisempiä kuin pojan lapset.
-Tytöt ovat aina enemmän äitiensä lapsia, läpi iän. Pojat ovat lainassa lapsuusiän, aikuisiällä he löytävät toisen naisen ja äiti unohtuu. Isällä tätä ongelmaa ei ole.
avmamman älykkyysosamäärä ei kyllä päätä huimaa, ei apn eikä vastanneiden.
tämä viestiketju sen viimein todisti, meikäläinen poistuu tästä formaatista nyt lopullisesti ja siirtyy todelliseen elämään; miehen kainaloon sohvalle=). hyvää jatkoa teille kaikille, hohhoijaaa..
Vierailija:
Vierailija:
-Ainoastaan tytöille voi siirtää suvun henkisen perinnön. Pojista ei tähän ole, koska eivät kykene samanlaiseen henkiseen ajatteluun.
-Suvun naiset; valtava voimavara ja tytär pääsee osaksi sukupolvien mittaista jatkumoa. Pojalle suku merkitsee paljon vähemmän kuin tytölle.
-Tytär täydentää naista, todellinen äitiys on juuri tätä; tytär tekee äidin kokonaiseksi, äiti puolestaan tyttären. Edelleen tätäkään ei pelkän pojan äiti saa.
-Tyttöjen ja naisten jutut. Pojat eivät koskaan ymmärrä niitä.
-Välttyminen oidipuskompleksista; en halua takertuvia mammanpoikia, jotka eivät edes osaa itsenäistyä. Tytöt ovat todella tärkeitä molemmille vanhemmilleen ja vanhemmat tytöille.
-Läheinen suhde myös aikuisena. Pojan varastaa aina miniä, haluaa äiti niin tai ei.
-Läheinen suhde lapsenlapsiin. Miniä omii lapset ja on hänen varassaan, saanko tavata lapsenlapsiani vai en. Tyttären lapset ovat aina läheisempiä kuin pojan lapset.
-Tytöt ovat aina enemmän äitiensä lapsia, läpi iän. Pojat ovat lainassa lapsuusiän, aikuisiällä he löytävät toisen naisen ja äiti unohtuu. Isällä tätä ongelmaa ei ole.Ei voi olla terveen ja tasapainoisen aikuisen tekstiä, ei mitenkään.
Yritämme täällä arvuutella miksi ajatusmaailma on noin vääristynyt. Ikäväksemme et voi meitä tässä arvuuttelussa mitenkään auttaa kun et itse ymmärrä minkään olevan vialla.
Että vaihtoehdot on joko äidissä roikkuminen tai äidin hylkääminen?
Rehellisesti sanottuna varsin laajassa ystäväpiirissäni en näe kummankaanlaisia tapauksia. Enkä ole nähnyt tapauksia jossa miehen vanhemmilta kielletään oikeus hoitaa ja olla läheisessä suhteessa lapsenlapsiin. En ollenkaan väitä, etteikö niitä tapauksia olisi, mutta eiköhän n. 90 % miehistä ja perheistä ole ihan normaaleja, ja kukeneviä normaaliin kanssakäymiseen?
Vierailija:
Silloin äiti on kaikkea muuta kuin se kaikkein ihanin ja rakastettavin nainen. Puhumattakaan siitä, miten miniän käytös vaikuttaa äiti-poika-suhteeseen. Ei kiitos minullekaan.
Veikkasin et korkeintaa kaksi, muut provoja.
112, 114, 117, 120, 123, 125, 127, 140, 142, 144, 151, 154, 166, 176, 177, 179 ja 181 sekä tämän. Muut eivät ole minun viestejäni, vaikka niidenkin sisällöstä minua yritetään saada vastuuseen. Omalta osaltani lopetan keskustelun tähän. Halusin tytön kertomistani henkilökohtaisista syistä enkä pidä pikkupojista PISTE.
nollaan isolla N:llä. Ammattiauttajaa se tarvitsee.
Vierailija: