Sinä kenen luona ei käy vieraita

Vaikka täällä mun viikko-kodissa ei käy vieraita, olen sisustanut kotini ja pidän aina siistinä. Sisustus ei ole mikään viimeisen päälle, vaan sellainen mistä olen pitänyt lapsesta saakka, eli vanhoja ( mutta hyväkuntoisia ja kestäviä ) huonekaluja sopivalla ripauksella nykyaikaisuutta 

Täällä harvoin käy ketään, mutta olen laittanut paikan nätiksi ja omaa silmää miellyttäväksi. Minähän täällä asun, joten haluan, että paikka myös näyttää hyvältä.

Siisteystaso on tavanomainen, imuroin kerran viikossa ja tavarat on joskus vähän sekaisin, mutta ei kaaoksessa. Esim. työpöydälle kertyy sitä sun tätä tärkeää ja vähemmän tärkeää.

Ihan nätti koti on. Siistinä pidän koska tykkään että on siistiä ja puhdasta.

Se on siisti. Tätä ei ole nyt mitenkään ihmeemmin sisustettu kun odotan että tuo mukula lähtee tuosta omilleen parin vuoden sisällä. Sitten hankin itseäni miellyttävän sisustuksen.

Luulin otsikosta että kysyit niiltä jotka eivät ota kotiinsa vieraita tai halua niitä, vaan tapaavat muualla.

Värit ja pinnat on harkittuja, omaa silmää miellyttäviä, toisiinsa sopivia ja pitäaikaisia. Remontin edetessä pintoihin asti, selvisi että mies on värisokea, ei erota murrettua vihreää beigestä, roosasta tai harmaasta, joten vårisävyt on enempi mulle.

Mulla käy vain mun oma veli joka ei välitä siisteydestä, sisustuksesta tms. pätkääkään, ehkä pari kertaa vuodessa. Muuten olen aina yksin kotona. Mutta RAKASTAN sisustamista. Mulla on eri huoneet eri tyyli- ja värimaailmaa ja hyviin harkittuja sisustuskokonaisuuksia. Olohuoneesta löytyy myös lähes aina tuoreita kukkia maljakossa, kesäaikaan terassilla on paljon kasveja jne. Olen koti-ihminen ja rakastan kauneutta. Ihan itseäni varten sitä ylläpidän.

Siisti, melko minimalistinen.

Haluan ympäristön, joka on minun omaan silmääni tasapainoinen. Eli olen miettinyt matot ja verhot ja lukutuolin sun muut ihan itseäni varten. Minulla on sekä omasta takaa että perintönä grafiikkaa ja muutama maalaus (ei mitään kallista), joiden paikkaa vaihtelen. Joskus hankin uuden grafiikanlehden, jonka kehystämistä mietin tarkkaan. Esillä on jotain perittyjä lasiesineitä joista itse tykkään. Pikkuhiljaa laittelen paikkoja niin, että ympärilläni on kivan näköistä.

Siisti on. En siedä likaisia astioita pöydillä/tiskipöydällä joten pesen aina saman tien pois. Joskus tulee lapsivieraita ja koti sen jälkeen hyrskyn myrskyn. Kuva että edes joskus joku läheinen tulee. Muuten olis kovin hiljaista. Ystäviä tapaan nykyään vain kahviloissa ja ravintoloissa.

Vanha, kulunut sohva. Seinät maalattu niin, että katossakin on maaliläiskä. Yksi ovi ja patteri roikkuu melkein irti. Kynnykset eivät pysy paikallaan.

Ei ole mitenkään siistiä, tavaroita ja vaatteita sikin sokin.

Asun itsemurhakuutiossa (mallia neuvostoliitto) ja täällä ei ole käynyt kukaan moneen vuoteen. Oikein hyvä täällä tunnelma nyt syksyn harmaudessa. Kiteytyy se neuvostoliiton teema kansalaisilleen.

Sellainen, että täydellisessä pimeydessä tai sokeanakin pystyisin toimimaan normaalisti mutta vieras olisi samassa tilanteessa nokillaan metrin kuljettuaan.

Kyllähän siinä on eroa, ajatteleeko kotia myös vieraiden kannalta. Meillä ei nykyisin juuri käy vieraita, ja huomaan, että varsinainen sisustaminen on jäänyt, ja mennään mukavuus edellä. Ja käytän rahani mieluummin vaikka matkustamiseen kuin pintaremontteihin, vaikka kämppä ei vieraiden silmiin nykyisellään näytä mitenkään edustuskelpoiselta. Ennen ajattelin enemmän, mitä joku muu voisi asunnosta ajatella. Itselle riittää tuttu ja vähän kulahtanut.

Asu yli varojesi pätee täällä eli viimeisen päälle eikä muita varten -

Aivan tavallinen koti ja tavallinen siisteystaso. En vaan pidä ihmisistä.

Sekalaista ja pinttynyttä pölyä. Yksityisiä tavaroita lojuu näkyvillä: kuitteja, lääkkeitä, likaisia vaatteita yms.

On normaalin siistiä. Pinnat ja kalusteet ovat hyväkuntoisia, mutta eivät missään nimessä tätä päivää. En osta uusia vain sen takia että joku toinen tyyli on nyt muotia. Tykkään vähän värikkäämmästä. Osa huonekaluista on mieheni vaarin tekemiä eli täyspuisia ja kestävät iät ja ajat.

En sisusta muita varten vaan itseäni, jos siis sattuu huvittamaan. Siisteydessä perustaso riittää vieraita varten, jos sellaisia tulisi, ja toisaalta tutummat jos tulisivat käymään niin saavat nähdä kämppäni ja elämäni sellaisena kuin se on, eikä minään päälleliimattuna kiiltokuvana. 

Siisti, vanhoja huonekaluja.