Mitä tarkoittaa vauvahaaveluissa antaa tulla jos on tullakseen
Olimme sopineet miehen kanssa että ryhtyisimme yrittämään vauvaa. Olemme olleet yhdessä lähemmäs 10v ja vauva-asiaa pyöritelleet mielessä viimeiset 5 vuotta. En ole ollut painostava osapuoli tai mitenkään vauvaintoilija. Ihan vain realistisesti ollaan puhuttu ja otettu huomioon iät yms.
No, minä tiedän milloin ovuloin, tunnen sen kivusta, oireista sekä kalenterinpäivistä: se ei tule minulle yllätyksenä.
Sanoin miehelle että nyt olisi hyvä hetki esim joka toinen päivä touhuta tms ja mies oli että Ok, sopii.
Mies ei sitten pystynyt tulemaan. Ekaa kertaa ikinä. Sanoi ettei tykännyt että häntä painostetaan toimimaan tiettynä hetkenä ja että hän haluaa että vauva tulee jos on tullakseen. Eeeehhhh. Mitä hittoa??
Sanoin ettei se vauva tule kuin kerran kuussa tiettyyn aikaan ja annoin nyt liukumaa viikon, eli en sanonut milloin se ovulaatio päivä on tms, mutta enhän voi lähteä sellaiseen että huijaan miestä ja yksinäni katson ovulaatio ajankohdan ja houkuttelen sänkyyn koen että tämä on yhteinen projekti ja molempien pitää olla tietoinen milloin VOI tärpätä
Miten te oikein näette vauvan teossa termin tulee jos on tullakseen? Miten minun olisi pitänyt toimia? En kuitenkaan ole mitään muuta tehnyt kuin kuunnellut kehoani :O
Taitaa tämä olla tässä minun osalta muutenkin ei mies ole valmis tai halua tätä. Itsellä alkaa olla jo ikää enkä kestä tälläistä lapsellista touhua ettei voi edes puhua milloin on ovulaatio. :(
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta parisuhdetta on mennyt rikki sillä, että vauvaa aletaan _yrittämään_ ja ovikset määrää seksielämän.
Todellakin puolisen vuotta pitäisi mennä tulee jos on tullakseen eli ainoa muutos vanhaan on, että ehkäisy jätetään pois. Ja suurin osa muuten raskautuukin näin, ilman mitään ovulaatioiden tarkkailua. Se, jos sen ajankohdan sattuu tuntemaan ei merkkaa mitään.Se, että lasta nimenomaan yritetään alusta asti, kertoo siitä, että vanhemmuuskin on luultavasti suorittamista.
Aijaa. 2 kiertoa meni ja vauva tuli. Ihan sillä taktiikalla, että ME halusimme yhtä kovasti lasta ja meillä on ihmisen biologia hallussa.
Onko joku sanonut ettei ovista kyttäämällä raskaudu?
Ei kai, mutta ei meidän suhde mennyt mitenkään rikki, vaikka nimenomaan lasta yritettiin eikä ollut tarpeen puolisen vuotta odotella mitään.
Mies vatuloi. Käske hänen puhua suoraan.
No olet itsekin aika ihmeellinen, kun alat heti puhua erosta kun eka "yritys" ei mene nappiin ja mies sanoo, ettei fyysisesti pysty hommiin kun lasket päiviä ja kerrot ovuloinnista vauvankuvat silmissä.
Miksi miehen pitäisi saada elää jossain fantasiamaailmassa jossa nainen ei ovuloi? Kyllä se lapsenteko miehenkin asia on, vai pitäisikö miehen saada vain ihanaa seksiä miettimättä raskausasiaa. Jos mies ei halua lapsia niin sitten hänen täytyy sanoa se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis... Olette sopineet, että yritätte vauvaa? Mies suostui siihen että seksiä harrastettaisiin enemmän ja kun kerroit hyvästä viikosta niin mies itse ehdotti seksiä illalla. Sitten kun yrititte niin mies ei onnistunutkaan seksissä? Ja tämän jälkeen mies hermostui ja halusi palata vanhaan tyyliin seksissä?
Minusta vaikuttaisi siltä, että tässä on nyt kaksi ihmistä, joilla on ylimitoitettu reaktio. Ja ei en AP tarkoita, että olisit reagoinut miehelle jotenkin yli vaan, että reagoit nyt oman pääsi sisällä.
Jos seksi on onnistunut aina ennen ilman ongelmia, on mies voinut säikähtää sitä, ettei yhtäkkiä onnistunutkaan. Se on voinut saada hänet reagoimaan turhan voimakkaasti, koska tilanne on yksinkertaisesti voinut häntä hävettää. Mielestäni hänen aiempi käyttäytyminen viestii siitä, että hänkin haluaa vauvaa. Mutta miehet eivät ole koneita ja heille homma on vaativampi, koska on pakko laueta seksissä, jotta lapsi voisi tulla. Voin kuvitella, että se helposti aiheuttaa suorituspaineita, koska hänellekin asia voi olla tärkeä ja varmaan haluaa myös miellyttää sinua.
Mies ei reagoinut tilanteeseen ehkä kovin fiksusti, mutta saattoi olla vaan puolustusreaktio omaan stressiin. Ei siis tarvitse olla kyse mistään vakavasta. Ymmärrän, että aloittaja sinua harmittaa, mutta minusta nyt sinä myös saatat reagoida sisäisesti aivan ylimitoitetusti, koska huomaatko, että odotat heti kaikkein pahinta. Että mies ei varmasti edes halua lasta ja huijaa sinua. Tuo kuulostaa toistaiseksi "mitä jos" -tyyppiseltä katastrofiajattelulta, joka ei ole faktaa. Ahdistunut ihminen reagoi helposti noin.
Juuri näin :) Ehkä itse olisin voinut reagoida ymmärtäväisemmin ja olla ihan rauhassa tämän asian suhteen, mutta miehellä on ollut taustaa empiä ja ostaa ns. aikaa asioissa, ja minä olen aina ollut se joustavampi osapuoli, joka ymmärtää ja tukee.
Aloitusta tehdessä ajatukset olivat hyvin sumeat ja kirjoitusanti vieläkin surkeampi, ja olisin voinut olla vähän selkeämpi missä olisin halunnut vertaistukea. Kaipasin enemmän kokemuksia siitä, että mitä jos on sovittu vauvanteosta, ja mies alkaakin epäröimään - miten siihen suhtautua.
Tää kaikki on itsellekin täysin uutta - en ole koskaan kumppanin kanssa keskustellut otollisista päivistä tai vauvanteosta tai mistään sellaisesta. Minulla on ollut aina kierukka, ja vauvoista olemme puhuneet vain ajatuksentasolla. Yllätyksenä tosiaan tuli tässä keskustelussa, että olin liian avoin, kun sanoin että tämä viikko olisi hyvä lisäseksille.
Olisin varmasti ymmärtänyt miehen suorituspaineet paremmin, jos tosiaan olisin hänelle valkotaululla esitellyt kiertoa ja kalenterista merkkaillut päiviä ja juossut hänen perässään ja vaatimalla vaatinut suoriutumista. Tosiasissa tunnustelin kehoa ja tajusin että tällä viikolla jossain vaiheessa voisi olla mahdollinen ovulaatio, ja koska seksi tapahtuu meillä nykyään aikalailla viikonloppupainotteisesti, ehdoton että josko kokeilisimme löytää enemmän yhteistä aikaa arkena. Tämäkin yllätti minut, että suurimman osan mielestä, tälläinen tappaa seksihalut! :O Sitten taas toisaalta joka puolelta saa lukea, että ottakaan kalenteri käteen ja sopikaa yhteistäaikaa, kun arki on hektistä..
Moni myös ihmetteli, että miten suhde voi olla mitenkään toimiva, jos seksiä on niin vähän - no en tiedä. en ole koskaan ollut mikään superseksuaalinen ihminen, eikä mieskään ole sellainen. En osaa sanoa miksi. Alussa nyt meillä oli paljon enemmän, mutta nykyään tosiaan ollaan totuttu siihen että n. kerran viikkoon tai pidempi tauko. Miestä ei tämä ole haitannut yhtään, mutta itse olen välillä ehdotellut, josko voitasiin vähän enemmän. Toisaalta ihan hyvä ollut näinkin. Ei ainakaan ole kyllästynyt toiseen, ja kiva kun halut kasvavat.
Ja toki jos mies nyt sanoisi ettei halua vauvaa, niin en tiedä - ehkä eroaisin. En tiedä miten tärkeä asia vauva minulle on siinä vaiheessa. En välttämättä vauvan takia eroaisi, vaan sen ettei mies voi olla rehellinen ja avoin. Olen antanut hänelle vuosia aikaa miettiä asiaa, en painostanut tai vaatinut.
Luulen että jos ollaan oltu 10v yhdessä ja nyt vasta yritetään vauvaa - voi sanoa että olen ollut hyvin kärsivällinen osapuoli ja minulla on oikeus ärsyyntyä, jos mies heti ensimmäisestä yrityskerrasta ottaa askelia taaksepäin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä on kotona olen huutoraivonnut miehelle tai miehen suorituskyvylle..
AP
Outo juttu, että ylipäätään katsot, että mies on kuin kone jonka pitää onnistua kuin napista painamalla. Se, että suorituspaineet saa epäonnistumaan ei ole miehen puolelta epäröintiä. Se on kirjaimellisesti sitä, ettei onnistu, mikä aiheuttaa ahdistusta.
Se on rankka paikka ja on ymmärrettävää, että mies pyrkii toimimaan niin, ettei sama toistu.
Ei, et taas väännä nyt tätä johonkin mitä en ole sanonut.
Minua ei haittaa ettei miehellä toiminut, tai että on suoristuspaineita, vaan se ASENNE ja se mitä hän sanoi sen jälkeen.
Saa lopahtaa, saa tulla suoristupaineita, siinä ei ole mitään väärää, vaan siinä että muutetaan yhteiset sopimukset kesken kaiken.
AP
Mies ei ole muuttanut sopimusta. Hän haluaa vaan ottaa rennommalla otteella ja tämäkin on useimmille toimiva keino lapsen yrittämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankinta on sen verran iso juttu, että typerää puhua jostain sopimuksen rikkomisesta jos toista alkaakin epäilyttää.
On se iso juttu, mutta onhan se jollain tapaan sopimuksen rikkomista, jos ensiksi ollaan yhteistuumin keskusteltu, että lapsia halutaan ja aletaan yrittämään ihan heti eli se lapsi saattaa olla jo vuoden sisällä siinä sylissä, jos hyvin käy. Ja sitten toinen yhtäkkiä alkaakin empimään... Kyllähän se loukkaa ja pistää miettimään suhteen tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä sinun mies näytä haluavan lasta, tai ainakin epäröi. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään miksi sinun pitää siitä ovulaatiosta ja lapsen teosta tehdä noin suuri numero, jos kerran ajatus on että tulkoon jos on tullakseen. Itse pistäisin kyllä suunnitelman jäihin jos mies olisi noin vastahankainen. Myös miehen pitäisi saada suunsa auki ja sanoa jos ei halua.
Ap:n tekstejä lukiessa mies on muuttanut tämän tulee, jos on tullakseen -muotoon. Ensiksi olivat sopineet, että yrittävät lasta. Siinä on ero. Ap haluaa lapsen nimenomaan nyt lähitulevaisuudessa eikä ehkä jos joskus sattuu tulemaan...
Ehkä ap on alunperinkin käsittänyt miehensä väärin? Miehelle lapsen yrittäminen voi olla tulee jos on tullakseen-ajatus. Ja jos mies nyt onkin muuttanut mieltään yrittämisestä rennommaksi, onko se jotenkin väärin?
Ei kai se väärin ole, mutta ap voi nyt sitten miettiä, että haluaako hän olla enää miehen kanssa, jonka kanssa lapsihaaveet ei ole yhtä vahvat.
Tottakai, sen sijaan hän syyttää miestään sopimuksen rikkomisesta.
En ole miehelle mitään sellaista sanonut. Sanoin täällä että jäi harmittamaan että yhdessä sovittu asia ei olekaan niin ja toinen muuttaa mielensä lennosta. Miehelle en ole siitä avautunut tällä tavoin.
Edelleenkään, ei olla miehen kanssa riidoissa, en ole huutanut, vaihkonnut, avautunut, itkenyt tai mitään muutakaan. Tänne tulin keskustelemaan minun fiiliksistä asiasta ja etsin vertaistukea, jos jollain muulla on samanlaisia kokemuksia.
Ap
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis... Olette sopineet, että yritätte vauvaa? Mies suostui siihen että seksiä harrastettaisiin enemmän ja kun kerroit hyvästä viikosta niin mies itse ehdotti seksiä illalla. Sitten kun yrititte niin mies ei onnistunutkaan seksissä? Ja tämän jälkeen mies hermostui ja halusi palata vanhaan tyyliin seksissä?
Minusta vaikuttaisi siltä, että tässä on nyt kaksi ihmistä, joilla on ylimitoitettu reaktio. Ja ei en AP tarkoita, että olisit reagoinut miehelle jotenkin yli vaan, että reagoit nyt oman pääsi sisällä.
Jos seksi on onnistunut aina ennen ilman ongelmia, on mies voinut säikähtää sitä, ettei yhtäkkiä onnistunutkaan. Se on voinut saada hänet reagoimaan turhan voimakkaasti, koska tilanne on yksinkertaisesti voinut häntä hävettää. Mielestäni hänen aiempi käyttäytyminen viestii siitä, että hänkin haluaa vauvaa. Mutta miehet eivät ole koneita ja heille homma on vaativampi, koska on pakko laueta seksissä, jotta lapsi voisi tulla. Voin kuvitella, että se helposti aiheuttaa suorituspaineita, koska hänellekin asia voi olla tärkeä ja varmaan haluaa myös miellyttää sinua.
Mies ei reagoinut tilanteeseen ehkä kovin fiksusti, mutta saattoi olla vaan puolustusreaktio omaan stressiin. Ei siis tarvitse olla kyse mistään vakavasta. Ymmärrän, että aloittaja sinua harmittaa, mutta minusta nyt sinä myös saatat reagoida sisäisesti aivan ylimitoitetusti, koska huomaatko, että odotat heti kaikkein pahinta. Että mies ei varmasti edes halua lasta ja huijaa sinua. Tuo kuulostaa toistaiseksi "mitä jos" -tyyppiseltä katastrofiajattelulta, joka ei ole faktaa. Ahdistunut ihminen reagoi helposti noin.
Juuri näin :) Ehkä itse olisin voinut reagoida ymmärtäväisemmin ja olla ihan rauhassa tämän asian suhteen, mutta miehellä on ollut taustaa empiä ja ostaa ns. aikaa asioissa, ja minä olen aina ollut se joustavampi osapuoli, joka ymmärtää ja tukee.
Aloitusta tehdessä ajatukset olivat hyvin sumeat ja kirjoitusanti vieläkin surkeampi, ja olisin voinut olla vähän selkeämpi missä olisin halunnut vertaistukea. Kaipasin enemmän kokemuksia siitä, että mitä jos on sovittu vauvanteosta, ja mies alkaakin epäröimään - miten siihen suhtautua.
Tää kaikki on itsellekin täysin uutta - en ole koskaan kumppanin kanssa keskustellut otollisista päivistä tai vauvanteosta tai mistään sellaisesta. Minulla on ollut aina kierukka, ja vauvoista olemme puhuneet vain ajatuksentasolla. Yllätyksenä tosiaan tuli tässä keskustelussa, että olin liian avoin, kun sanoin että tämä viikko olisi hyvä lisäseksille.
Olisin varmasti ymmärtänyt miehen suorituspaineet paremmin, jos tosiaan olisin hänelle valkotaululla esitellyt kiertoa ja kalenterista merkkaillut päiviä ja juossut hänen perässään ja vaatimalla vaatinut suoriutumista. Tosiasissa tunnustelin kehoa ja tajusin että tällä viikolla jossain vaiheessa voisi olla mahdollinen ovulaatio, ja koska seksi tapahtuu meillä nykyään aikalailla viikonloppupainotteisesti, ehdoton että josko kokeilisimme löytää enemmän yhteistä aikaa arkena. Tämäkin yllätti minut, että suurimman osan mielestä, tälläinen tappaa seksihalut! :O Sitten taas toisaalta joka puolelta saa lukea, että ottakaan kalenteri käteen ja sopikaa yhteistäaikaa, kun arki on hektistä..
Moni myös ihmetteli, että miten suhde voi olla mitenkään toimiva, jos seksiä on niin vähän - no en tiedä. en ole koskaan ollut mikään superseksuaalinen ihminen, eikä mieskään ole sellainen. En osaa sanoa miksi. Alussa nyt meillä oli paljon enemmän, mutta nykyään tosiaan ollaan totuttu siihen että n. kerran viikkoon tai pidempi tauko. Miestä ei tämä ole haitannut yhtään, mutta itse olen välillä ehdotellut, josko voitasiin vähän enemmän. Toisaalta ihan hyvä ollut näinkin. Ei ainakaan ole kyllästynyt toiseen, ja kiva kun halut kasvavat.
Ja toki jos mies nyt sanoisi ettei halua vauvaa, niin en tiedä - ehkä eroaisin. En tiedä miten tärkeä asia vauva minulle on siinä vaiheessa. En välttämättä vauvan takia eroaisi, vaan sen ettei mies voi olla rehellinen ja avoin. Olen antanut hänelle vuosia aikaa miettiä asiaa, en painostanut tai vaatinut.
Luulen että jos ollaan oltu 10v yhdessä ja nyt vasta yritetään vauvaa - voi sanoa että olen ollut hyvin kärsivällinen osapuoli ja minulla on oikeus ärsyyntyä, jos mies heti ensimmäisestä yrityskerrasta ottaa askelia taaksepäin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä on kotona olen huutoraivonnut miehelle tai miehen suorituskyvylle..
AP
Outo juttu, että ylipäätään katsot, että mies on kuin kone jonka pitää onnistua kuin napista painamalla. Se, että suorituspaineet saa epäonnistumaan ei ole miehen puolelta epäröintiä. Se on kirjaimellisesti sitä, ettei onnistu, mikä aiheuttaa ahdistusta.
Se on rankka paikka ja on ymmärrettävää, että mies pyrkii toimimaan niin, ettei sama toistu.
Ei, et taas väännä nyt tätä johonkin mitä en ole sanonut.
Minua ei haittaa ettei miehellä toiminut, tai että on suoristuspaineita, vaan se ASENNE ja se mitä hän sanoi sen jälkeen.
Saa lopahtaa, saa tulla suoristupaineita, siinä ei ole mitään väärää, vaan siinä että muutetaan yhteiset sopimukset kesken kaiken.
AP
Ajatteletko tosiaan, että miehen kyvyt palaavat sopimuksen avulla? Tajuatko, että hän ei pysty siihen sinun vaatimusten mukaan. Jos ei pysty, on ihan sama mitä olet sopinut.
Jankutijaajankutijaa. "Sinun vaatimusten" "olet sopinut". Hieman leimaavaa. Tee sinä lapsesi salassa puolisolta. Jätä pillerit pois tai vetele salaa paljaalta. Jotkut haluavat, että tulevan YHTEISEN lapsen toinen vanhempi on täysipainoisesti mukana, eikä vain roiku vieressä ja osallistu sen mitä stressitiloiltaan ja paineiltaan viitsivät. Kommunikointi on myös avain koko suhteen toimivuudella ja vaikka se olisi itse tilanteessa hankalaa, niin asia voidaan keskustella vielä jälkikäteenkin. Niin kuin ap meinaa toimiakin ensireaktion jälkeen.
Täällä useat ehdottavat jotain salailu toimia, että pitäisi yksin huolehtia, että lastit lentää oikeana aikana. Todella lapsellista, kun voisi puhua mieltä painavat asiat läpi.
Kuka täällä on salailua ehdottanut? Ap on miehensä kanssa eri taktiikalla liikkeellä, mitä se hyödyttää puhua oviksesta ja seksin harrastamisesta juuri sillä viikolla? Miksi ei voi hoitaa sitä itse ja samaan aikaan olla liikkeellä miehen tahtiin? Mies haluaa harrastaa seksiä eikä raskautuminen haittaa, ap voi ihan hyvin varmistaa itse haluamallaan tavalla enemmän raskautumisensa.
Ei, ap ei ollut alunperin sillä taktiikalla liikkeellä. Tuleeko sinulle uutena asiana se, että mies saattaa olla suhteessa haluttomampi osapuoli ja ap sanoikin että heillä on näin. Miten siis tjottailu onnistuu, jos ehdotuksista huolimatta mieheltä ei irtoa seksiä kuin harvoin? Miten ihmeessä ap saa ajoitettua miehen halut kohtaamaan ovulaation kanssa kuin ehkä tuurilla silloin tällöin. Kyllähän siinä hänelle itselleenkin kasautuisi älyttömät paineet tästä yhteisestä asiasta. Miten tällä yhtälöllä voidaan saada lapsi aikaiseksi kun ikää on lähemmäs 40? Todella hyvällä tuurilla ehkä tai jos lasta ei välttämättä halua edes saada.
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi saada elää jossain fantasiamaailmassa jossa nainen ei ovuloi? Kyllä se lapsenteko miehenkin asia on, vai pitäisikö miehen saada vain ihanaa seksiä miettimättä raskausasiaa. Jos mies ei halua lapsia niin sitten hänen täytyy sanoa se.
Kyllä mies tietää, että nainen ovuloi joskus. Siitä vaan tulee suorituspaineita kun on pakko panna ja tulla juuri silloin tiettynä hetkenä. Se ei tarkoita sitä, ettei mies halua lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen hankinta on sen verran iso juttu, että typerää puhua jostain sopimuksen rikkomisesta jos toista alkaakin epäilyttää.
On se iso juttu, mutta onhan se jollain tapaan sopimuksen rikkomista, jos ensiksi ollaan yhteistuumin keskusteltu, että lapsia halutaan ja aletaan yrittämään ihan heti eli se lapsi saattaa olla jo vuoden sisällä siinä sylissä, jos hyvin käy. Ja sitten toinen yhtäkkiä alkaakin empimään... Kyllähän se loukkaa ja pistää miettimään suhteen tulevaisuutta.
Silloin pitääkin erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis... Olette sopineet, että yritätte vauvaa? Mies suostui siihen että seksiä harrastettaisiin enemmän ja kun kerroit hyvästä viikosta niin mies itse ehdotti seksiä illalla. Sitten kun yrititte niin mies ei onnistunutkaan seksissä? Ja tämän jälkeen mies hermostui ja halusi palata vanhaan tyyliin seksissä?
Minusta vaikuttaisi siltä, että tässä on nyt kaksi ihmistä, joilla on ylimitoitettu reaktio. Ja ei en AP tarkoita, että olisit reagoinut miehelle jotenkin yli vaan, että reagoit nyt oman pääsi sisällä.
Jos seksi on onnistunut aina ennen ilman ongelmia, on mies voinut säikähtää sitä, ettei yhtäkkiä onnistunutkaan. Se on voinut saada hänet reagoimaan turhan voimakkaasti, koska tilanne on yksinkertaisesti voinut häntä hävettää. Mielestäni hänen aiempi käyttäytyminen viestii siitä, että hänkin haluaa vauvaa. Mutta miehet eivät ole koneita ja heille homma on vaativampi, koska on pakko laueta seksissä, jotta lapsi voisi tulla. Voin kuvitella, että se helposti aiheuttaa suorituspaineita, koska hänellekin asia voi olla tärkeä ja varmaan haluaa myös miellyttää sinua.
Mies ei reagoinut tilanteeseen ehkä kovin fiksusti, mutta saattoi olla vaan puolustusreaktio omaan stressiin. Ei siis tarvitse olla kyse mistään vakavasta. Ymmärrän, että aloittaja sinua harmittaa, mutta minusta nyt sinä myös saatat reagoida sisäisesti aivan ylimitoitetusti, koska huomaatko, että odotat heti kaikkein pahinta. Että mies ei varmasti edes halua lasta ja huijaa sinua. Tuo kuulostaa toistaiseksi "mitä jos" -tyyppiseltä katastrofiajattelulta, joka ei ole faktaa. Ahdistunut ihminen reagoi helposti noin.
Juuri näin :) Ehkä itse olisin voinut reagoida ymmärtäväisemmin ja olla ihan rauhassa tämän asian suhteen, mutta miehellä on ollut taustaa empiä ja ostaa ns. aikaa asioissa, ja minä olen aina ollut se joustavampi osapuoli, joka ymmärtää ja tukee.
Aloitusta tehdessä ajatukset olivat hyvin sumeat ja kirjoitusanti vieläkin surkeampi, ja olisin voinut olla vähän selkeämpi missä olisin halunnut vertaistukea. Kaipasin enemmän kokemuksia siitä, että mitä jos on sovittu vauvanteosta, ja mies alkaakin epäröimään - miten siihen suhtautua.
Tää kaikki on itsellekin täysin uutta - en ole koskaan kumppanin kanssa keskustellut otollisista päivistä tai vauvanteosta tai mistään sellaisesta. Minulla on ollut aina kierukka, ja vauvoista olemme puhuneet vain ajatuksentasolla. Yllätyksenä tosiaan tuli tässä keskustelussa, että olin liian avoin, kun sanoin että tämä viikko olisi hyvä lisäseksille.
Olisin varmasti ymmärtänyt miehen suorituspaineet paremmin, jos tosiaan olisin hänelle valkotaululla esitellyt kiertoa ja kalenterista merkkaillut päiviä ja juossut hänen perässään ja vaatimalla vaatinut suoriutumista. Tosiasissa tunnustelin kehoa ja tajusin että tällä viikolla jossain vaiheessa voisi olla mahdollinen ovulaatio, ja koska seksi tapahtuu meillä nykyään aikalailla viikonloppupainotteisesti, ehdoton että josko kokeilisimme löytää enemmän yhteistä aikaa arkena. Tämäkin yllätti minut, että suurimman osan mielestä, tälläinen tappaa seksihalut! :O Sitten taas toisaalta joka puolelta saa lukea, että ottakaan kalenteri käteen ja sopikaa yhteistäaikaa, kun arki on hektistä..
Moni myös ihmetteli, että miten suhde voi olla mitenkään toimiva, jos seksiä on niin vähän - no en tiedä. en ole koskaan ollut mikään superseksuaalinen ihminen, eikä mieskään ole sellainen. En osaa sanoa miksi. Alussa nyt meillä oli paljon enemmän, mutta nykyään tosiaan ollaan totuttu siihen että n. kerran viikkoon tai pidempi tauko. Miestä ei tämä ole haitannut yhtään, mutta itse olen välillä ehdotellut, josko voitasiin vähän enemmän. Toisaalta ihan hyvä ollut näinkin. Ei ainakaan ole kyllästynyt toiseen, ja kiva kun halut kasvavat.
Ja toki jos mies nyt sanoisi ettei halua vauvaa, niin en tiedä - ehkä eroaisin. En tiedä miten tärkeä asia vauva minulle on siinä vaiheessa. En välttämättä vauvan takia eroaisi, vaan sen ettei mies voi olla rehellinen ja avoin. Olen antanut hänelle vuosia aikaa miettiä asiaa, en painostanut tai vaatinut.
Luulen että jos ollaan oltu 10v yhdessä ja nyt vasta yritetään vauvaa - voi sanoa että olen ollut hyvin kärsivällinen osapuoli ja minulla on oikeus ärsyyntyä, jos mies heti ensimmäisestä yrityskerrasta ottaa askelia taaksepäin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä on kotona olen huutoraivonnut miehelle tai miehen suorituskyvylle..
AP
Outo juttu, että ylipäätään katsot, että mies on kuin kone jonka pitää onnistua kuin napista painamalla. Se, että suorituspaineet saa epäonnistumaan ei ole miehen puolelta epäröintiä. Se on kirjaimellisesti sitä, ettei onnistu, mikä aiheuttaa ahdistusta.
Se on rankka paikka ja on ymmärrettävää, että mies pyrkii toimimaan niin, ettei sama toistu.
Ei, et taas väännä nyt tätä johonkin mitä en ole sanonut.
Minua ei haittaa ettei miehellä toiminut, tai että on suoristuspaineita, vaan se ASENNE ja se mitä hän sanoi sen jälkeen.
Saa lopahtaa, saa tulla suoristupaineita, siinä ei ole mitään väärää, vaan siinä että muutetaan yhteiset sopimukset kesken kaiken.
AP
Mies ei ole muuttanut sopimusta. Hän haluaa vaan ottaa rennommalla otteella ja tämäkin on useimmille toimiva keino lapsen yrittämisessä.
Ap:n miehen rennompi ote=seksiä pari kertaa kuussa, tulee jos on tullakseen. Eli todennäköisyys lapsen saamiselle laskee joka kuukausi, jos ei huomioitaisi ap:n ovulaation ajankohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä sinun mies näytä haluavan lasta, tai ainakin epäröi. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään miksi sinun pitää siitä ovulaatiosta ja lapsen teosta tehdä noin suuri numero, jos kerran ajatus on että tulkoon jos on tullakseen. Itse pistäisin kyllä suunnitelman jäihin jos mies olisi noin vastahankainen. Myös miehen pitäisi saada suunsa auki ja sanoa jos ei halua.
Ap:n tekstejä lukiessa mies on muuttanut tämän tulee, jos on tullakseen -muotoon. Ensiksi olivat sopineet, että yrittävät lasta. Siinä on ero. Ap haluaa lapsen nimenomaan nyt lähitulevaisuudessa eikä ehkä jos joskus sattuu tulemaan...
Ehkä ap on alunperinkin käsittänyt miehensä väärin? Miehelle lapsen yrittäminen voi olla tulee jos on tullakseen-ajatus. Ja jos mies nyt onkin muuttanut mieltään yrittämisestä rennommaksi, onko se jotenkin väärin?
Ei kai se väärin ole, mutta ap voi nyt sitten miettiä, että haluaako hän olla enää miehen kanssa, jonka kanssa lapsihaaveet ei ole yhtä vahvat.
Tottakai, sen sijaan hän syyttää miestään sopimuksen rikkomisesta.
En ole miehelle mitään sellaista sanonut. Sanoin täällä että jäi harmittamaan että yhdessä sovittu asia ei olekaan niin ja toinen muuttaa mielensä lennosta. Miehelle en ole siitä avautunut tällä tavoin.
Edelleenkään, ei olla miehen kanssa riidoissa, en ole huutanut, vaihkonnut, avautunut, itkenyt tai mitään muutakaan. Tänne tulin keskustelemaan minun fiiliksistä asiasta ja etsin vertaistukea, jos jollain muulla on samanlaisia kokemuksia.
Ap
Kirjoitit kuitenkin "mies ei suostu eroon"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi saada elää jossain fantasiamaailmassa jossa nainen ei ovuloi? Kyllä se lapsenteko miehenkin asia on, vai pitäisikö miehen saada vain ihanaa seksiä miettimättä raskausasiaa. Jos mies ei halua lapsia niin sitten hänen täytyy sanoa se.
Kyllä mies tietää, että nainen ovuloi joskus. Siitä vaan tulee suorituspaineita kun on pakko panna ja tulla juuri silloin tiettynä hetkenä. Se ei tarkoita sitä, ettei mies halua lasta.
Aijaa. Eipä minun miehelleni tullut.
Vierailija kirjoitti:
No olet itsekin aika ihmeellinen, kun alat heti puhua erosta kun eka "yritys" ei mene nappiin ja mies sanoo, ettei fyysisesti pysty hommiin kun lasket päiviä ja kerrot ovuloinnista vauvankuvat silmissä.
Milloin olen puhunut erosta miehelle, ja milloin olen ollut vauvankuvat silmillä? Ei ollut edes ovulaatio kun ehdotin että voitaisiin löytää yhteistä aikaa. Ei kukaan ole missään vauvakuplassa elä täällä tai ole sekaisin yrittämisestä. Kyse oli ekasta seksikerrasta kun sovittiin että yritetään ja mies sai heti paniikin ja se jäi itseä harmittamaan ja ihmetyttämään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Ap:n mies päätti tämän tulee, jos on tullakseen, ei ap. Ap nimenomaan haluaa lapsen. Siinä on oikeasti eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä sinun mies näytä haluavan lasta, tai ainakin epäröi. Enkä kyllä ymmärrä sitäkään miksi sinun pitää siitä ovulaatiosta ja lapsen teosta tehdä noin suuri numero, jos kerran ajatus on että tulkoon jos on tullakseen. Itse pistäisin kyllä suunnitelman jäihin jos mies olisi noin vastahankainen. Myös miehen pitäisi saada suunsa auki ja sanoa jos ei halua.
Ap:n tekstejä lukiessa mies on muuttanut tämän tulee, jos on tullakseen -muotoon. Ensiksi olivat sopineet, että yrittävät lasta. Siinä on ero. Ap haluaa lapsen nimenomaan nyt lähitulevaisuudessa eikä ehkä jos joskus sattuu tulemaan...
Ehkä ap on alunperinkin käsittänyt miehensä väärin? Miehelle lapsen yrittäminen voi olla tulee jos on tullakseen-ajatus. Ja jos mies nyt onkin muuttanut mieltään yrittämisestä rennommaksi, onko se jotenkin väärin?
Ei kai se väärin ole, mutta ap voi nyt sitten miettiä, että haluaako hän olla enää miehen kanssa, jonka kanssa lapsihaaveet ei ole yhtä vahvat.
Tottakai, sen sijaan hän syyttää miestään sopimuksen rikkomisesta.
En ole miehelle mitään sellaista sanonut. Sanoin täällä että jäi harmittamaan että yhdessä sovittu asia ei olekaan niin ja toinen muuttaa mielensä lennosta. Miehelle en ole siitä avautunut tällä tavoin.
Edelleenkään, ei olla miehen kanssa riidoissa, en ole huutanut, vaihkonnut, avautunut, itkenyt tai mitään muutakaan. Tänne tulin keskustelemaan minun fiiliksistä asiasta ja etsin vertaistukea, jos jollain muulla on samanlaisia kokemuksia.
Ap
Kirjoitit kuitenkin "mies ei suostu eroon"
Ollaan puhuttu erosta vuosia sitten, kun mies empi avioliittoon kanssa. Ei halunnut erota, vaikka olen pitänyt hänelle ovea auki, enkä ole pakottanut mihinkään. Ero ei kuulemma ole hänelle vaihtoehto ja haluaa olla tässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta parisuhdetta on mennyt rikki sillä, että vauvaa aletaan _yrittämään_ ja ovikset määrää seksielämän.
Todellakin puolisen vuotta pitäisi mennä tulee jos on tullakseen eli ainoa muutos vanhaan on, että ehkäisy jätetään pois. Ja suurin osa muuten raskautuukin näin, ilman mitään ovulaatioiden tarkkailua. Se, jos sen ajankohdan sattuu tuntemaan ei merkkaa mitään.Se, että lasta nimenomaan yritetään alusta asti, kertoo siitä, että vanhemmuuskin on luultavasti suorittamista.
Aijaa. 2 kiertoa meni ja vauva tuli. Ihan sillä taktiikalla, että ME halusimme yhtä kovasti lasta ja meillä on ihmisen biologia hallussa.
Onko joku sanonut ettei ovista kyttäämällä raskaudu?
Ei kai, mutta ei meidän suhde mennyt mitenkään rikki, vaikka nimenomaan lasta yritettiin eikä ollut tarpeen puolisen vuotta odotella mitään.
Teillä ei mennyt, mut monella menee. Useita tuttuja ollut, joille tuo vauvan yrittäminen on ollut yrittämistä alusta asti, eikä ole edes maltettu katsoa alkaisiko raskaus ihan vaan normaalisti elämällä.
Ovat puhuneet avoimesti jälkikäteen siitä, miten karua elämästä tuli, kun seksin tavoite olikin raskautuminen. Toki moni on saanut suhteen kuntoonkin, mut ei todellakaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua lasta. Tai haluaa, muttei sinun kanssasi.
Niin. Sanoo että haluaa ja erota ei suostu. Ap
No voisitko uskoa mitä mies sanoo? Miksi käyttäydyt ikävästi?
Eihän kukaan täällä ole puhunut salaa raskautumisesta. Mies tietää, että ehkäisy ei ole käytössä.