Lue keskustelun säännöt.
Taiteellinen ihminen - Miten kuvailisit sitä miten taiteellisuutesi syntyy/kumpuaa?
Kommentit (315)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni se kumpuaa siitä, etten kestä usein oikeaa maailmaa, joten vetäydyn omaan maailmaani ja asun siellä. Mitä kestämättömämpi tilanne, sen enemmän haluaa vetäytyä taiteeseensa. Vaikka luomani maailma olisi miten synkkä tahansa, niin ainakin siellä minulla on täysi hallinta siitä mitä tapahtuu.
En allekirjoita omalla kohdallani sitä, että taiteen tuottaminen olisi jotakin pakkopullaa johon on asennoiduttava väkisin, jotta saisi aikaiseksi. Kun on luova kausi oikea maailma on pelkkä sivuseikka. Sitä unohtaa syödä ja valvoo yömyöhään työnsä äärellä, unohtaen muut ihmiset toisinaan täysin.
Tuo ei ole pelkästään luovuutta, kuulostaa enemmän siltä että pitäisi hakea apua mielenterveyteen.
Joskus on pohdittu mikä ero on oikeasti luovuudella ja hulluudella. Sitä ei kai kukaan oikeasti vieläkään kukaan tiedä. Paitsi että luovuus on ehkä jotenkin enemmän tietoista hulluutta (=kaaosta), jota taiteilija pyrkii järjestämään jollakin tavalla "luovasti" taiteessaan?
Entä mikä ero mielestänne on taiteella ja luovuudella, vai onko ne sama asia? Luovuutta voi käyttää kuitenkin muuallakin kuin ns.taiteellisilla aloilla, tai niin usein on sanottu?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
millä määrittelet huonon taieen ja musiikin?Minun mielestäni on lukuisia menestyneitä artisteja jotka tekevät huonoa musiikkia ja lukuisia ei niin menestyneitä jotka tekevät hyvää musiikkia.Taide ja musiikki ei ole kilpailu.Ja monesti se on makuasia.Jos tekijä on käyttänyt 50% luomukseensa tekoälyllä minulla kyllä laskee kiinnostus siinä kohtaa.kaikenlaista taidetta ja musaa saa ja pitää olla esillä.
Olen kinesteettisesti erittäin lahjakas. Minua kiinnostaa kuitenkin enemmin kuin taide, niin käytännön ratkaisut. Ongelman ratkaisu onkin minulle luontaista. Taide näkyy kodissani ja minussa poikkeuksellisella tavalla. Ratkaisut ovat omalaatuisia.
Itselle taiteellisuus on sitä, että ajattelen luovasti 24/7, on osa persoonaani. Kiinnitän huomiota väreihin, muotoihin, hetkiin, ihmisiin, koiriin, kiviin, junan lattiaan, mainokseen, teksteihin, musiikkiin jne. Nämä jäävät sinne alitajuntaan muhimaan. Jossakin vaiheessa sieltä sitten pulpahtelee ideoita, joista työstän jotakin, maalausta, piirrosta tm. Olen syntynyt tällaiseksi ja tämä vaikuttaa muuhunkin elämässä. En rajaa ajatteluani, enkä tyydy tavallisiin ratkaisuihin. Itselle on vierasta esim. tietynlainen laatikkoajattelu, että olisin vain tietyn genren elokuvien, kirjojen tai musiikin kuluttaja. Tai joko tai. Maailma on avointa materiaalia luovuudelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastan teknistä taidetta, kitaran ja pianon soittamista. Ja joskus tulee maalailtua tauluja ja kirjoittaa runoja, kun elämässä on rankempi vaihe.
Luovuutta haittaa nykypäivänä sen suorittaminen enkä enää saa itsestäni innostusta luovuuteen, mikä on todella harmillinen juttu.
M46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoisesta tai sisäisestä inspiraatiosta. Ulkoinen voi olla sitä, että näkee ja kokee asioita ja sitten yhdistelee niitä omaksi kokonaisuudekseen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Sisäinen voi olla vaikkapa uni tai visio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni se kumpuaa siitä, etten kestä usein oikeaa maailmaa, joten vetäydyn omaan maailmaani ja asun siellä. Mitä kestämättömämpi tilanne, sen enemmän haluaa vetäytyä taiteeseensa. Vaikka luomani maailma olisi miten synkkä tahansa, niin ainakin siellä minulla on täysi hallinta siitä mitä tapahtuu.
En allekirjoita omalla kohdallani sitä, että taiteen tuottaminen olisi jotakin pakkopullaa johon on asennoiduttava väkisin, jotta saisi aikaiseksi. Kun on luova kausi oikea maailma on pelkkä sivuseikka. Sitä unohtaa syödä ja valvoo yömyöhään työnsä äärellä, unohtaen muut ihmiset toisinaan täysin.
Tuo ei ole pelkästään luovuutta, kuulostaa enemmän siltä että pitäisi hakea apua mielenterveyteen.
Joskus on pohdittu mikä ero on oikeasti luovuudella ja hulluudella. Sitä ei kai kukaan oike
Ongelmanratkaisukin voi olla luovaa. Oikeastaan kaikki sellainen, missä tehdään jotakin, jonka kaikki komponentit eivät ole vielä olemassa, sisältää luovan osan. Esim. Jos perustat yrityksen niin se on luovaa, sillä et todennäköisesti omaa vielä kaikkia niitä asioita, joista yritys koostuu 5v päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin piirtämättä varmaan 15 vuotta, kunnes katsoin erään amamttilaisen piirtämistä monta videota, hänen taitavuuttaan ja tekniikkaansa - ja innostuin taas itsekin kokeilemaan. Ihmettelin oikein, että piirtämiseni oli parempaa kuin koskaan, vaikka en ollut piirtänyt mitään vuosiin. Pelkkä katsominen opetti, kun oli joku taito kumminkin itselläkin pohjalla.
Piirustustaito ei heikkene juurikaan, jos se on kerran hankittu. Ja perimästähän se enimmäkseen tulee.
Kuviksen opettajani sanoi lukiossa, että ihmisen piirustustaito kehittyy myös itsestään n. 30-vuotiaaksi asti. Koska silmä kehittyy paremmaksi havainnoinnissa, ihan vain eletyn elämän kautta. Käyhän se järkeen, jos vaikka on tavoite piirtää koivu. 30-vuotias on nähnyt useampia koivuja, kuin 20-vuotias. Silmä on tuijotellut puita 10 vuotta. Joten kun pitäisi muistaa miltä se näyttää, kolmekymppinen piirtää
Tämä ei ole oma kokemukseni. Teininä piirsin paljon ja olin siinä hyvä. Muidenkin mielestä.
Sittemmin en ole juurikaan piirtänyt, enkä mä sitä enää osaa. Ei ole kyllä enää motivaatiotakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarve olla luova on minulla vain sellainen sisäinen, todella voimakas tarve. Niin voimakas, että sairastuisin, jos en voisi tätä tarvetta toteuttaa. Luovuus on minulle elämässä lähes yhtä olennaista kuin syöminen tai nukkuminen.
Minä esim. maalaan, kirjoitan, tanssin, soitan ja miksaan musiikkia, nikkaroin, hoidan puutarhaani, teen savitöitä ym.
Runo vaan tulee. Yölläkin on noustava ylös se kirjoittamaan Aamulla et sitä tarkkaan enää muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen yleiselle paikalle pukeutuneena risaan pärehattuun, lilaan, nelimetriseen kaulaliinaan sekä eriparituohivirsuihin. Minulla on myös virttynyt olkalaukku jossa näkyvillä jokin taidelehti, patonkeja, punkkupullo sekä homejuustoa. Ehkäpä Himalajan suolaakin. Valkosipulia syöneenä ja sille haisten majoitun pahvilaatikkoon mutisten Hare Krishna-mantraa. Välillä olen rustaavinani jotain vahakantiseen vihkoon jossa Hatti-Vatti-tarra. ( jupinaa )
Johan on ihme ellei taiteellisuus vaikuta kumpuavan !
Kenellä on mielestäsi oikeudet eläimen anatomiaan?
Koeta piirtää vaikka ihan orava tai kettu realistisesti siten että anatomisesti tulee oikein, ilman että mallia katsot. Jutuissa voidaan tarvita vaikkapa kuvausta eläinten luustoista, se menee vieläkin vaikeammaksi, koska sisäinen rakenne ei ole kaikilla niillä koskaan samanlainen.
Jos taasen noin älyttömäksi mennään, niin ihan samoinhan vaikka pilakuvassa jostain sudesta tai seeprasta olisi kyse tekijänoikeudesta. Entä mielestäsi, jos piirretään vaikka auto tai kännykkä? Mikä vaan jolla oikeasti on muukin suunnittelija kuin luontoäiti tai vastaava? Älytöntä pilkunviilamista, jonka joku varmaan ottaa tästäkin ihan tosissaan !