Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi toisilla on kauhea tarve kopioida muita kokoajan?
02.09.2022 |
Tyttärelläni on hoitopaikassa sellainen kaveri, jonka äiti ostaa sille aina samat mekot, haalarit, lelut jne, kun tyttärelläni. Lisäksi äiti utelee kaikki tyttäreni harrastukset ja kun olen ne mennyt kertomaan, niin tyttö ilmestyy aina vielä samoihin harrastuksiinkin! Huomaan, että omaa tytärtäni vähän ärsyttää etenkin se, että jos hänellä joku uusi mekko, niin samalla viikolla tällä kaverilla on identtinen uusi mekko jopa niin että ei enää halua käyttää omaa mekkoonsa. En tiedä haluaako tämä tyttö kaikki samat jutut, äitihän ne mekot kuitenkin ostaa ja utelee harrastukset ja ilmoittaa oman lapsensa samoihin.
Tiedän että ei ole niin vakavaa, ja oman tyttönikin pitää oppia sietämään yhtä sun toista, mutta en vaan ymmärrä, miksi jollakin vähän jopa pakonomainen tarve tehdä samat jutut kun toinen? Eikö voi keksiä jotain omaa?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen kaveri yläasteella ja lukiossa. Hirveästi häntä harmitti, kun hänen vanhempansa eivät kustantaneet kaverille samaa soittoharrastusta kuin minulla. Mutta joo, ärsytti kun toisella oli miltei identtinen vaatekaapin sisältö. Mulla oli pitkät, vähän kihartuvat hiukset. Hän ei saanut omia hiuksia kasvatettua kuin olkamittaiseksi. Jatkuvasti yritti saada mua luopumaan hiuksistani.
Jälkikäteen ihmettelen, miten jaksoin tuota perskärpästä. Mitään omaperäistä hänessä on, nyt ihan reilusti aikuisena matkii äitiään.
Jaa että sinun olisi pitänyt vielä luopua omista hiuksistasi, jotta hän olisi voinut saada tyydytettyä oman pakkomielteensä. Voi luoja! Perskärpänen kuvaa hyvin tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla myös sellainen aikuinen kaveri, joka kopioi aina samat lomakohteet ja tekemiset :D Jos perheenä menemme jonnekin, niin eiköhän tämä kaveri perheineen lähde kohta samaan kohteeseen, mutta tekevät sen vaan astetta isommin, eli pitää olla vähän parempi hotelli tai jotain vähän hienompaa tekemistä siellä. Heillä ehkä vähän sama, että lapset pyytää päästä samoihin kohteisiin ja lapset määrää kaiken perheessä :D
Jos on jo teidän puolesta hyväksi todettu lomakohde, niin miksi eivät menisi?
Niin toisaalta ihan totta kyllä. Mutta kyllä heillä varmaan muitakin ystäviä, jotka lomailevat erinäisissä kohteissa, hassua että aina valitsevat samat kuin meidän perhe. Sama kaveri on sellainen, että jos on laittamassa vaatteitaan kierrätykseen ja sanon jostain vaatteesta, että onpa kiva, voin ostaa sen, niin ei sitten enää haluakaan laittaa sitä eteenpäin, vaan pitää itsellään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketä edes kiinnostaa?
Mulla oli lukiossa sellainen kaveri, joka osti aina samat vaatteet kuin mullakin. Loppujen lopuksi oltiin ihan identtisen näköisiä ja minusta se alkoi tuntua ihan idiootilta! Ärsytti kyllä tosi paljon. Omasta mielestäni toi on sellainen juttu, jota ei saisi tehdä.
Sama juttu. Minunkin kaverini osti aina samat vaatteet, reput ja kengät kuin minä! Minusta oli noloa ja ärsyttävää kulkea samanlaisissa kuteissa.
Mä taas olen vakuuttunut siitä, että nämä ihmiset, jotka kuvittelevat jonkun aina olevan kopioimassa itseään, ovat ihan oma ihmistyyppinsä.
Mulla ei ole hajuakaan mitä mekkoja tai leluja muut lapsilleen ostelee. Harrastukseen on kiva mennä jos siellä on tuttu kaveri. Ja jos sä ostat tytölles mekon gugguusta tai lindexistä, niin voit olla varma et aika monella muullakin on ne samat tusinakamat. Ihan ilman mitään "kopioimista". Jotkut vissiin kuvittelevat omistavansa jonkun yksinoikeuden johonkin rättiin, jos sattuu ostamaan sen ekana 🤣
Luulen, että tässä ilmiössä on taustalla hyväksytyksi tulemisen tarve ja kokemus omasta huonoudesta. Itse koin lapsena, etten ollut hyvä omana itsenäni, ja isääni miellyttääkseni valitsin harrastukseni isäni mielitekojen mukaan. Ajatus oli vähän niin kuin olisinko hyvä, jos olisin kaltaisesi? Veikkaan, että pitkälle viedyssä matkimisessa on jotain tällaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävarmuutta omasta itsestä ja omasta identiteetistä. Ei tiedetä mitä halutaan, joten kopioidaan muilta. Mullakin oli kaveri, joka ärsyttävästi kyseli, mitä tekisin ja mitä ostaisin yms., ja sitten itse toteutti sen minkä sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Mä taas olen vakuuttunut siitä, että nämä ihmiset, jotka kuvittelevat jonkun aina olevan kopioimassa itseään, ovat ihan oma ihmistyyppinsä.
Mulla ei ole hajuakaan mitä mekkoja tai leluja muut lapsilleen ostelee. Harrastukseen on kiva mennä jos siellä on tuttu kaveri. Ja jos sä ostat tytölles mekon gugguusta tai lindexistä, niin voit olla varma et aika monella muullakin on ne samat tusinakamat. Ihan ilman mitään "kopioimista". Jotkut vissiin kuvittelevat omistavansa jonkun yksinoikeuden johonkin rättiin, jos sattuu ostamaan sen ekana 🤣
Ihan eri asia, jos jollain sattumalta joku vaate samanlainen, kun sellainen että udellaan aina mistä joku on ostettu ja seuraavana päivänä ilmestytään identtinen vaate päällä. Tai udellaan aina tosi tarkkaan muutenkin kaikki harrastukset ja tekemiset. Miksi pitää ylipäänsä udella jatkuvasti toisten asioita! Kyllä tällaisia ihmisiä on oikeasti olemassa, ei ole mitään kuvittelua ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua syytettiin nuorena usein matkimisesta. Olin ujo ja hiljainen, joten minua kai pidettiin epäitsenäisenä. Muistan tunteen, kun sai kuulla, että 'taas sä matkit', vaikka jokin asia olisi ollut ensin minulla. En koskaan halunnut matkia ketään tuttua, mutta tyylikäsitykset menivät joidenkin kanssa lähekkäin. Eikä kukaan puhunut matkimisesta, jos joku hankki tai teki jotain samaa kuin minä, koska minua ei pidetty minään esikuvana, jota olisi haluttu matkia.
Vierailija kirjoitti:
Epävarmuutta omasta itsestä ja omasta identiteetistä. Ei tiedetä mitä halutaan, joten kopioidaan muilta. Mullakin oli kaveri, joka ärsyttävästi kyseli, mitä tekisin ja mitä ostaisin yms., ja sitten itse toteutti sen minkä sanoin.
Tämä saattaa pitää paikkansa. Itselläni on aina ollut aika vahva käsitys siitä mikä on oma juttu ja mikä taas ei. Huomaan, että lapseni ovat samanlaisia. Heillä on jo pienestä pitäen ollut oma käsitys omasta tyylistä, mitä haluavat harrastaa, eikä heitä toisaalta häiritse sekään että olisivat vähän erilaisia kuin muut. Sen takia minun on ollut välillä vaikeaa ymmärtää näitä, jotka kyselevät tosi tarkkaan mitä tehdään lomalla, mistä ostetaan seuraava asunto jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä taas olen vakuuttunut siitä, että nämä ihmiset, jotka kuvittelevat jonkun aina olevan kopioimassa itseään, ovat ihan oma ihmistyyppinsä.
Mulla ei ole hajuakaan mitä mekkoja tai leluja muut lapsilleen ostelee. Harrastukseen on kiva mennä jos siellä on tuttu kaveri. Ja jos sä ostat tytölles mekon gugguusta tai lindexistä, niin voit olla varma et aika monella muullakin on ne samat tusinakamat. Ihan ilman mitään "kopioimista". Jotkut vissiin kuvittelevat omistavansa jonkun yksinoikeuden johonkin rättiin, jos sattuu ostamaan sen ekana 🤣
Siinä vaiheessa kun toisella on käytännössä samanlaiset vaatteet kaapissaan, niin ei se pelkästään ole sattumaa. Eikä mulla ole käynyt näin kuin tämän yhden ja saman kaverin kanssa. Muilla ei ole ollut tarvetta matkia mun erehtymätöntä tyyliä 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen kaveri yläasteella ja lukiossa. Hirveästi häntä harmitti, kun hänen vanhempansa eivät kustantaneet kaverille samaa soittoharrastusta kuin minulla. Mutta joo, ärsytti kun toisella oli miltei identtinen vaatekaapin sisältö. Mulla oli pitkät, vähän kihartuvat hiukset. Hän ei saanut omia hiuksia kasvatettua kuin olkamittaiseksi. Jatkuvasti yritti saada mua luopumaan hiuksistani.
Jälkikäteen ihmettelen, miten jaksoin tuota perskärpästä. Mitään omaperäistä hänessä on, nyt ihan reilusti aikuisena matkii äitiään.
Jaa että sinun olisi pitänyt vielä luopua omista hiuksistasi, jotta hän olisi voinut saada tyydytettyä oman pakkomielteensä. Voi luoja! Perskärpänen kuvaa hyvin tuollaista.
Tämän huomasi moni muukin. Kun tämä perskärpänen tuli taas kerran uuden paitansa kanssa kouluun, niin toinen kaveri kysyi ihan pokkana, että ostitko kaupasta vai kävitkö "Minnan" kaapilla?
En tiedä miksi hän mua matki. En ollut mitenkään erityisen kaunis enkä suosittu. En ollut niitä tyttöjä, jotka seisoivat peilin edessä ja shoppailivat. Enemmän hiljainen ja hillitty tyyppi.
Joo,mun hiukset häntä häiritsivät. Kuulemma pitkät hiukset ovat tunkkaisen oloiset ja aina takussa ja tiellä. No, ilkeästi sanottu, mutta mistä hän olisi sen voinut tietää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuo pitäisi ottaa kohteliaisuutena? Joku ihailee tyyliäsi ja kaikkea tekemistäsi?
Mä oon aina ottanut kohteliaisuutena sen jos joku ottaa musta jossain asiassa mallia. Ei mua haittaa jos joku vaikka kysyy mistä vaate X on ostettu ja käy ostamassa samanlaisen. Itsekin näin eräällä luokkalaisellani makeat farkut ja nyt yritän metsästää samanlaisia.
Noi "y h y y toi matkii!!!!" on aika yläastejuttuja. Ketä muutenkaan kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas olen vakuuttunut siitä, että nämä ihmiset, jotka kuvittelevat jonkun aina olevan kopioimassa itseään, ovat ihan oma ihmistyyppinsä.
Mulla ei ole hajuakaan mitä mekkoja tai leluja muut lapsilleen ostelee. Harrastukseen on kiva mennä jos siellä on tuttu kaveri. Ja jos sä ostat tytölles mekon gugguusta tai lindexistä, niin voit olla varma et aika monella muullakin on ne samat tusinakamat. Ihan ilman mitään "kopioimista". Jotkut vissiin kuvittelevat omistavansa jonkun yksinoikeuden johonkin rättiin, jos sattuu ostamaan sen ekana 🤣
Ihan eri asia, jos jollain sattumalta joku vaate samanlainen, kun sellainen että udellaan aina mistä joku on ostettu ja seuraavana päivänä ilmestytään identtinen vaate päällä. Tai udellaan aina tosi tarkkaan muutenkin kaikki harrastukset ja tekemiset. Miksi pitää ylipäänsä udella jatkuvasti toisten asioita! Kyllä tällaisia ihmisiä on oikeasti olemassa, ei ole mitään kuvittelua ollenkaan.
Yksi kerta vielä samanlaista vaatetta menee sattuman piikkiin, toinen enää ei. Meillä naapuri uteli aina kaiken, jos ostin vaikka uuden ruukun pihalle, hänen piti saada täsmälleen samanlainen heti seuraavana päivänä ja laittaa samaan paikkaan pihassa. Toki piti saada myös juuri samanlaiset ulkokukat ja samanlainen matto ja kaikki muukin mitä hän näki ulos ja sisälle asuntoon, vaatteistakin hän aina uteli mistä ostettu. Aluksi huvitti mutta jossain vaiheessa alkoi tympiä, joten kuljetin ostokset jatkossa häneltä salassa sisälle, enkä enää kertonut mistä ostettu vaan vastasin jotain hyvin epämääräistä tyyliin "enpäs muista mistä ostettu kun niin pitkä aika". Sen jälkeen meno vähän rauhoittui.
Eipä sillä varmaan ole mitään väliä, jos se on satunnaisesti vaate tai yksi lomakohde, mutta on aivan eri asia kopioida ihan kaikkea ja jatkuvasti.
Mun ystäväni on hyväpalkkaisessa työssä, sai perintöä isoäitinsä kuoltua ja mies on erittäin hyväpalkkaisessa työssä.
Hän ostaa usein kaikkea kivaa ja kyllä minä kysyn mistä on ostanut ja voin kopioida.
Käymme toisilla luona kotona kerran vuodessa. Eipä samanlainen kynttelikkö haittaa.
Kuinka paljon ostatte vaatteita, jos niitä koko ajan tulee vastaan ?
Jos mulla on tänään kukkapaita päällä ja seuraavan kerran kk päästä, mitä väliä sillä on ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi että, kun ette saaneet yksinoikeudella harrastusta. Jos nyt on kyse vaikka jostain poniratsastuksesta ja hänen oma lapsi on ollut kiinnostunut, mutta vanhemmat eivät vielä olleet ottaneet selvää missä ja milloin näitä järjestetään. Nyt heidänkin lapsi pääsi, ja vielä mahdollinen kaveri samassa, eikä ehkä ujona olisi yksin uskaltanut lähteä.
Juu ei toki. Kyse ei ole edes mistään noin "harvinaisesta" harrastuksesta, vaan sellaisesta, jota tarjotaan monessa eri paikassa, mutta heidän piti päästä just samaan. Ja toisaalta ihan kiva kun on kaveri siellä, mutta miksei voi suoraan kertoa että tyttö haluaisi tulla samaan, että oispa kiva jos yhdessä voisivat alkaa harrastaa jne. Tuntuu oudolta että ensin utelee kauheasti ja yks kaks lapsi sitten ilmestyy sinne. Eikä tosiaan ole vain yksi yhteinen harrastus nyt kyseessä, vaan on jo useampaan ilmestynyt vuoden aikana! T. ap
No sit se vanhempi ei ole sosiaalisesti lahjakas. Itse olen sellainen. Ahdistaa ajatus koulun vanhempainilllasta. Taidan jättää välistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on tuollaisia reppanoita laumasieluja.
Onneksi sinä et ole, vaan käyt palstailemassa muualla kuin Suomen suosituimmalla keskustelufoorumilla nimeltä vauva.fi ja pukeudut kuten Andy McCoy, ettet vaan vahingossakaan sulaudu harmaaseen tavislammasmassaan.
Osui ja upposi?
Alue: Aihe vapaa
Jos on jo teidän puolesta hyväksi todettu lomakohde, niin miksi eivät menisi?