Mistä erottaa normaalin teinikiukun ja sen, että joku on oikeasti vialla?

Joku vai jokin?

Kiukku menee jossain vaiheessa ohi. Jos jatkuvaa alakuloa ja vetäytymistä omiin oloihin huoelstuisin. Jos alkaa lintsata koulusta huolestuisin lisää.

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Jos aikuinen ei USKALLA puhua teinille, on oikeasti joku vialla. Mutta ei siinä teinissä. 

Kyllä kiukku voi olla masennusta ja tarkkaile myös käsivarret. Normaalista et joutuisi kysymään koska erottaisit normaalin kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Vierailija kirjoitti:

Joku vai jokin?

Jokin.

Vierailija kirjoitti:

Kiukku menee jossain vaiheessa ohi. Jos jatkuvaa alakuloa ja vetäytymistä omiin oloihin huoelstuisin. Jos alkaa lintsata koulusta huolestuisin lisää.

Missä vaiheessa pitäisi viimeistään mennä ohi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Anna suuttua. Sinä olet aikuinen ja sinun tehtäväsi on ottaa vastaan myös kiukuttelut. Et sinä (toivottavasti) häntä uhmaiässäkään jättänyt omilleen, jos kiukutteli. Ihan samalla tavalla sinun pitää nyt ottaa vastaan isomman lapsen kiukuttelut ja pitää yhteys, vaikka mikä olisi. 

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Lässyn lässyn lää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiukku menee jossain vaiheessa ohi. Jos jatkuvaa alakuloa ja vetäytymistä omiin oloihin huoelstuisin. Jos alkaa lintsata koulusta huolestuisin lisää.

Missä vaiheessa pitäisi viimeistään mennä ohi?

Siinä vaiheessa, kun kasvaa pahimman murkkuiän ohi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Lässyn lässyn lää.

Totta. Kyllä se teinin tilanne paremmin täällä tuntemattomilta mammoilta kyselemällä selviää kuin suoraan teinin kanssa puhumalla. Lukitse ap vain lapsi omaan huoneeseensa äläkä puhu hänelle koskaan mitään. 

Puhelin pois, niin oppii olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Kirjoita kirje omin käsin paperille ja toivo, että kirjoitathan takaisin. Ei kiire. Sitten säästätte ne laput ja luette seuraavaksi kun hän täyttää 18v.

Koulussa voisi olla joka viikko Huolitunti, jolloin saa kertoa huolensa, vaikka pienenkin. Huolien kertominen vähentää pelkoa ja stressiä sekä keventää mieltä. Sopii ihan kaikille ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Anna suuttua. Sinä olet aikuinen ja sinun tehtäväsi on ottaa vastaan myös kiukuttelut. Et sinä (toivottavasti) häntä uhmaiässäkään jättänyt omilleen, jos kiukutteli. Ihan samalla tavalla sinun pitää nyt ottaa vastaan isomman lapsen kiukuttelut ja pitää yhteys, vaikka mikä olisi. 

Niin siis väkisinkö pitää tunkea teinin huoneeseen, jos tämä huutaa, että haluan olla yksin, mene pois, en ikinä anna anteeksi jos et jätä mua nyt rauhaan?

Joillekin ihmisille kirjoittaminen voi olla helpompi keino kuin puhuminen ja voihan olla ettei mitään hätää ole ja kysely harmistuttaa.

Hyvä kysymys on: Mitä Sinulle oikeasti kuuluu?

Raivo, huumeet, viiltely, katoamistemput, teiniraskaus > jokin on vialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Anna suuttua. Sinä olet aikuinen ja sinun tehtäväsi on ottaa vastaan myös kiukuttelut. Et sinä (toivottavasti) häntä uhmaiässäkään jättänyt omilleen, jos kiukutteli. Ihan samalla tavalla sinun pitää nyt ottaa vastaan isomman lapsen kiukuttelut ja pitää yhteys, vaikka mikä olisi. 

Niin siis väkisinkö pitää tunkea teinin huoneeseen, jos tämä huutaa, että haluan olla yksin, mene pois, en ikinä anna anteeksi jos et jätä mua nyt rauhaan?

Omia aivojakin toki saa käyttää.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumalla sille lapselle ja kuuntelemalla häntä aidosti. 

Kuuntelisin, jos puhuisi. Mutta tuntuu ettei halua olla missään puheyhteydessä kanssani, suuttuu heti jos vaikka ihan ystävällisestikin kysyy jotain.

Anna suuttua. Sinä olet aikuinen ja sinun tehtäväsi on ottaa vastaan myös kiukuttelut. Et sinä (toivottavasti) häntä uhmaiässäkään jättänyt omilleen, jos kiukutteli. Ihan samalla tavalla sinun pitää nyt ottaa vastaan isomman lapsen kiukuttelut ja pitää yhteys, vaikka mikä olisi. 

Niin siis väkisinkö pitää tunkea teinin huoneeseen, jos tämä huutaa, että haluan olla yksin, mene pois, en ikinä anna anteeksi jos et jätä mua nyt rauhaan?

No miten sinä toimit, kun se lapsi uhmaikäisenä kiukkusi pää punaisena? 

Vierailija kirjoitti:

Puhelin pois, niin oppii olemaan.

Ja huoneen ovi.