Voisitko seurustella autistisen ihmisen kanssa?
Kommentit (72)
Mieluusti. Olen itsekin high functioning assi.
Riippuu siitä millaine nhän on. Jos on kuten siskoni (32v, pakkomielteenä kakka, pissa, vaipat jne) niin en.
Autismia on laidasta laitaan, ja kaikki eivät käyttäydy tai ajattele samoin.
Olen tuntenut parikin autistia ja toinen heistä kykeni ihan normaaliin arkeen. Osasi huomioida muita ja oli oikein ystävällinen. Hyvin erikoinen toki ja vähän salaperäinen. Luonnollisesti hän ei ilmaissut samalla tavoin tunteitaan, mutta hänestä näki eläinrakkauden. Hän on seurustellut jo kauan ja haasteita on parisuhteessa ollut, mutta hän esittää parhaansa siinä, missä puolisonsakin.
Tavallaan. Kaikissa meissähän on omat haasteemme, jos olisi mies niin miksipä tämän naisen kanssa en seurustelisi. Hän on jotenkin todella hyvältä tavalla erikoinen ja upea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Autismia on laidasta laitaan, ja kaikki eivät käyttäydy tai ajattele samoin.
Olen tuntenut parikin autistia ja toinen heistä kykeni ihan normaaliin arkeen. Osasi huomioida muita ja oli oikein ystävällinen. Hyvin erikoinen toki ja vähän salaperäinen. Luonnollisesti hän ei ilmaissut samalla tavoin tunteitaan, mutta hänestä näki eläinrakkauden. Hän on seurustellut jo kauan ja haasteita on parisuhteessa ollut, mutta hän esittää parhaansa siinä, missä puolisonsakin.Tavallaan. Kaikissa meissähän on omat haasteemme, jos olisi mies niin miksipä tämän naisen kanssa en seurustelisi. Hän on jotenkin todella hyvältä tavalla erikoinen ja upea ihminen.
Esittää = yrittää ;)
Riippuu siitä, millainen autisti on kyseessä. Osasta heistähän ei kunnolla edes huomaa, että on mitään "poikkeamaa" ja toisena ääripäänä sitten täysin autettavissa olevat. Jälkimmäisen kanssa en pystyisi seurustelemaan, koska haluan tasavertaisen parisuhteen, en avustettava autettava suhdetta.
Asbergerkin on autisti ja moni niistä on paljon järkevämpi kuin tuulella (tunteella) käyvät tavikset.
Vierailija kirjoitti:
Aspergerkin on autisti ja moni niistä on paljon järkevämpi kuin tuulella (tunteella) käyvät tavikset.
Riippuu autistista. Aspergerin kanssa mahdollisesti voisin.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, millainen autisti on kyseessä. Osasta heistähän ei kunnolla edes huomaa, että on mitään "poikkeamaa" ja toisena ääripäänä sitten täysin autettavissa olevat. Jälkimmäisen kanssa en pystyisi seurustelemaan, koska haluan tasavertaisen parisuhteen, en avustettava autettava suhdetta.
Tämä. Sellaisen kanssa voisin toki seurustella josta ei sitä kunnolla huomaa.
En voisi. Muuten kyllä, mutta minulle tunneäly ja tunteiden avoin ja runsaskin ilmaiseminen on ensijaisen tärkeää parisuhteessa. Minä varmaan näivettyisin emotionaalisesti autistisen ihmisen kanssa, vaikka tämä olisi kuinka kiva ja ihana ihminen muuten.
Olen naimisissa autistin kanssa ja yksi parhaista ystävistäni on myös autisti.
Vastaus varsinaiseen kysymykseen: voisin, ja olen seurustellutkin.
En usko, olen liian tyhjän hölöttäjä ja harvoin sanon mitään tosissaan. Luulisin että neuroepätyypilliset tulevat parhaiten keskenään toimeen.
Isäni on asperger, mutta pärjäsi ihan normaalisti työelämässä (nyt eläkkeellä) ja pystyy muutenkin hoitamaan asiat niin kuin aikuiset ihmiset. Asperger näkyy lähinnä siinä, että asiat pitää tehdä tietyssä järjestyksessä ja pasmat menevät hieman sekaisin, jos se ei onnistu. Myös muutama erityiskiinnostuksen kohde on, mutta niinhän sitä yleensä on diagnoosittomillakin.
Noin lievän autisminkirjolaisen kanssa ei olisi mitään ongelmaa seurustella. Jos taasen ei pysty elämään ns. normaalia aikuisen elämää, silloin ei ole kumppani minua varten.
Vierailija kirjoitti:
Asbergerkin on autisti ja moni niistä on paljon järkevämpi kuin tuulella (tunteella) käyvät tavikset.
Mutta jotkut ovat lisäksi (tai ihan vain) kehitysvammaisia.
Vierailija kirjoitti:
En usko, olen liian tyhjän hölöttäjä ja harvoin sanon mitään tosissaan. Luulisin että neuroepätyypilliset tulevat parhaiten keskenään toimeen.
Miksi helvetissä hölötät tyhjää etkä koskaan ole tosissasi? 😳
Olen naimisissa sellaisen kanssa. Ehkä se vähän auttaa, että Itselläni on adhd. Hänellä on tosiaan vaikeuksia puhua tunteistaan ja velloo useimmiten surkeudessa, kun minä olen vähän liiankin avoin ja menen nopeasti eteenpäin ongelmatilanteissa. Siinä ehkä suurin kompastuskivemme.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu siitä, millainen autisti on kyseessä. Osasta heistähän ei kunnolla edes huomaa, että on mitään "poikkeamaa" ja toisena ääripäänä sitten täysin autettavissa olevat. Jälkimmäisen kanssa en pystyisi seurustelemaan, koska haluan tasavertaisen parisuhteen, en avustettava autettava suhdetta.
Tämä. Aspergerin kohdalla riippuisi myös siitä, millä tavalla kirjolla oleminen näkyy hänessä. Esimerkiksi erikoiset mielenkiinnon kohteet ja suppea ystäväpiiri eivät missään nimessä haittaisi. Sen sijaan tilannetajuttomuus, taipumus kritisoida muita ja vastaavasti suuttua pienistäkin mielipide-eroista ja vain oman näkökulman pitäminen oikeana ja "loogisena" ovat piirteitä, joita en kumppanissani jaksaisi. On neurotyypillisilläkin näitä samoja piirteitä mutta asseilla ovat olleet keskimäärin paljon korostuneempia, niin paljon, että se on alkanut haitata normaalia kanssakäymistä.
En todellakaan.