Asiallista keskustelua miniän tai vävyn perintöoikeuksista
Ihmettelin kun huomattuani ko.asiaa koskevan, tuoreen ketjun ja vastattuani tulikin jokin ilmoitus että ketjua ei enää ole tms. Why?
Kirjoitin "taivaan tuuliin" menneessä kommentissani suurin piirtein näin:
Minäkin olen miettinyt, että tekisin testamentin, jossa suljen pois lasteni puolisoiden oikeuden minulta tulevaan perintöön. KYSE EI OLE SIITÄ,ettenkö pitäisi heistä tai etten olisi asiallisissa väleissä heidän kanssaan. Kyse on siitä, että tuntuisi ihan oudolta, jos kuolemani jälkeen ja sitten lapsilleni mahdollisesti tulevan avioeron (en tietenkään toivo) tullessa osa omaisuudestani menisikin lasteni ex-puolisoille. Perintöni kuuluu lapsille ja lastenlapsille. Eikö ole Ok?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me teimme tuollaisen testamentin jo ennenkuin meillä oli lapsia.
Näin eivät puolisot koe sitä henkilökohtaisena loukkauksena.Toinen lapsista on jo naimisissa ja tekivät vielä avioehdonkin, sulassa sovussa.
Lisään vielä, että on oikein mieleinen ja pidetty vävy kyseessä.
No vävy nyt varmaan onkin. Eiköhän ne ole yleensä miniät, joille on ongelma, ettei pääse käsiksi kaikkien mahdollisten varallisuuteen...
Tai sitten ne anopit kuvittelevat miniöiden havittelevan jotain. Tuttavapiirissä yksi iäkäs pariskunta möi salaa mökkinsä (alihintaan) tyttärelleen, mutta poika soitettiin edelleen paikalle tekemään kaikki polttopuut, pikkukorjaukset jne. Poika tietysti tuli koska kuvitteli hoitavansa suvun mökkiä. Vuosien jälkeen pojalle selvisi, että mökkihän onkin siskon omaisuutta jotta hänen vaimonsa eli "paha miniä" ei pääsisi siihen koskaan käsiksi. Loppui ne siskon mökin orjatyöt siihen.
Nyt sisko itkee, että "mikään ei ole muuttunut" ja äidin mielestä kaikki on miniän syy.... Vävy puolestaan saa olla velttona mökillä, häneltä ei odoteta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä miniä käyttäytyi kuin maailmanomistaja sukumme yhteisellä perintömökillä että kyllä se on aiheellista se poissulku. Mitään muuta kuin eripuraa ei kyseinen hlö tuonut väleihimme ja muiden lastemme väleihin.
Tuo on mielenkiintoista, meillä se on nimenomaan vävy joka ehdottelee kaikenlaisia hommia jotta hän viihtyisi mökillä paremmin. Olen ajatellut, että on miehille yleisempi "miehenä oikeutettu kaikkeen" sukupuoli-ilmiö, miniä on ihan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on reilusti äitini perimää metsää. Vanhemmillani on tiukka testamentti, jossa minun ja veljeni puolisot rajataan ulos. Samoin toimin itse aikanaan. Olen nähnyt lähipiirissä, että eron tullen on jouduttu myymään suvulta perittyä omaisuutta. Ihmiset luottavat hyväuskoisesti sopuratkaisuihin. Näitä on kuitenkin eroissa valitettavan vähän.
Tiukka testamentti vai ihan vaan testamentti? Mikä tekee testamentista tiukan?
Tottakai teet niin. Näin meillä on tehty jo monessa polvessa.
Näin mekin tehtiin, mutta itse vähän loukkaannuin, kun anoppi teki parin tonnin lahjakirjan miehelleni, johon tuli tämä pykälä, ei muuten, mutta olimme jo olleet yhdessä yli 50 v ja olin koko ajan anopin vanhetessa hoitanut hänen siivouksensa ja ikkunoiden ja mattojen pesun. En toki mitään korvausta töistäni odottanut, mutta tuntui vähän pahalta.
Jos summa olisi ollut suuri tai olisimme olleet ritaisissa väleissä tms olisi asia ollut ok.