Miksi Suomessa ei käytetä hoiva-avustajia vanhusten hoitoyksiköissä kuten Ruotsissa ja Norjassa?
https://yle.fi/uutiset/3-12590371
Ruotsissa ja Norjassa on jo vuosikymmeniä ollut paljon hoiva-avustajia vanhusten hoitoyksiköissä. Osalla näistä hoiva-avustajilla ei ole minkäänlaista koulutusta mutta he saavat perehdytyksen työhön. Hoitotyö etenkään vanhusten hoidossa ei ole mitään "tähtitiedettä" ja hoiva-avustajat täyttävät hyvin paikkansa työyhteisössä. Norjassa he perushoitavat potilaita siinä missä sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Rikas Norja käyttää vanhainkodeissaan paljon hoiva-avustajia, työvuorossa voi olla yksi sairaanhoitaja, yksi perushoitaja ja kolme hoiva-avustajaa. Ja työt sujuvat.
Olen ollut töissä vanhusten hoivayksikössä Suomessa ja sama työpäivä saattoi sisältää lääkkeiden jakoa potilaille ja dosetteihin, saunottamista, perushoitoa, ruoan jakoa ja potilaiden ruokailussa avustamista, verinäytteiden ottoa, yhteydenottoa omaisiin ja pyykinpesua. Minulla ei ole mitään pyykinpesua ja saunottamista vastaan, helppoa työtä mutta työpäivän "sekamelska" ja kiire kyllä oli aika rasittavaa.
Monet työttömät jotka eivät enää pärjää omassa ammatissaan, pärjäisivät aivan hyvin hoiva-avustajana jossa muun henkilökunnan tuki on lähellä.
Kommentit (84)
Missä Suomessa EI käytetä hoiva-avustajia?
Kun on pula sairaanhoitajista ja lähihoitajista, niin hyvä vaihtoehto. Ja säästyyhän siinä rahaakin kun sairaanhoitaja ei kovapalkkaisena pese pyykkejä.
Jos vanhus joutuu hoivakotiin, miksei lapsia ja lapsenlapsia laskuteta siitä.
Kuka haluaa elää sängyssä seuraavat 15 v?
Laskut sinne minne ne kuuluu.
Ilmoituksissa on, että pitää olla lähäri tai hoiva-avustajan koulutu s. On rankkaa hommaa, todella huonolla palkalla. Olin vähän aikaa hoiva-avustajana, päivät, illat ja viikonloput. Minimiverolla jäi vajaa kaksi tonnia netto. En ikinä enää sellaseen työhön. Varsinkin, kun paikka oli täynnä itseään täynnä olevia lähäreitä, juoruilijoita ja mustamaalaajia. Kaikki luonnollisesti naisia.
Kyllä määrä korvaa laadun, jos niin voi sanoa. Lisäkäsiä tarvitaan jotta kaikilla olisi inhimillisempää.
Vierailija kirjoitti:
Ilmoituksissa on, että pitää olla lähäri tai hoiva-avustajan koulutu s. On rankkaa hommaa, todella huonolla palkalla. Olin vähän aikaa hoiva-avustajana, päivät, illat ja viikonloput. Minimiverolla jäi vajaa kaksi tonnia netto. En ikinä enää sellaseen työhön. Varsinkin, kun paikka oli täynnä itseään täynnä olevia lähäreitä, juoruilijoita ja mustamaalaajia. Kaikki luonnollisesti naisia.
Työnjaoan täytyy olla selkeä muuten hoiva-avustajaa juoksuttavat kaikki.
Palkka on vielä huonompi kuin laitoshuoltajalla, sillä on vaikea saada ketään töihin.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus joutuu hoivakotiin, miksei lapsia ja lapsenlapsia laskuteta siitä.
Kuka haluaa elää sängyssä seuraavat 15 v?
Laskut sinne minne ne kuuluu.
Vanhuksen eläke menee hoitomaksuihin, 15 % jää käyttörahaa vanhukselle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Palkka on vielä huonompi kuin laitoshuoltajalla, sillä on vaikea saada ketään töihin.
Kyllä n. 2000 e/kk netto on parempi kuin 600 e/kk Kelan korvaus työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka on vielä huonompi kuin laitoshuoltajalla, sillä on vaikea saada ketään töihin.
Kyllä n. 2000 e/kk netto on parempi kuin 600 e/kk Kelan korvaus työttömänä.
Aivan varmasti. Mä en päästä anssareita kulumaan loppuun.
Meillä ei ole hoiva-avustajia. Eli perushoidon, lääkehoidon ja paperitöiden lisäksi meille hoitajille kuuluu pyykkihuolto, ruokapuoli ja siivous. Näitä ei ole ulkoistettu.
Hoiva-avustajat helpottaisivat työtä, kun hoitaisivat sen kodinomaisen puolen. Tietenkin perushoitoon voisivat myös osallistua joissakin määrin.
Taidankin lähteä hoiva avustajaksi niin palkkakin nousee. Lähihoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hoiva-avustajia. Eli perushoidon, lääkehoidon ja paperitöiden lisäksi meille hoitajille kuuluu pyykkihuolto, ruokapuoli ja siivous. Näitä ei ole ulkoistettu.
Hoiva-avustajat helpottaisivat työtä, kun hoitaisivat sen kodinomaisen puolen. Tietenkin perushoitoon voisivat myös osallistua joissakin määrin.
Sekoitat nyt hoitoapulaisen ja hoiva-avustajan työnkuvan. Hoiva-avustaja on kuin lähihoitaja ilman lääkehoitotoimia. Samanlainen perustyönkuva.
Kyllä molempia käytetään, hoiva-avustajia yhä enenevissä määrin.
Parasta työpäivässä ja lähihoitajan työssä on juuri tuo 'sekamelska', niinä päivinä kun ei niin ihmisten hoito kiinnosta voi jakaa lääkkeitä tai huolehtia enemmän pyykistä tai ruuan jaosta, kahvin keitosta. Sitten kun itsellä on oikein sosiaalinen päivä ottaa ne kaikkein haastavimmat asiakkaat. Jos työ olisi pelkkää lääkkeen jakoa ja sairaanhoidollisia olisi aika tylsää, pidän siitä että on osa asiakkaan koko elämää.
Ei täällä ole hoiva-avustajan paikkoja auki. Kaikki on lähi- tai sairaanhoitajan paikkoja.
Tuossa voisi kyllä olla yksi ratkaisu vanhustenhoidon ongelmatilanteeseen ja parantamaan hoidon laatua.
Kouluttamattomat, mutta suht selväpäiset ihmiset voisivat tulla tekemään avustavia tehtäviä ja ennen kaikkea seurustelemaan vanhusten kanssa. Sitten koulutetut hoitajat ehtisivät kunnolla tehdä heille kuuluvat tehtävät.
Naisvaltaisella alalla ongelmia pomottamisen suhteen ?
Sitä en tajua miksi sairaanhoitajia on vanhusten yksiköissä. Varmasti toimipaikan vastaavan tulee olla sh, mutta noin muuten? Turhaa sh:n resurssien hukkaamista.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhus joutuu hoivakotiin, miksei lapsia ja lapsenlapsia laskuteta siitä.
Kuka haluaa elää sängyssä seuraavat 15 v?
Laskut sinne minne ne kuuluu.
Sama päivähoidon kanssa. Yksi päivähoitopaikka maksaa kunnalle noin 1000 e/kk, perhe voisi itse maksaa sen eli laskut sinne, minne ne kuuluu. Erityislapsesta tietty maksetaan enemmän.
Kyllä käytetään.