Ammattikoulun käyneet! Miksi teidän lapsista tulee yleensä myös amiksia?

kiitos kinaushetkestä! vointeja!

Vierailija:

Jos oma poika käy nykyisen amiksen (vahvavirta) jälkeen itsensä minun tavallani inssiksi niin onko se paljonkin huonompi, kuin lukio ja inssiksi. Tuttu ei tosin päässyt yo-todistuksella kun se oli huono tekniseen, mutta pääsi vanhalla peruskoulutodistuksella.

Ei ole huonompi. Omasta kokemuksestani voi sanoa, että ammattikoulu+AMK on arvostetumpi yhdistelmä työmarkkinoilla, kuin lukio+AMK.

Yhteiskunta tarvitsee sekä ammattikoulun käyneitä että akateemisia. Ja onneksi meitä ihmisiä on myös monenlaisia. Ei akateemisuus tee ihmisestä viisasta ja ammattikoululaisuus tyhmää.



Opetan toisella asteella mm. tulevia lähihoitajia, ja osa meidän opiskelijoista on oikeasti varsin fiksuja ihmisiä. Monet pärjäisivät lukiossa hyvin, mutta eivät halua sinne. Joillakin saattaa olla esimerkiksi matikan tai kielten kanssa vaikeaa, mutta muuten opiskelu sujuu hienosti. Jotkut jatkavat jopa yliopistoon opiskelemaan ja suurin osa työllistyy oman alan töihin tai menee ammattikorkeakouluun.



Eivät kaikki opiskelijat toki ole mitään järjenjättiläisiä, mutta eivät olleet kaikki opiskelukaverit yliopistossakaan mitään kovin fiksuja. Aika monilla jäi opinnot kesken tai sitten tuli valittua niin ihmeellisiä aineyhdistelmiä, että niillä ei työllisty. Tai siten on näitä akateemisia tyyppejä, joiden sosiaaliset taidot on niin säälittäviä, että niiden takia ei elämässä pärjää. Molemmissa joukoissa, sekä akateemisissa että ammattikoulun käyneissä, on luusereita ja voittajia.



Ja alkuperäiseen kysymykseen sen verran, että minusta sieltä sosiologian oppikirjoista tosiaan löytää vastauksen kysymykseesi. Omia lapsiani aion kannustaa opiskelemaan jotain itseään kiinnostavaa. Jos haluavat mennä peruskoulun jälkeen ammattikouluun, niin ihan vapaasti vaan. Ei ihmisen tarvitse vielä 15-vuotiaana päättää loppuelämästään.



Olen itse puoliakateemisesta perheestä. Tai oikeastaan isäni on akateeminen mutta äitini on kauppakoulun käynyt ja isäpuoleni kansakoulun käynyt duunari. Pärjäsin peruskoulussa hyvin tekemättä mitään sen eteen, mutta lukiossa sain laiskotellen alle kasin päästötodistuksen ja M:n paperit. Niillä papereilla en päässyt ammattikorkeakouluun enkä jaksanut kolmeen vuoteen lukea yliopiston pääsykokeisiin kunnolla. Niinpä opiskelin ammattikoulussa ja opin siellä paljon sellaisia asioita, joista on myöhemmässä elämässä ollut hyötyä.



Yliopistoon pääsin lopulta kevyesti, kun jaksoin vähän pääsykokeisiin lukea. Opiskelu siellä oli minusta melko helppoa, sillä olen nopea lukemaan ja kirjoittamaan ja ehkä jossain välissä osaan ajatellakin jotain. Valmistumisen jälkeen sain nopeasti vakituisen työpaikan.



Jos olisin tuollainen inhottava omaan akateemisuuteensa jan ylivertaisuuteensa rakastunut ihminen, en varmasti pärjäisi nykyisessä työssäni. Mutta onneksi olen itsekin sen verran amis, että viihdyn hyvin

amisten kanssa ja arvostan heitä oikeasti.

utta sekin jäi kesken, itse kävin teininä amiksen, ravitsemispuolen ja 25-v valmistuin merkonomiksi. Nyt tällä hetkellä halajaisin kovasti opiskelemaan...



Vanhin veljeni ei ole saanut mitään tsemppausta kotoa opiskeluun ja on näin korkealla. Kyllä se on kiinnostuksesta kiinni.



Ja sitä paitsi, on parempi mennä kapinanuorena vaikka amikseen kun jäädä lorvimaan nurkkiin-syrjäytyä. Itse en ainakaan ole päivääkään katunut sitä, että kävin amiksen =). Lapseni saavat hyvää, terveellistä, oman äidin tekemään ruokaa.



Olisi muuten tosi kurja, jos ei olisi meitä " aita matalin ihmisiä" . Kuka siivoisi teidän paskat nurkista, kuka asettaisi kaupassa tuotteen siihen kuntoon, että me ihmiset voisimme ostaa esim. ruokaa.



Kuten sanottu, aloitus on typerä.

enpä ookkaan tienny et ammattikoulututkinto on " alhaista koulustusta" . Eikös sitä ole peruskoulu?



Ammattikoulu kyllä ihan keskiasteen koulutusta. Ja siinä tutkinnossa ei ole yhtikäs mitään vikaa.



Ehkä jopa parempi olla kouluttamatta itseään korkeasti kun siellä näyttää tulevan niin kylmäksi sydämeltään ja tärkeimmät asiat katoaa jonnekkin ja arvomaailma vääristyy.



Kannattaa myös muistaa että on muitakin tapoja kouluttaa ja sivistää itseään kuin yliopisto. Olette kai kuulleet kursseista ym.

Vierailija:

En voi ymmärtää tuollaista " mennään siitä mistä aita on matalin" -ajattelua. Minulle on aina ollut itsestään selvää, että niin korkealle pyritään kuin vain suinkin mahdollista.

Omat vanhempani eivät ole korkeasti koulutettuja, mutta ovat aina kannustaneet meitä lapsia koulunkäyntiin ja yhä parempiin tuloksiin. Eivät ole painostaneet, vaan kannustaneet. Mutta miksi kaikki eivät kannusta??

Ei arvosteta koulutusta???? AmmattiKOULU??? Olisiko se siis sittenkin koulutusta?? Kerrotko myös, oi viisas akateeminen, miten tämä maa ja maailma pyörisi ilman duunareita??

käsitystäsi toimivasta yhteiskunnasta? Siis, että millä tavalla yhteiskunta toimisi, jos kaikki olisivat akateemisia? Tekisikö ei-akateemiset työt vierastyövoima köyhistä maista? VAi miten on?

En nimittäin ikänä pysty ymmärtämään ap:n kaltaisia asenteita.. Maalaisjärkikin sanoo, että kaikenlaisia ammatteja tarvitaan tässä yhteiskunnassa.



Ja ps. vastaus kysymykseesi, akateemisten näyttää olevan yllättävän vaikea ymmärtää, että kaikkien arvomaailma ei ole sama kuin itsellä. Että joku ei kerta kaikkiaan arvosta koulutusta niin paljon kuin sinä, se ei ole hyvän elämän mittari.



Mutta turha kai selittää, minulla on kaveripiirissä ap:n lailla ajattelevia ihmisiä ja heille tosiaan on turha yrittää kertoa toisista näkökulmista, koska pienestä pitäen ovat aivopesty ajattelemaan toisin.