Kuolinpesän rooli ja vanhempien kulutusluotto
Isäni kuoli hiljattain ja tuli ilmi että hänellä on n. kulutusluotto johon on jossain vaiheessa hakenut korotusta ja lisännyt äitini ns toiseksi hakijaksi.
Isäni on varaton ja velaton.
Nyt äitini (pienituloinen eläkeläinen) stressaa että narahtaako tämä jäljellä oleva lainapotti (3000e) hänelle maksettavaksi kun ilmeisesti hänen nimensä lainatiedoissa on.
Kulutusluoton myöntänyt pankki ei kuulemma antanut äidilleni mitään tietoja, vaan olivat sanoneet että tilanne katsotaan tilanne perunkirjoituksen jälkeen.
Nyt äitini pelottelee minua (2 lapsen yh, pienet tulot) että minulle tulee tästä lainasta myös maksettavaa.
Osaaako joku sanoa miten tämmöinen tila luetaan perunkirjoituksessa?
Kommentit (79)
Tietty sitten kuolinpesään ei saa ryhtyä
Ja se auto menee velkojille Jne
Vierailija kirjoitti:
Ja Onko asuntoa
Oletko lukutaidoton vain muuten vain vajaa???? Jo aloituksessa sanotaan selvästi "Isäni on varaton". Joten tietenkään ei ole mitään omistusasuntoa, eihän henkilö silloin ole varaton!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja Onko asuntoa
Oletko lukutaidoton vain muuten vain vajaa???? Jo aloituksessa sanotaan selvästi "Isäni on varaton". Joten tietenkään ei ole mitään omistusasuntoa, eihän henkilö silloin ole varaton!!
Täällä on kaikenlaisia pösilöitä jotka eivät osaa lukea otsikkoa pitemmälle. Kaikki eivät lue edes otsikkoa kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se jää, kun ette ota perintöä vastaan.
Ei perinnöstä tarvitse kieltäytyä, kun sitä ei ole.
Tarvii kieltäytyä jos ei halua maksaa vainajan velkoj.
Vaikka tuossa lapussa (velkakirjassa) ei lesken eli äitisi nimeä olisi, VOISI veemäinen luotonantaja periä saataviaan leskeltä.
Minulle kävi aikoinaan niin.. edesmennyt puoliso oli ottanut lainaa, ostellut kotiin kaikenlaista turhaa asiaa ja kuolemansa jälkeen niitä velkoja perittiin minulta ja perikunnalta. Käyttivät termiä perheen yhteisen elatukseen tarkoitettu luotto ja hankinta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se jää, kun ette ota perintöä vastaan.
Ei perinnöstä tarvitse kieltäytyä, kun sitä ei ole.
Tarvii kieltäytyä jos ei halua maksaa vainajan velkoj.
Mutta sitä ei tarte mihinkään ilmoitella erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se jää, kun ette ota perintöä vastaan.
Ei perinnöstä tarvitse kieltäytyä, kun sitä ei ole.
Tarvii kieltäytyä jos ei halua maksaa vainajan velkoj.
Varattoman kuolinpesän kohdalla perukirja lähetetään velkojille ja verohallintoon ja that's it. Ei sun erikseen tarte mihinkään viestittää että "luovun perinnöstäni". Nykyään siis tuo toimintamalli.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli äitisi, ei ole tosiaan allekirjoittanut velkakirjaa tai ole takaajana, kannattaa tehdä asiasta joka tapauksessa tehdä tutkintäpyyntö, jos pankki ryhty velkomaan velkaa äidiltä. Ei väärennetyllä velkakirjalla voi lähteä laillisesti velkomaan.
Ap:n mukasn kysymys ei ole pankista, eikä pankkivelasta.
Vaan pikavippi firmasta, jonka lainan korot ovat huikeat.
Aloitus on provo.
Auton korjaukseen otettu laina
Auto on
Täällä ilmeisesti joillakin on vähän puurot ja vellit sekaisin. Perukirjan tekeminen ei tarkoita perinnön vastaanottamista eikä pesän jakamista. Se on tehtävä kaikille kuolleille ja siitä lopulta näkee pesän varallisuuden. Jos pesä on varaton, riittää että perukirjan lähettää velkojille.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuossa lapussa (velkakirjassa) ei lesken eli äitisi nimeä olisi, VOISI veemäinen luotonantaja periä saataviaan leskeltä.
Minulle kävi aikoinaan niin.. edesmennyt puoliso oli ottanut lainaa, ostellut kotiin kaikenlaista turhaa asiaa ja kuolemansa jälkeen niitä velkoja perittiin minulta ja perikunnalta. Käyttivät termiä perheen yhteisen elatukseen tarkoitettu luotto ja hankinta
Ei voi. Perheen yhteiseen elatukseen tarkoitettu velka ei ole yhteiseen kotiin ostetut huonekalut vaan esimerkiksi ruokakaupan velka, sähkölasku, vuokra tai joku lapsen välttämätön tarvike. Olisi kannattanut investoida ammattitaitoisen juristin palveluun. Olisi luultavasti tullut halvemmaksi.
Jos molemmat on lainassa velallisia, vain äidin osuus eli 50 prossaa jäisi maksettavaksi äidille. Kun kuolinpesä on varaton, mitään lainoja tai laskuja, jotka on isäsi nimissä, ei makseta tai peritä. Perukirjalla osoitat varattomuuden. Siihen asti voi tulla karhuja ja muistutuksia. Velat ei periydy kuolinpesälle.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti joillakin on vähän puurot ja vellit sekaisin. Perukirjan tekeminen ei tarkoita perinnön vastaanottamista eikä pesän jakamista. Se on tehtävä kaikille kuolleille ja siitä lopulta näkee pesän varallisuuden. Jos pesä on varaton, riittää että perukirjan lähettää velkojille.
Jos velat ovat ulosotossa niin riittääkö kun lähettää perunkirjan sinne?
Nykyään on alkuperäinen velka myyty edelleen niin moneen kertaan, ettei välttämättä ole enää selvillä kuka niitä ulosoton kautta perii. Jos on pitempiaikainen ulosotto.
Ihan outoja firmoja ja yhteystietoja ei ole tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se äitisi on omaan luottoonsa lisännyt hakijaksi?
Ap vastaa. Ilmeisesti tuli äidillekin yllätyksenä.. Soitti pankkiin josta eivät sanoneet mitään vaikka hän tiedusteli sieltä onko hän velallisena ko. lainassa josta velkaa.
Laskuilla 2 asianumero joissa toisen alla molempien vanhempien nimi.
No jos hän ei ole mitään lainoja itse hyväksynyt ja hakenut niin hän voi nostaa rikossyytteen asiakirjaväärennöksestä.
Miten kuollut mies haastetaan ko. asiasta? Miten todistetaan ettei ole itse antanut lupaa nimen lisäykseen? Isäni johonkin autoremppaan ottanut tämän lainan siis.
Missä se auto nyt on ja kuka sen omistaa? Jos se on isäsi auto, niin se pitää ilmoittaa omaisuutena perunkirjassa.
Toivottavasti olette tilanneet isän virkatodistuksen, sen saamisessa voi kestää ja ilman sitä on vaikea hoitaa mitään asioita. Perunkirjaa ei voi tehdä ilman sitä ja pankki ei anna kaikkia tarvittavia tietoja, kuten ei myöskään nuo velkojat.
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on lainassa velallisia, vain äidin osuus eli 50 prossaa jäisi maksettavaksi äidille. Kun kuolinpesä on varaton, mitään lainoja tai laskuja, jotka on isäsi nimissä, ei makseta tai peritä. Perukirjalla osoitat varattomuuden. Siihen asti voi tulla karhuja ja muistutuksia. Velat ei periydy kuolinpesälle.
Jos molemmat ovat YHTEISVASTUULLISIA velallisia, koko velka voidaan periä vain toiselta velalliselta. Harvemmin ne velat ovat 50/50. Tässä tapauksessa ei äiti ole velallinen eikä millään tavalla vastuussa velassa, koska hänelle ei anneta edes tietoa siitä. Siinä suhteessa voitte olla rauhassa.
Bondora tai joku vastaava firma? Olkaa tarkkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä ilmeisesti joillakin on vähän puurot ja vellit sekaisin. Perukirjan tekeminen ei tarkoita perinnön vastaanottamista eikä pesän jakamista. Se on tehtävä kaikille kuolleille ja siitä lopulta näkee pesän varallisuuden. Jos pesä on varaton, riittää että perukirjan lähettää velkojille.
Jos velat ovat ulosotossa niin riittääkö kun lähettää perunkirjan sinne?
Nykyään on alkuperäinen velka myyty edelleen niin moneen kertaan, ettei välttämättä ole enää selvillä kuka niitä ulosoton kautta perii. Jos on pitempiaikainen ulosotto.
Ihan outoja firmoja ja yhteystietoja ei ole tiedossa.
Riittää. Perintäfirmoista voi tulla kirjeitä kuukausienkin päästä, mutta perukirjaa voi sitten myöhemmin täydentää ja lähettää menemään. Jos on pahasti velkaantunut ihminen niin velkoja voi olla vaikka mihin ihme firmoihin, mistä tietoja ei edes osaa kysyä perukirjaa tehtäessä.
Ap et ole velvollinen maksamaan mitään. Velat eivät periydy. Äitisi ei ole velanottaja jos hänelle ei ole annettu tietoja lainasta. Hänen ei siis tule suostua sitä maksamaan.
Eri juttu jos olisi realisoitavaa omaisuutta kuolinpesässä. Varaton kuolinpesä ei periydy kuin nollana.