Kun ihminen kuolee, mihin mieli siirtyy?

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko sielua? Ihmisen sielu ei kuole, mutta mitä sille kuoleman jälkeen tapahtuu riippuu siitä jos olet uskossa Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä, vai ei...

Joopa joo. Sielu on tietoisuus, ajattelukyky

Kun kuolee, kaikki se  lakkaa

Ihan turhaa pinnistellä jonkun Jeesuksen  mukaan

Niinpä. Mihin musiikki menee, kun orkesteri lopettaa soittamisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko sielua? Ihmisen sielu ei kuole, mutta mitä sille kuoleman jälkeen tapahtuu riippuu siitä jos olet uskossa Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä, vai ei...

No en tarkoita sielua koska sellaista ei ole olemassakaan.

Ompas olemassa, joka muuta väittää ei tiedä mistään mitään.

On- onpa, onpas

Ei suomenkielessä ole sanaa om- ompas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydän pakahtuu,sydänsurua. Kyllä siellä sydämessä muutakin on. Ainakin tunnetta. Jos jotain.

Sanonnat eivät ole validi argumentti jota voi käyttää kumotakseen yleisesti hyväksyttyä tieteellistä faktaa. Tuo on vain lapsellista. 

Kyllä ne tuntemukset nyt vaan tuntee sydämessä. Ja juuri siellä. Mutta ehkä hyvä vain ettet sitten ole niin voimallisesti tuntenut kuin monet muut.

Sinulla on viisivuotiaan tietotaso. Lueppa joskus vaikka kirja. 

Tiede, sielu ja usko esimerkiksi ei automaattiseti kumoa toisiaan. JOS NYT KYSE ON TÄSTÄ. Tieteen kuvalehti on tullut vuodesta 1992 ja kirjasto on täynnä. Treffeille mennessä sydämeni on pumpannu täysillä kun on tiennyt mihin johtaa mutta päässäni en ole siltikään tuntenut mitään. En sitten minkäänlaista TUNNETTA tai siihen verrattavaa asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydän pakahtuu,sydänsurua. Kyllä siellä sydämessä muutakin on. Ainakin tunnetta. Jos jotain.

Sanonnat eivät ole validi argumentti jota voi käyttää kumotakseen yleisesti hyväksyttyä tieteellistä faktaa. Tuo on vain lapsellista. 

Kyllä ne tuntemukset nyt vaan tuntee sydämessä. Ja juuri siellä. Mutta ehkä hyvä vain ettet sitten ole niin voimallisesti tuntenut kuin monet muut.

Sinulla on viisivuotiaan tietotaso. Lueppa joskus vaikka kirja. 

Tiede, sielu ja usko esimerkiksi ei automaattiseti kumoa toisiaan. JOS NYT KYSE ON TÄSTÄ. Tieteen kuvalehti on tullut vuodesta 1992 ja kirjasto on täynnä. Treffeille mennessä sydämeni on pumpannu täysillä

Koska olet jännittänyt tilannetta AIVOISSASI ja niin ollen AIVOSI ovat käskeneet lisämunuaisesi erittämään adrenaalinia verenkiertoosi.

Ei mieli siirry mihinkään. Mieli on yhteydessä kehoon. jos keho kuolee, niin mielen tarkoitus on kuolla. Jäljelle jää kuitenkin henki. Henki on kaikille yhteinen. Henki siirtyy uuteen kehoon ja muodostaa uuden mielen, eli sielun. Mieli joka, ei halua luopua kuolleesta kehostaan, jää "kummittelemaan", kunnes ymmärtää luopua kuolleesta kehostaan. Vain elämä eli henki on ikuinen. Mieli eli sielu on tilapäinen.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan lääkäri tuomittiin mestattavaksi. Sopi toisen lääkärin kanssa räpsyttävänsä silmäluomiaan niin kauan kuin pystyy mestauksen jälkeen.

En muista enää miten kauan, mutta todella kauan hän pystyi. Eli mestatessa pää irroittamallakaan ei aivot sammu heti.

Ei siihen aivoja tarvitse. Kun kanalta katkaisee kaulan, se lentää vielä monta metriä -ilman päätä.

Samoin naudalla voi jotkut lihakset  nykiä  vielä eläntä nyljettäessä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydän pakahtuu,sydänsurua. Kyllä siellä sydämessä muutakin on. Ainakin tunnetta. Jos jotain.

Sanonnat eivät ole validi argumentti jota voi käyttää kumotakseen yleisesti hyväksyttyä tieteellistä faktaa. Tuo on vain lapsellista. 

Kyllä ne tuntemukset nyt vaan tuntee sydämessä.

Juu ei. Otetaan sinulta aivot pois, niin siinä loppuu myös tuntemukset.

MOT.

Siinä vaiheessa kyllä mutta eläessä tuntemukset tuntee sydämessä. Kuolleena ei tietenkään mitään tunne kun ruumis maatuu ja sielu poistuu kehosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen muodostui kohdussa, niin mistä mieli häneen tuli? Samalla tavalla käy ihmisen kuollessa, mutta käänteisesti tietenkin.

Hyvin paljon meidän mieli on aivoista kiinni: Jos tulee aivovamma se mielikin muuttuu. Sielun olemassaoleminen on höpöhöpöä, joten todennäköisintä on, että kuoleman jälkeen ihmisen mieli kuolee aivojen mukana.

Tuleeko ns mieli ( sielu) alkioon itsestään, mielestäsi? Ateisteilla on hyvin erikoinen ajattelutapa.

Mitään sielua ei edelleenkään ole olemassa, ääliö.

Vihainen ateisti? Ihan samanlaisia kuin hihhulit.

Paitsi että toinen perustaa positionsa faktaan, toinen hihhulointiin. Mielestäni siinä on aika perustavanlaatuinen ero, ääliö.

Enpä nyt sanoisi kun ihminen nyt ei vaan universumista tiedä vielä paljoakaan.

Ja mitä emme mielestäsi noin tarkalleen ottaen tiedä?

Aika helppo vastata kun maapallon meristäkään tiedetä 80% asioita joita sielä on... Miten hitsissä kukaan voi väittää että aika paljon isommasta paikasta sitten mitään tiedettäisiin.

On helppoa sanoa, että 99,9% on vielä täysin tuntematonta aluetta, eikä meillä oikeasti ole kovin kummoisia keinoja asiaa edes tutkia.

Tässä taitaa olla käsitysasioissa eroja. Vaikka kaikki on yhteistä niinkuin maapallomme ja universumi.  Ja se kroppa kokonaisuudessaan aikamoinen koneisto joka oireilee eri tavoin.

Ihminen tuntee vahvasti sydämessä ja tunteistahan tässä on kyse ei aivojen tietoisuudesta tai mistään muusta vaan siitä että nimenomaan sydämellä tunnetaan. Siksi itse epäilen sielun olevan siellä. Pää johtaa ajattelua ja toimintaa sydän elämää kierrättäen verta. Eivät pärjää ilman toinen toistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sydän pakahtuu,sydänsurua. Kyllä siellä sydämessä muutakin on. Ainakin tunnetta. Jos jotain.

Sanonnat eivät ole validi argumentti jota voi käyttää kumotakseen yleisesti hyväksyttyä tieteellistä faktaa. Tuo on vain lapsellista. 

Kyllä ne tuntemukset nyt vaan tuntee sydämessä.

Juu ei. Otetaan sinulta aivot pois, niin siinä loppuu myös tuntemukset.

MOT.

Siinä vaiheessa kyllä mutta eläessä tuntemukset tuntee sydämessä.

Kyllä sinä voi olla elossa vaikka aivosi eivät enää toimisikaan. Etkä todellakaan tunne silloin enää yhtään mitään.

MOT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ihminen muodostui kohdussa, niin mistä mieli häneen tuli? Samalla tavalla käy ihmisen kuollessa, mutta käänteisesti tietenkin.

Hyvin paljon meidän mieli on aivoista kiinni: Jos tulee aivovamma se mielikin muuttuu. Sielun olemassaoleminen on höpöhöpöä, joten todennäköisintä on, että kuoleman jälkeen ihmisen mieli kuolee aivojen mukana.

Tuleeko ns mieli ( sielu) alkioon itsestään, mielestäsi? Ateisteilla on hyvin erikoinen ajattelutapa.

Mitään sielua ei edelleenkään ole olemassa, ääliö.

Vihainen ateisti? Ihan samanlaisia kuin hihhulit.

Paitsi että toinen perustaa positionsa faktaan, toinen hihhulointiin. Mielestäni siinä on aika perustavanlaatuinen ero, ääliö.

Enpä nyt sanoisi kun ihminen nyt ei vaan universumista tiedä vielä paljoakaan.

Ja mitä emme mielestäsi noin tarkalleen ottaen tiedä?

Aika helppo vastata kun maapallon meristäkään tiedetä 80% asioita joita sielä on... Miten hitsissä kukaan voi väittää että aika paljon isommasta paikasta sitten mitään tiedettäisiin.

On helppoa sanoa, että 99,9% on vielä täysin tuntematonta aluetta, eikä meillä oikeasti ole kovin kummoisia keinoja asiaa edes tutkia.

No sano nyt jotain äläkä vaan heiluttele käsiäsi.

Vierailija kirjoitti:

Ei mieli siirry mihinkään. Mieli on yhteydessä kehoon. jos keho kuolee, niin mielen tarkoitus on kuolla. Jäljelle jää kuitenkin henki. Henki on kaikille yhteinen. Henki siirtyy uuteen kehoon ja muodostaa uuden mielen, eli sielun. Mieli joka, ei halua luopua kuolleesta kehostaan, jää "kummittelemaan", kunnes ymmärtää luopua kuolleesta kehostaan. Vain elämä eli henki on ikuinen. Mieli eli sielu on tilapäinen.

Mitään henkiä ei luonnollisestikaan ole olemassa, joten: höpöpaskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voitko itse todistaa että kaikki on syntynyt tyhjästä? Kaikki on vaan sattumaa, ilman merkitystä ja päämäärää?!

T.eri

Tämä kommentti siis sinulle joka " vaadit" todisteita sielun olemassaolosta, 15 minuutissa.

Ei ole varmaksi todistettu, on vain teoria, jolle on kyllä joitakin melko varmoja todisteita, enemmän kuitenkin todisteita alkuräjähdyksestä, kuin sielun olemassaolosta..

Tämän tiedon löydät vaikka peruskoulun oppikirjasta, pitäisi olla kaikkien pääkopassa, että miten alkuräjähdys toimii, joten minun ei tarvitse sitä sulle selittää, jos et ole sitä jo muutenkin oppinut, niin tuskin suostuisit asiaa sisäistämään nyttenkään.

Raukeaa tyhjiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko sielua? Ihmisen sielu ei kuole, mutta mitä sille kuoleman jälkeen tapahtuu riippuu siitä jos olet uskossa Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä, vai ei...

Joopa joo. Sielu on tietoisuus, ajattelukyky

Kun kuolee, kaikki se  lakkaa

Ihan turhaa pinnistellä jonkun Jeesuksen  mukaan

Raamatussa sanotaan, että keho kuolee ja muuttuu jälleen maaksi, josta se on otettukin. Henki palaa Jumalan luo.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa olla käsitysasioissa eroja. Vaikka kaikki on yhteistä niinkuin maapallomme ja universumi.  Ja se kroppa kokonaisuudessaan aikamoinen koneisto joka oireilee eri tavoin.

Ihminen tuntee vahvasti sydämessä ja tunteistahan tässä on kyse ei aivojen tietoisuudesta tai mistään muusta vaan siitä että nimenomaan sydämellä tunnetaan. Siksi itse epäilen sielun olevan siellä. Pää johtaa ajattelua ja toimintaa sydän elämää kierrättäen verta. Eivät pärjää ilman toinen toistaan.

Uskot sielun olevan siellä, jos sulla olisi asiasta jotain todisteita, niin tietäisit sielun olevan siellä. Hyvä että käytät asiasa oikeita termejä, koska uskoahan jokainen voi ihan mihin tahtoo, se on uskomista nimenomaan sen vuoksi, että mitkään todisteet eivät sitä asiaa tue vaan ihminen on vain päättänyt uskoa, kun ei ilman keksimiään tarinoita pystyisi käsittelemään elämää.

Aivokuolleet tuntee vaan eivät tajua. Ja elävät. Kunnes vapautetaan kohti kuolemaa ja sielun vapautumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitatko sielua? Ihmisen sielu ei kuole, mutta mitä sille kuoleman jälkeen tapahtuu riippuu siitä jos olet uskossa Jeesukseen ja hänen sovitustyöhönsä, vai ei...

Joopa joo. Sielu on tietoisuus, ajattelukyky

Kun kuolee, kaikki se  lakkaa

Ihan turhaa pinnistellä jonkun Jeesuksen  mukaan

Raamatussa sanotaan, että keho kuolee ja muuttuu jälleen maaksi, josta se on otettukin. Henki palaa Jumalan luo.

Raamatussa sanotaan myös että pii on kolme ja että lepakot ovat lintuja, joten se siitä kirjasta ja sen uskottavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä taitaa olla käsitysasioissa eroja. Vaikka kaikki on yhteistä niinkuin maapallomme ja universumi.  Ja se kroppa kokonaisuudessaan aikamoinen koneisto joka oireilee eri tavoin.

Ihminen tuntee vahvasti sydämessä ja tunteistahan tässä on kyse ei aivojen tietoisuudesta tai mistään muusta vaan siitä että nimenomaan sydämellä tunnetaan. Siksi itse epäilen sielun olevan siellä. Pää johtaa ajattelua ja toimintaa sydän elämää kierrättäen verta. Eivät pärjää ilman toinen toistaan.

No ei edelleenkään tunne. Montako vıtun kertaa tämä täytyy teille ääliöille rautalangasta vääntää? Mitään vıtun sieluja tai muutakaan hihhulien höpöpaskaa ei myöskään ole olemassa.

Montako kertaa pitää sanoa että että tieteesi ei selitä ja mittaa kaikkea.