Harmi että keskustelu suurista ikäluokista poistettiin
Olisin tarvinut vertaistukea. Isäni taas soitti ja pyysi minua lyhyellä varoitusajalla auttamaan häntä pitkäksi ajaksi. Juuri edellisviikolla soitin ja kysyin tarviiko apuja, olisin ehtinyt samat jutut tekemään, mutta tällöin hänelle ei sopinut. Nyt sitten oli vähän pahoillaan kun en pääsekään, mutta totuus on se, että minulla on muutakin, muun muassa työt ja pienet lapset. En tykkää isäni tyylistä juoksuttaa minua. Miksi nämä vanhukset harrastaa tällaista?
Kommentit (79)
Tuo juhlien järjestäminen on kyllä metka juttu.
Meillä äiti lakkasi pienempienkin kekkereiden järjestämisen sen jälkeen, kun isä kuoli. Äiti oli vielä alle kuudenkymmenen. Me tyttäret järjestimme kaiken isän hautaamiseen ja hautajaisiin liittyvät asiat. Äiti oli kuin toistaitoinen, ihan kuin ei olisi mistään ymmärtänyt mitään. Ja sen jälkeen ei ymmärtänytkään.
Pienikin asia kun tuli, vaikka ystävä toiselta paikkakunnalta tai sukulainen ilmoitti tulevansa käymään, heti meitä tyttöjä tarvittiin. Mitä minä tarjoan, mitä minä teen, en minä osaa, en minä tiedä. Ja sinne piti viedä kaikki suurin piirtein astioista asti.
Ja kun se yksi lempilapsi sieltä eri paikkakunnalta ilmoitti armollisesti tulevansa äitiä katsomaan, niin meidän muiden piti hänelle peijaiset pitää. Joskus oli ihan pää haljeta kun taas ilmoitettiin jotain järjestettävää. Nyt on onneksi ne ajat jo takana, äiti on jo niin vanha ettei edes ota ketään vastaan eikä jaksa juhlia. Emmekä enää sitä lempilasta perheineen passaa täysihoitoineen. On kai jotain jo tajunnut sekin.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhukset osaavat tilata netillä tavaraa, luulusi osaavan pitää lääkkeistäänkin huolen, milloin apteekkiin, milloin uusia reseptit kanta fi. Taksit kulkee ja avuttomat saa taksilaput.
Itse asiassa en tunne noin avuttomia vanjempia, ite olen 76 ja sisarukseni kaikki minua vanhempia kotonaan asuvia . 88 v veli tekee vielä metsätöitäänkin eli kaataa polttopuita. Talonsa lämpiää puilla tai öljylhä, miten säätää.
No odotahan kunne ne sun sisaruksesi on jotain satavuotiaita. Kuten mun äiti.
Eikä tarvi olla muistisairas, riittää kun on tarpeeksi vanha. Sitten ei enää heiluta metsätöissä eikä tilailla netistä tavaraa.
Monet vanhukset on vielä niitä, jotka ei ole töissäänkään tarvinneet nettiä eikä sitä heidän työiässä ollessaan ole vielä ollutkaan käytössä. Kaikki ei suinkaan ole olleet asiasta niin kiinnostuneita silloin vielä, kun olisivat olleet sen ikäisiä, että olisivat saattaneet netin käytönkin oppia. Kyllä sen yleistyttyä meni vielä pitkään niin, että vanhat ihmiset ei missään sitä tarvinneet eikä sitä heille kukaan opettanut eivätkä he itsekään ymmärtäneet sen olevan mitenkään heille merkityksellistä. Sitten he olivat jo liian vanhoja oppimaan uusia asioita. Monet suorastaan pelkäsivät nettiä, pelkäsivät että he rikkovat sen jotenkin tai saavat muuten aikaan kauheita katastrofeja. Ja mikä se edes oikeastaan oli?
Vanhojen ihmisten syyllistäminen siitä, että eivät osaa käyttää internettiä, on silkkaa ilkeyttä. Kun tulette itse vanhoiksi, kyllä teillekin vaan tulee se hetki eteen, jolloin huomaatte, että ette enää ymmärräkään jotain aivan uutta asiaa ja jos jotain opitte, se katoaa päästä kuitenkin nopeasti. On vanhoja, sota-ajan lapsia, jotka ei ole koskaan opiskelleet vieraita kieliä, jo se on heille vaikea asia. Mikä on off tai on? Sekin voi sekoittua monet kerrat. Pää ei toimi enää uusien asioiden kanssa yhtä vikkelästi kuin ennen.
Nuorempien pitää tämä asia ymmärtää. Jokainen on aikansa lapsi. Jos onkin olemassa hyvinkin vanhoja ihmisiä, joiden pää toimii kuin partaveitsi ja oppivat sujuvasti vaikka mitä, niin he eivät suinkaan ole mikään vertailukohde eikä esiintuotava esimerkki. He ovat poikkeuksia. Niitähän meillä on aina.
Sama juttuhan se on sitten, että voisimme syyllistää lapsiamme, kun eivät ole samanlaisia kuin joku poikkeuksellinen lapsinero, joka jo alle kouluiässä osaa jo vaikka mitä ja suorittaa koulunkin läpi muutamassa vuodessa, kirjoittaa viisitoista ällää ja on kaksikymppisenä yliopiston professori.
Vierailija kirjoitti:
Ensin meinasin kommentoida, että ei tuo ole erityinen suurten ikäluokkien piirre. Onhan se kuitenkin totta, että edellisten sukupolvien tyyliin kuului paljon enemmän, että ollaan tyytyväisiä vähästä, eikä vaivata toisia, vaan yritetään selvitä mahdollisimman pitkälle omin neuvoin. Silloinkin, kun olisi vanhana ja raihnaisena aihetta puolustaa oikeuksiaan. Ehkä kokemus sodasta asetti aiempien sukupolvien elämänasenteen eri uomiin?
Vanhustenhoidossa on huvittuneina jo pitkään ennusteltu suurta muutosta, kun suuret ikäluokat tulevat sinne "palveltaviksi".
Voi kuule, kyllä se on luonneasia, eikä sukupolvikysymys. Ihmiset on erilaisia. Ei ne kaikki pyydä apua, on ne sitten vanhoja tai nuoria, vaan yrittää viimeiseen asti itse selvitä. Ja sitten on niitä, jotka aina on apua vailla.
Ei ne sota-ajan eläneet ole siitä jalostuneet, niin kuin täällä nyt kuvitellaan. Ei se sodasta johdu, jos oltiin tyytyväisiä vähempään, vaan siitä, että ei paremmasta tiedetty. Ei ennen sotaa, ei sen aikana, eikä sen jälkeenkään vielä pitkään.
Vähään tyytyväisiä ne on olleet boomerisukupolvetkin. Lapsuus ja nuoruus on ollut hyvinkin niukkaa varsinkin maalaisnuorilla, ja sitähän ne suurin osa kuitenkin oli. Ei täällä yltäkylläisyydessä ole eletty.
Kasvatuskin oli silloin sitä, että mitään ei saanut pyytää eikä mitään vaatia ja vanhempia oli kunnioitettava, oli ne mitä tahansa.
Vasta 70-luvun nuorillehan sitä alettiin opettaa, että sulla on oikeus, sulla on mahdollisuudet, sun ei tarvitse ottaa asioita sellaisena kun ne sulle esitetään, vaan sulla on oikeus ajatella itse ja kyseenalaistaa kaikki. Vanhemmat ei välttämättä ole oikeassa, ja vanhat luutuneet tavat sulla on oikeus muuttaa. Ja niin edelleen. Ketään ei tarvitse kunnioittaa, koska jokainen ihminen on yhtä tärkeä ja sulla on oikeus vaatia kaikkea ja ottaa elämä omiin käsiisi ja sitä rataa. Lapsesi ei ole sinun, vaan ne on yhteiskunnan. Nouskaa kapinaan!
Asiat ei sinänsä ole väärin, mutta kun ne esitettiin hyökkäävällä tavalla, ne saivat aikaan jotain muuta kuin mitä ehkä haettiin. Ei ole ihme, että osa nuorista (onneksi kuitenkin aika pieni osa) kääntyi oikeasti kapinaan ja alkoi ihailla äärivasemmistoa ihan vain sen takia, että sillä haluttiin osoittaa mieltä omia vanhempia ja heidän ikäluokkaansa kohtaan. Kukaan heistä ei oikeasti halunnut kommunismia Suomeen, ja ymmärsivät täysin, ettei se tule tapahtumaan heidänkään tekemänään, mutta sillä asialla oli kivaa leikitellä ja olla olevinaan tosissaan ja ikään kuin säikytellä ihmisiä. Se oli se vapaan ajattelun tulos eikä se kovin häävi tulos ollut. Varsinainen työläisnuoriso ei edes ollut koko liikkeessä mukana.
Ja kun nämä porvariskotien neropatit sitten valmistuivat ammatteihinsa ja aloittivat aikuiselämänsä, siihen se heidän kapinansakin kuihtui. Ehkä jokunen partaradikaali jäi marginaaliin elämään, saamatta sen kummemmin mitään aikaan. Eipä tuo Saarikoskikaan maailmaa muuttanut, vaikka lahjakas olikin.
Mutta se kyllä saatiin aikaan, että vanhempien ihmisten kunnioitus kadotettiin, ihmiset yritettiin väkisin tasapäistää peruskoulun avulla, mikä epäonnistui. Ylipäänsä arvot ovat kadonneet ja ollaan koko ajan menossa kohti aina vain suurempaan arvotyhjyyteen. Siitä ovat esimerkkeinä ihmisten käsittämättömät tarpeet tulla nähdyksi ja kuulluksi kaikenlaisten kummallisuuksien avulla. Kun muita arvoja ei osata tunnistaa.
Miksei omia sairaita vanhuksia voi vaan auttaa?
Vanhenpien sukupolvien kunnioitusnon poissa. Eikä tarvitse olla kuin yli 40
Vierailija kirjoitti:
Miksei omia sairaita vanhuksia voi vaan auttaa?
Voi auttaa. Ei tässä siitä ole kyse. Vaan siitä että vanhukset luulee lapsensa hyppäävän heti kun he käskevät ja joka ikinen ilta, jopa kesken työpäivän.
Olisitko itse (ollut) iloinen, jos koko vapaa-aikasi menisi sairaan vanhuksen asioihin. Tai vaikka vanhus ei olisi sairas niin koko ajan pitäisi olla palvelemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vanhenpien sukupolvien kunnioitusnon poissa. Eikä tarvitse olla kuin yli 40
Kyllä olet oikeassa. Sellainen että kunnioitetaan vain yhteen suuntaan, on kyllä poissa. Nuoret eikä vähän vanhemmatkaan hyväksy sitä, että vanhukset kohtelee törkeästi ja odottaa saavansa kunnioitusta, kun eivät itse kunnioita tai arvosta nuorisoa tai edes omia lapsiaan. Ja tämä on kyllä ihan tervettä.
Vanhusten halveksunta on suurta, niinkuin joku kirjoitti, ne on tyhmiä, ne ei osaa kieliä, siks ne tarvii apua tietokoneitten ym. kanssa. Joka päivä joutuu maisteriminiä hyppäämään kesken työpaivän kertaamaan mikä on on/ off sanojen merkitys näppylöissä..
Ja vanhukset ei ees tajua, kun ne on tyhmiä, mitä haittoja ne on eikä sovi fiksumpiaan häiritä olemassaolollaan. ( Tai juhlamokkaa ja pitkopullaa tarjoamalla. Se ei oo fiiniä)
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten halveksunta on suurta, niinkuin joku kirjoitti, ne on tyhmiä, ne ei osaa kieliä, siks ne tarvii apua tietokoneitten ym. kanssa. Joka päivä joutuu maisteriminiä hyppäämään kesken työpaivän kertaamaan mikä on on/ off sanojen merkitys näppylöissä..
Ja vanhukset ei ees tajua, kun ne on tyhmiä, mitä haittoja ne on eikä sovi fiksumpiaan häiritä olemassaolollaan. ( Tai juhlamokkaa ja pitkopullaa tarjoamalla. Se ei oo fiiniä)
Höpöhöpö. Oikein marttyyrimummon puheita.
Ja aatelkaa, jos seitsenkymppisen auttamiseen tai sen kanssa seurusteluun hukkaa omaa aikaansa voi joutua vielä 30 vuotta odottamaan sitä perintöä.
Ihan ei siis kannata, lapsetkin ksnnattaa opettaa isovanhemmistaan puhumsan rumasti. Vanhuksia ei tarvitse kestää.
Ap sun faijas ei kuulu suuriin ikäluokkiin.
Lienet joku mistään tietämätön mielestään kaikkien sorsima milleniaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten halveksunta on suurta, niinkuin joku kirjoitti, ne on tyhmiä, ne ei osaa kieliä, siks ne tarvii apua tietokoneitten ym. kanssa. Joka päivä joutuu maisteriminiä hyppäämään kesken työpaivän kertaamaan mikä on on/ off sanojen merkitys näppylöissä..
Ja vanhukset ei ees tajua, kun ne on tyhmiä, mitä haittoja ne on eikä sovi fiksumpiaan häiritä olemassaolollaan. ( Tai juhlamokkaa ja pitkopullaa tarjoamalla. Se ei oo fiiniä)Höpöhöpö. Oikein marttyyrimummon puheita.
Tuohan oli yhteenvetoa näistä teksteistä. Ja onko, jos vanhus tajuaa olevansa haitta korkessti koulutetulle läheiselleen, onko hän marttyyri? Vaikka se hänelle näissdäkin keskusteluissa ilmeisesti taivutetaan rautalangasta jos pyytävät apua.
Heitä ehkä pitäisi neuvoa niitä taksilappuja hankkimaan, kertoa, että apteekki tuo kotiovelle lääkkeet ( jotkut apteekit ainakin). Jne.
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten halveksunta on suurta, niinkuin joku kirjoitti, ne on tyhmiä, ne ei osaa kieliä, siks ne tarvii apua tietokoneitten ym. kanssa. Joka päivä joutuu maisteriminiä hyppäämään kesken työpaivän kertaamaan mikä on on/ off sanojen merkitys näppylöissä..
Ja vanhukset ei ees tajua, kun ne on tyhmiä, mitä haittoja ne on eikä sovi fiksumpiaan häiritä olemassaolollaan. ( Tai juhlamokkaa ja pitkopullaa tarjoamalla. Se ei oo fiiniä)
Joo kyllä näin on. Aina aiemminkin on uhrattu oma perhe-elämä ikääntyvien vuoksi sen pari vuosikymmentä mitä se kestää. Mikä vaiva se muka olisi sille maisterityttärelle lähteä kesken työpäivän katsomaan asiaa, mikä voisi odottaa iltaan. Tai pojalle käydä joka päivä hoitamassa joku ihan pikkujuttu.
Eli Isäsi on vähintään 72-vuotias kun puhut hänestä suurten ikäluokkien edustajana. Vanhana hän on sinut saanut, kuten myös sinä lapsesi kun lapsesi ovat vielä pieniä. Minunkaan vanhempani eivät ole enää suuria ikäpolvia, ja minunkin jälkikasvuni on jo siinä iässä että lapsia on/alkaa tulemaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten halveksunta on suurta, niinkuin joku kirjoitti, ne on tyhmiä, ne ei osaa kieliä, siks ne tarvii apua tietokoneitten ym. kanssa. Joka päivä joutuu maisteriminiä hyppäämään kesken työpaivän kertaamaan mikä on on/ off sanojen merkitys näppylöissä..
Ja vanhukset ei ees tajua, kun ne on tyhmiä, mitä haittoja ne on eikä sovi fiksumpiaan häiritä olemassaolollaan. ( Tai juhlamokkaa ja pitkopullaa tarjoamalla. Se ei oo fiiniä)Joo kyllä näin on. Aina aiemminkin on uhrattu oma perhe-elämä ikääntyvien vuoksi sen pari vuosikymmentä mitä se kestää. Mikä vaiva se muka olisi sille maisterityttärelle lähteä kesken työpäivän katsomaan asiaa, mikä voisi odottaa iltaan. Tai pojalle käydä joka päivä hoitamassa joku ihan pikkujuttu.
Edelliset vuosikymmenet. 80- luvulla kuolivat kiertokoulun käyneet vanhempani muutaman vuoden välein, kumpikin 85- vuotiaana.
Itsenäisesti kodissaan asuen, hoitaen asiansa.
Äidin viime vuosina, eli pitempään, taisi siivoaja käydä kerran kuussa.
Isän Hautajaisten järjestelyssä oli lapset apuna.
Äiti itse hommas itsensä kuolemaankin, soitti illalla taksin päivystykseen ja kuoli yöllä.
Pään terveys on hieno asia. Se periytyy kuten näköjään hermoheikkoisuus ja liioittelukin vanhusten vaivalloisuudesta.
Ihan hyvä, että ketju poistettiin. Suomesta kun puhutaan, niin suuret ikäluokat tarkoittavat 1945-1950 syntyneitä.
Ketjussa käytiin keskustelua jopa 1970-luvulla syntyneistä.
Vierailija kirjoitti:
Eli Isäsi on vähintään 72-vuotias kun puhut hänestä suurten ikäluokkien edustajana. Vanhana hän on sinut saanut, kuten myös sinä lapsesi kun lapsesi ovat vielä pieniä. Minunkaan vanhempani eivät ole enää suuria ikäpolvia, ja minunkin jälkikasvuni on jo siinä iässä että lapsia on/alkaa tulemaan...
Kyllä. Hän on juurikin 72v ja on yli 30-vuotiaana minut saanut. Itse sain esikoiseni alle 30-vuotiaana, mutta minulla on useampi lapsi syntynyt 9 vuoden välillä. Mutta tämä ei ollut niin tärkeää tietoa ollenkaan, eikä jutun pointti mitenkään. T. Ap
Ennen ei ollut tuollaista kun oli ne vanhainkodit.Sinne pääsi vaikkei ollut päästään tyhjä.Nykyään pitäisi selvitä kuolemaansa asti kotona tai sitten maksaa niin v....ti hoidostaan mitä ei saa.Takaisin vanhainkodit ja kalliit tehostetunpalveluhoidon yksiköt helvettiin ahneiden keksimät.