Olen huomannut älykkään ja vähemmän älykkään ihmisen eron siinä että älykäs ihmiinen alkaa ratkomaan ongelmaaa siinä missä väärällä tavalla asennoitunut ihminen vaiin toteaa asioiiden olevan niin.
Kommentit (21)
Siiinä missä toiinen tuijottaa pinnallisuuksia niin toinen järjestellmän toimivuuuksia.
Maailman älykkäinkin kuolee kun siltä otetaan perustarpeet pois.
Vierailija kirjoitti:
Siiinä missä toiinen tuijottaa pinnallisuuksia niin toinen järjestellmän toimivuuuksia.
Elii siinä on väärän/oikeaan tiedon havaiinnomisesta ja kerääämisestä joihin käyttää aikansa ja energiiansa vääriin ärsykkeiisiiin joita tarvitaan osana ongelmanratkaiisuun ja johtopäätelmien tekemiseeen asiayhteyksien luomisessa.
Älykkäät sietää sotkua ja tykkää liasta... pieruseksistä
Kuulostaa enemmänkin sairaan ja terveen, masentuneen ja elämänhaluisen, laiskan ja ahkeran eroilta
Ei älykkäätkään aina jaksa kaikkea ja toisten hölmöilyjä ratkoa, joskus ne voi jättää suosiolla muille.
Joskus on älykkäintä olla puuttumatta hommaan ollenkaan.
Semmoinen pikaratkaisuiden antaminen toisille ei ole kovin älykästä
Jopa ei niin älykkäät osaa kirjoittaa kuitenkin tänne kysymyksiä,jotka näkyvät. Jännä.
siinä missä väärällä tavalla... ?? ?? ?
Useimmiten ihmiset myös loukkaantuvat, kun joku ratkaisee heidän ongelmansa. Sitä en ole koskaan ymmärtänyt. Ihminen valittaa ongelmaansa, toinen esittää siihen ratkaisun ja sitten ei vissiin olisikaan halunnut ongelmaa ratkaistavan, vaan menikin se ratkaisija pilaamaan hyvän surkuttelun. :D
Jos mulla on ongelma ja siitä jollekin avaudun, kyllä mä olen vain tyytyväinen, jos toinen keksii, miten ongelma poistuu päiväjärjestyksestä.
Älykäs ratkoo ongelmat yleensä hiljaa. Ei kerro vähemmän älykkäälle mitä ajattelee, koska tietää että vähemmän älykäs rakastaa sitä, kun hän saa raivota ja murehtia paskaa elämää.
Joskus lueskelin jostain, että älykkyys on vaikkapa sitä, että osaa "soveltaa tietojaan ja taitojaan myös uusissa tilanteissa" tai jotain tämän tyyppistä.
Toinen kuulemani asia on, että (todella) älykkäällä ihmisellä voi olla hankaluuksia ihmissuhteissa syystä, että hän ja monet muut ovat ihan eri aaltopituuksilla.
Minä en taida olla älykäs, mutta eipä tuo arkielämää haittaa.
Itsestäänselvät ratkaisut ei ole yleensä ratkaisuja ollenkaan. Kyllä jokainen köyhä jo esimerkiksi tietää että porkkanat on halpoja. Älykäs myös osaisi kuunnella, tarviiko toinen oikeasti vain kuuntelijaa.
Eiköhän se ole nimenomaan asennekysymys, onko ratkaisukeskeinen vai pohtija.
Vuostuhansien ajan on myös arvostettu ihmisiä heidän kirjallisen ulosantinsa perusteella.
Kirjallinen ulosanti on ajattelua ja sen looginen tuottaminen kirjalliseen muotoon koetaan usein älykkyydeksi. Mielestäni tämä on ainut tapa mitata älykkyyttä.
Myönnän heti, että en ole älykäs, joten kirjallinen tuotoskin on jäykkää ja kaavamaista.
Jokainen kaava, itc - nörtti voi hetken pohtia tätä kysymystä, koska tämä teesi kestää kyllä kriittisen katseen.
Ap, puhut samassa lauseessa älykkyydestä ja asennenoitumisesta.
Älykläälläkin voi olla väärä asenne, jolloin ongelman ratkaisu, olipa se ongelma mikä tahansa, vaikkapa sairauden diagnoosi.
Niin väärällä asenteella voi tehdä nopean ja väärän diagnoosin, koska asennoituu potilaaseen tietyllä tavalla.
Ei nämä jutut mitään yksinkertaisia selkojuttuja ole, jos niistä ruvetaan syvällisesti keskustelemaan.
Ei edes ole mitään ongelmaa ja sä väkisin yrität ratkoa sitä.
Otsikko ei näy kokonaan kun keskustelun avaa, kannattaa kirjoittaa pidempi asia itse viestiin.