Jos olisit rikkaan kumppanin kanssa naimisissa, voisitko vain katsoa vierestä köyhää ystävääsi vai auttaisitko?
Kysymys otsikossa. Enkä siis tarkoita, että toisen perheen (rikkaan) tulisi kustantaa toisen (köyhän) perheen elämä, mutta voisitko rikkaana silloin tällöin tarjota jotain vähätuloiselle ystävällesi ja tämän perheelle? Olen itse vähätuloisena tällaisessa tilanteessa, jossa ystäväni on naimisissa rikkaan miehen kanssa mutta mitään kahvikuppia tai jäätelötuuttia kalliimpaa ole voitu tarjota.
Kommentit (233)
Täh? Autan köyhempää ystävääni, vaikka ei olla rikkaita. Aina pitää auttaa <3
Vierailija kirjoitti:
Puolison rahat ei ole minun rahojani.
Ja minun rahat ei ole puolison rahoja.
Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Kyllä meillä rikkaan puolisoni rahat ovat myös minun rahojani, kyllä minä yhteiselle tilille tulevia rahoja käytän ihan samoin kuin mieheni. Kaikki, ihan kaikki on yhteistä, me olemme perhe!
En käyttäisi puolisoni rahoja ystäväni perheen köyhäinavuksi. Etenkään, jos ystävälläni olisi tällainen oletus – siinä vaiheessa miettisin etäisyyden ottamista.
Todella vaivaannuttavaa alkaa tarjota kaverille asioita koska se on "köyhä". Mieluummin tekisin aina vain sellaisia asioita joihin kaverilla on varaa tai joihin ei mene rahaa. En siis ehdottaisi mitään ravintolareissuja ja muuta.
Mulla ei ole sellaisia kokemuksia että rahaa ja ystävyyttä kannattaisi kauheasti sekoittaa.
Ja riippuu myös kuinka "rikas" mun mies ja ilmeisesti myös minä oisin. Ehkä meillä ois kalliimpi kämppä ja kalliimmat kulut. Ehkei meillä olisi hirveitä määriä löysää rahaa, vaan menot ja kulut vastaa toisiaan. Eli ehkei olisi varaa maksella toiselle ulkomaanmatkoja ja uusia vaatteita kuitenkaan.
Ootte kyllä oikeasti vastenmielistä, empatiakyvytöntä porukkaa. Kaikki noi "mene töihin ja rikastu"-huutelut jne. Joo, tarjolla on vaan paskasti palkattua osa-aikatöitä, lisäksi mulla selkäongelmaa joka rajaa aika paljon töistä jo pois. Kaikki ei voida tehdä kivaa sisäsiistiä, hyvin palkattua etätöitä. Lisäksi jos menisin töihin, bensoihin menisi hirveästi rahaa ja kukas ne maksaisi.
En oo mikään lokki ja voin sanoa, että jos mulla olisi rahaa paljon (tai puolisolla), niin mielelläni veisin vähätuloisia kavereita syömään, leffaan, matkoille, shoppaileen, yms. pientä arjen luksusta, jos se mulla ei tuntuisi missään. Voisin jopa kuvitella, että se auttaminen tuntuisi auttajasta hyvältä.
ap
Tavattu on vauhkoja jotka saavat äkkiä rahat kulumaan, myös heitä jotka ovat niin pihejä ettei tarjoa yhtä kahvikupillista. En kuulu heihin.
Vähemmän varakkaalle piti kirjoittaa.
äänestäkää viher punikkeja sitten suomessakaan ei ole ketään kadehdittavaa he ovat muuttaneet pois. kommuunin pellolla voit valittaa toveri sisarillesi kun ilmaston muutos on pilannut peruna sadonkin perunoita mitä kukaan ei viitsinyt edes istuttaa myi siemenetkin omaan piikkiin tuleville kapitalisteille
Itse olen ihan perinnön / omien tulojeni takia kohtuu varakas, ja olen laittanut viime vuosina tiukempaa linjaa taloudellisesti minusta hyötymään pyrkiville. Aloin nimittäin auttaa paria ystävää ns. hyvässä uskossa, ei se ollut paljon minulta pois ja tuotti heille paljon iloa. Mutta tässä on käynyt niin, että kun antaa vähän, aletaan odottaa enemmän, ja lopulta tuntuu että se toinen on kiinnostunut minusta lähinnä sen rahan takia, ei enää ystävänä muuten.
Tarvitseeko se kaveri apua ja pyytää sitä johonkin. Silloin yritän aina auttaa. En itse mene tarjoamaan apua, näen siinä mahdollisuuden loukata ja muutenkin vaivaannuttavaa.
Äh riippuu asiasta, vaikea vastata mitään mustavalkoista.
Voisin auttaa mutta itse olen pienituloinen ja mies keskituloinen. Rahat ovat hänen. Mutta jos minulla olisi rahaa niin voisin varmaan hyvää ystävää jeesata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole rikas enkä ehkä ihan köyhäkään, pärjään omillani ihan riittävästi. Minä ja miesystäväni suunniteltiin kerran vähän parempaa matkaa ja suunniteltiin, että säästetään ja sitten mennään. Sitten siihen tuli miesystäväni äiti sössimään väliin, että hän voi maksaa molempien matkat. Ihan sama, jos poikansa matkan maksaa, mutta minä kyllä kiitos hoidan oman osuuteni, enkä ota rikkaiden almuja vastaan.
Eipä sitten tullut matkaa. Eikä harmita.
No ei kai tuo ole mikään almu, jos anoppi haluaa tarjota matkan. Hän on kuitenkin perhettä ja poikansa takia halusi maksaa sinunkin matkasi, että pääsette yhdessä reissuun. Mikään pakkohan ei ole ottaa keltään mitään vastaan, mutta ei liian ylpeäkään tarvi olla.
Tuo voi olla ihan vilpitön ja ystävällinen tarjous, mutta useimmiten näistä seuraa kiitollisuudenvelka, vaikka anoppi ei sitä tarkoittaisikaan. Myöhemmin kun kieltäydyt jostain, niin sitten se velka tulee silmille. Kannattaa pysyä omillaan, niin kukaan ei pääse rajoittamaan omia tekemisiä tai syyllistämään niistä.
Vierailija kirjoitti:
En oo mikään lokki ja voin sanoa, että jos mulla olisi rahaa paljon (tai puolisolla), niin mielelläni veisin vähätuloisia kavereita syömään, leffaan, matkoille, shoppaileen, yms. pientä arjen luksusta, jos se mulla ei tuntuisi missään. Voisin jopa kuvitella, että se auttaminen tuntuisi auttajasta hyvältä.
ap
Tuntuisiko niistä vähätuloisista hyvältä olla autettavan roolissa? Yleensä ihmisillä on jokin ylpeys, että eivät halua tuollaiseen rooliin. Ystävyyssuhteissa yleensä halutaan olla vastavuoroisia ja mieluummin antaa enemmän kuin ottaa. En suosittele aloittamaan tuollaista toimintaa, jos joskus rikastut. Vaivaannuttavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ootte kyllä oikeasti vastenmielistä, empatiakyvytöntä porukkaa. Kaikki noi "mene töihin ja rikastu"-huutelut jne. Joo, tarjolla on vaan paskasti palkattua osa-aikatöitä, lisäksi mulla selkäongelmaa joka rajaa aika paljon töistä jo pois. Kaikki ei voida tehdä kivaa sisäsiistiä, hyvin palkattua etätöitä. Lisäksi jos menisin töihin, bensoihin menisi hirveästi rahaa ja kukas ne maksaisi.
En oo mikään lokki ja voin sanoa, että jos mulla olisi rahaa paljon (tai puolisolla), niin mielelläni veisin vähätuloisia kavereita syömään, leffaan, matkoille, shoppaileen, yms. pientä arjen luksusta, jos se mulla ei tuntuisi missään. Voisin jopa kuvitella, että se auttaminen tuntuisi auttajasta hyvältä.
ap
Olet sinä lokki. Jos haluat matkustamiseen rahaa niin mene töihin tai vaikka kahteenkin.
Mielenkiintoinen ajatusmalli, että ystäväsi mies on vastuussa sinun perheen huvituksista.
-Ketä kaikkia muuten koskee, koskeeko myös serkun kaiman kummeja, joiden naapuri haluaisi ulkomaille?
-Mihin tämä vastuusi päättyy?
Siihenkö, että entinen rikas on samalla tasolla kuin sinä?
Miksi haluaisin auttaa yksipuolisesti lokkiystävää? Eri asia, jos kumpikin jeesaa tai tarjoaa asioita.
Jos tämä rikas kumppani olisi valmis auttamaan, niin ilman muuta. Siis puhuisin ystäväni ahdingosta hänelle ja arvelen että hän varmaan auttaisi, koska olisi valinnut puolisokseen tällaisen kuin minut, jolle myös auttaminen on tärkeää. Mutta varmaa ei tietenkään hän suhtautumisestaan voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Ootte kyllä oikeasti vastenmielistä, empatiakyvytöntä porukkaa. Kaikki noi "mene töihin ja rikastu"-huutelut jne. Joo, tarjolla on vaan paskasti palkattua osa-aikatöitä, lisäksi mulla selkäongelmaa joka rajaa aika paljon töistä jo pois. Kaikki ei voida tehdä kivaa sisäsiistiä, hyvin palkattua etätöitä. Lisäksi jos menisin töihin, bensoihin menisi hirveästi rahaa ja kukas ne maksaisi.
En oo mikään lokki ja voin sanoa, että jos mulla olisi rahaa paljon (tai puolisolla), niin mielelläni veisin vähätuloisia kavereita syömään, leffaan, matkoille, shoppaileen, yms. pientä arjen luksusta, jos se mulla ei tuntuisi missään. Voisin jopa kuvitella, että se auttaminen tuntuisi auttajasta hyvältä.
ap
Joo minäkin jakelisin jokaiselle kaverilleni kuviteltuja varoja miljoonan per nenä. Ei tekisi edes tiukkaa.
Ps. Kukas ne niiden muiden bensat maksaa?
kuka on varakas ap joka saa kaiken ilmaiseksi eikö kela pummin pitäisi tarjota oleilunsa maksajille.
On ihan oikein, että kaveri saa osansa miehen tuloista. Varmasti miehen työ vaikuttaa myös puolisoon tavalla tai toisella. Varmasti miehellä itsellään perheineen on oikeus viettää !omaa haluamallaan tavalla työn vastapainoksi.
Vaikka kuinka olisi yhteiset rahat, niin on todella vastenmielistä antaa rahaa tai muuta sellaiselle henkilölle, joka on mielestään oikeutettu saamaan ne sillä perusteella, että toinen on rikas / on hyväpalkkaisessa työssä.