Lue keskustelun säännöt.
Inhoatko jotain ruokaa/juomaa siksi, että sinut pakotettiin lapsena syömään/juomaan sitä?
26.08.2022 |
Minuun ei uppoa pinaattikeitto, koska päiväkodissa semmoinen paakkuinen, jäähtynyt keitto lopunviimeksi pakkosyötettiin minulle kun en syönyt. Muistan yhä sen vihaisen hoitajan naaman joka piti suutani auki ja karjaisi "kotona voit ehkä pelleillä ruuan kanssa mutta täällä määrään minä" Puklailin välillä keittoa takaisin lautaselle ja täti syötti siitä oksennuskohtien vierestä, eli oksennustani en sentään joutunut syömään.
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gulassikeitto. Muistan, kuinka 2. luokan opettaja vahti meitä ruokailun lopulla, ettei kukaan karkaa syömättä sitä, vaikka oksetti. Olin yrittänyt syödä, mutta oksetusrefleksiin ei auta pakottaminen ja syyllistäminen. Onneksi aika loppui kesken. Sillä opettajalla oli muitakin omituisuuksia, joista vanhempani tekivät valituksia rehtorille, aivan aiheesta. Hänen mielestään oli vain söpöä, että toinen oppilas ahdisteli minua ihastuksissaan, vaikka tein selväksi, etten halua halata ja olla lähekkäin. Kun kaikki välitunnit kuluivat kirjaimellisesti siihen, että juoksin pakoon, (ja jos en jaksanut juosta, poika litisti minut syliinsä) isäni kävi koululla pitämässä puhuttelun hänelle. Opettaja ei tehnyt mitään.
Maito ja banaani, ei ole muuttunut mieli niiden suhteen. Edelleen maistuvat pahalta, mutta etenkin maitoa tyrkytettiin, koska 80-luvulla ei ilmeisesti muusta kalsiumia olisi saanut. 🙄
En ole joutunut ja en tykkää niistä, jotka neuvovat: oletko maistanut edes ja ennen kun vastaat, vastaavat puolestasi; tykkäät varmaan, jos maistaisit. Olen maistanut sieniä pari kertaa elämässäni. No, no ja no. Haisevatkin pahalle kun keitetään niitä.
Vierailija kirjoitti:
Jänteinen ja läskinen liha. Kaikki liha, missä on vähänkin jotain mikä narskuu hampaissa.
En siis enää syö lihaa ollenkaan, mutta en tiedä onko tuo ollut yksi syy siihen että siirtyminen kasvisruokavalioon oli helppo.
Ei ole pakotettu syömään, mutta inhoan myös jänteisiä ja läskisiä paloja. Fileet kyllä maistuu. Hauskin arvostelu on että olen neuroottinen kun en tykkää läskistä ja yritän irroittaa ne lihasta tarkasti, jos sellaista on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja mitä tulee siihen maistamiseen mitä päiväkodeissa nykyäänkin harrastetaan. Ihan ok, mutta sitä en ymmärrä, jos lapsi on maistanut jo jotain ja sanoi, että ei tykkää. Vieläkin jankataan että maistaa pitää tai syödä pitää ainakin vähän. Kyse ei edes ruuasta vaan eräästä hedelmästä. Hei, jättäkää rauhaan.
En inhoa. Inhoan ruokia, joita olen aina inhonnut. Pakkosyöttämisellä ei ole ollut vaikutusta asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaalikeitto, istuin ala-asteella ruokalassa yksin kylmä keitto edessäni, kun en vaan pystynyt syömään.
Kylmät väreet tulee joka kerta kun käyn kirjastossa vanhalla ala-asteellani.
Kesäkeitto täälläkin. Harmi sinänsä, koska hyvin tehtynä se voisi olla melkoinen herkku. Mieleen vaan palaa lapsena pakolla syötetty jäähtynyt, mauton keitto paakkuisine liemineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaali ruuat ja läski/jänteinen liha. alakoulussa oli pakko syödä sen verran mitä keittäjä laittoi. Maksalaatikko ja pinaattikeitto sekä verilettuja en myöskään syö jos ei pakko
En inhoa; lapset pitää pakottaa maistamaan kaikkea. Nirsoilijat ja ruoka-aine kriittiset on juuri niitä joita ei pakotettu maistamaan vaan joille tarjoiltiin pelkkää 'happy mealia'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tehdyt marjamehut.
Pelkät pullotkin saavat aikaan ällöreaktion.
Mannapuuro. Kansakoulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi. Puuro oli paksua ja melkein kylmää. Pihalle kun pääsin, niin oksensin. 65 vuoteen ei mannapuuro ole maistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puuroa ei tee mieli enää ja perunaakin tulee erittäin harvoin syötyä.
Olen muuten ennakkoluuloton ja pystyn syömään lähes mitä vaan, mutta en nilviäisiä, kuten etanat ja simpukat. Minua ei varsinaisesti pakotettu syömään niitä, mutta perheeni, etenkin äitini ylenkatsoi kaikkea nirsoilua ja ihannoi 1980-luvulla kovasti "kansainvälisiä" ja "kaikkiruokaisia" ihmisiä, jollaista minuakin kovasti koitettiin kasvattaa. Kuittailu oli semmoista "no tuo se vaan on tyypillinen suomalainen jolle ei kelpaa kuin maustamaton perunamuusi". Ns. sosiaalisen paineen takia minäkin sitten jouduin maistelemaan lapsena äyriäisiä ja etanoita, vaikka rakenne ja tuntuma kuvottivat minua tosi paljon.
Aikuisena päätin, että voin olla loppuelämäni syömättä niitä eikä minun tarvitse selitellä asiaa yhtään kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo pakotettu syömään mitään.
Ei minuakaan. Oli tasan kaksi vaihtoehtoa, syö mitä on tai ole nälässä. Ihan vapaasti sai valita, ei pakotettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oo pakotettu syömään mitään.
Ei minuakaan. Oli tasan kaksi vaihtoehtoa, syö mitä on tai ole nälässä. Ihan vapaasti sai valita, ei pakotettu.
Sama homma. Ei pakotettu syömään, mutta ei ollut mitään vaihtoehtoja, jos nälässä ei halunnut olla.
Sama kokemus pinnaattikeiton kanssa, kuin ap:lla! Söin aivan kaikkea muuta, paitsi sitä, ja silti sitä pakkosyötettiin. Ja se on yhä ainoa ruoka, jota en suuhuni laita, vaikka itse paavi sitä minulle tarjoilisi! Tosin koska vihasin pinnaattikeittoa jo lapsena, en usko, että vihani sitä kohtaan johtu tuosta pakkosyötöstä. Koska minähän vihasin keittoa jo ennen sitä!
Vierailija kirjoitti:
Silakat. En vaan pysty syömään niitä, kun niissä on ruotoja niin paljon (lapsena noita joutui syömään ja tuli kammo). Muikkuja kuitenkin syön hyvillä mielin ihan samanlaisessa muodossa kuin lapsena silakoita.
Näiden takia mulla on kammoa kaikkea kalaa kohtaan koska piikit. Iljettävää.
Pink cat juomasekoitus. Vedin sillä ensimmäiset kännit 13-vuotiaana. 40-kiloinen tyttö veti koko pullon puolen tunnin sisään. Ja se olo sen jälkeen...