Vielä 90-luvun alussa olin luonnonkaunis - ei tietenkään vieläkään ole "lisäosia"

Ei oo pitkiä, upeita kynsiä, tai tummia, pitkiä ripsiä, mutta oon silti luonnonkaunis vaikka hissuksiin vanhenenkin. Luusto se kai etupäässä on, kun on pitkäraajaista, hoikahkoa mallia ja kasvojen malli on kerrassaan upea, huulineen kaikkineen, vaikka itse sanonkin. Yleensä en ees meikkaa, koska mun mielestä ei tartte ja jos meikkaan, oon oikeastaan liiankin kaunis arkikäyttöön. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen luullut että kaikki voivat kasvattaa kyntebsä pitkiksi. Eikö näin olekaan?

Etkö ole koskaan sattunut huomaamaan kenelläkään todella lyhyitä kynsiä? Joillakin ne vaan murtuvat ja katkeavat heti, kun on sen verran pituutta, että saa saksilla leikattua. Siksi me mieluummin viilamme ne mahdollisimman lyhyiksi, sillä liian lyhyeksi revennyt kynsi on todella kipeä.

Tällä vuosituhannella on epäilty, että tyttärilläni olisi nuo lisäosat ostettuna. Heillä on myös kynnet, lienevätkö aina alkuperäisinä.

Mun kynnet eivät ole lyhyet siksi, etteivätkö ne kasvaisi pitkiksi, vaan siksi, että pitkät ovat ällöttävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan, ysärillä tuollaiset asiat erottuivat, kun muoviosat eivät olleet se normi. Minun luultiin käyttävän ripsaria, kun ripset olivat luonnontilassa - nykyään kioskin kassallakin on ne pullasudit silmissä. Eivät paksut huuletkaan erotu täytettyjen joukosta. Hiukset kyllä edelleen huomataan, niistä saa kuulla paljon kommentteja, vaikkei ole lisäkarvaa niissä. En tässä tarkoita, etteikö lisäosia saisi teetättää, kunhan pohdin ääneen.

Ysärillä paksuja huulia ei edes pidetty kauniina, kapeita ihailtiin.

Ei niin, ja kyllä se harmitti.

Mäkin pidin omaa suuta rumana ysärillä, mutta nyt se on kertakaikkisen upea. Lisäbonuksena sekin, ettei vanhetessa huulet katoa kokonaan ihon veltostuessa. Karmee näky jos huuleton on tempassut jonkun terhakan punaisen huulipunan, josta näkyy vain ohut viiva siellä keskellä naamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan, ysärillä tuollaiset asiat erottuivat, kun muoviosat eivät olleet se normi. Minun luultiin käyttävän ripsaria, kun ripset olivat luonnontilassa - nykyään kioskin kassallakin on ne pullasudit silmissä. Eivät paksut huuletkaan erotu täytettyjen joukosta. Hiukset kyllä edelleen huomataan, niistä saa kuulla paljon kommentteja, vaikkei ole lisäkarvaa niissä. En tässä tarkoita, etteikö lisäosia saisi teetättää, kunhan pohdin ääneen.

Ysärillä paksuja huulia ei edes pidetty kauniina, kapeita ihailtiin.

Tuo on kyllä totta, eivät paksut olleet ihanne. Kunhan vain ihmeteltiin ääneen ilman sen kummempia hyviä tai pahoja taka-ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Mutta miksi pitää erottua kaunottarena? Vai tekeekö tämän asian kysyminen minusta taas pissiksen?

Vierailija kirjoitti:

Ei oo pitkiä, upeita kynsiä, tai tummia, pitkiä ripsiä, mutta oon silti luonnonkaunis vaikka hissuksiin vanhenenkin. Luusto se kai etupäässä on, kun on pitkäraajaista, hoikahkoa mallia ja kasvojen malli on kerrassaan upea, huulineen kaikkineen, vaikka itse sanonkin. Yleensä en ees meikkaa, koska mun mielestä ei tartte ja jos meikkaan, oon oikeastaan liiankin kaunis arkikäyttöön. 

Tämä! Kauniit kasvonpiirteet ei ole menettäneet merkitystään. Voi olla vaikka kalju ja silti kaunis. Muistan just ysärillä miten joillain oli luontaisesti vahvat hiukset ja se teki heistä näyttävän näköisiä, mutta hiukset oikeastaan hämäsi vain, kun kasvot olivat piirteiltään tavikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Mutta miksi pitää erottua kaunottarena? Vai tekeekö tämän asian kysyminen minusta taas pissiksen?

Ei tarvitse. Mutta voi kai sitäkin aihetta analysoida? - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Ihan oikeasti? Eikäkö leikisti. Miksi selittäisin tätä jollekin pissikselle. Ne ei ymmärrä vaikka selittäisi kuinka.

Et ole kyllä kauheasti yrittänytkään. Jännä, että ensimmäisenä sinulle tulee mieleen haukkua minua ja juuri pissikseksi, vaikka itse olet tehnyt avauksen, jossa kerrot katkeruudestasi siitä, ettet erotu ulkonäölläsi.

Ehdotan, että unohdat haukkuminsen ja yrität selittää, miksi tämä ulkonäköasia on sinulle niin tärkeä. Teithän tästä oikein avauksenkin.

Älä ota aloitusta itseesi. Näin se vaan on nykymaailmassa, että naiset laittavat kuvia sosiaaliseen mediaan ja yrittävät kaikin keinoin saada itsensä paremman näköisiksi kuin mitä ovat.

Ulkonäköasiaa mietin vaan sen kannalta, mitä se oli joskus, kun jokainen "pärjäsi" omillaan ja itse erotuin porukasta noilla avuilla, mitä oli. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Ihan oikeasti? Eikäkö leikisti. Miksi selittäisin tätä jollekin pissikselle. Ne ei ymmärrä vaikka selittäisi kuinka.

Et ole kyllä kauheasti yrittänytkään. Jännä, että ensimmäisenä sinulle tulee mieleen haukkua minua ja juuri pissikseksi, vaikka itse olet tehnyt avauksen, jossa kerrot katkeruudestasi siitä, ettet erotu ulkonäölläsi.

Ehdotan, että unohdat haukkuminsen ja yrität selittää, miksi tämä ulkonäköasia on sinulle niin tärkeä. Teithän tästä oikein avauksenkin.

Älä ota aloitusta itseesi. Näin se vaan on nykymaailmassa, että naiset laittavat kuvia sosiaaliseen mediaan ja yrittävät kaikin keinoin saada itsensä paremman näköisiksi kuin mitä ovat.

Ulkonäköasiaa mietin vaan sen kannalta, mitä se oli joskus, kun jokainen "pärjäsi" omillaan ja itse erotuin porukasta noilla avuilla, mitä oli. -ap

En tiedä, mistä tuli sulle ajatus, että otin avauksesta itseeni. Tuo kuvailemasi maailma vain tuntuu vieraalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei oo pitkiä, upeita kynsiä, tai tummia, pitkiä ripsiä, mutta oon silti luonnonkaunis vaikka hissuksiin vanhenenkin. Luusto se kai etupäässä on, kun on pitkäraajaista, hoikahkoa mallia ja kasvojen malli on kerrassaan upea, huulineen kaikkineen, vaikka itse sanonkin. Yleensä en ees meikkaa, koska mun mielestä ei tartte ja jos meikkaan, oon oikeastaan liiankin kaunis arkikäyttöön. 

Tämä! Kauniit kasvonpiirteet ei ole menettäneet merkitystään. Voi olla vaikka kalju ja silti kaunis. Muistan just ysärillä miten joillain oli luontaisesti vahvat hiukset ja se teki heistä näyttävän näköisiä, mutta hiukset oikeastaan hämäsi vain, kun kasvot olivat piirteiltään tavikset.

Tätä ei tosiaan voi muuttaa nykyäänkään. Joko on kaunis kasvoiltaan tai sitten ei. Siihen ei meikkikään auta, jos ei se "meikkipohja" ole kaunis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan, ysärillä tuollaiset asiat erottuivat, kun muoviosat eivät olleet se normi. Minun luultiin käyttävän ripsaria, kun ripset olivat luonnontilassa - nykyään kioskin kassallakin on ne pullasudit silmissä. Eivät paksut huuletkaan erotu täytettyjen joukosta. Hiukset kyllä edelleen huomataan, niistä saa kuulla paljon kommentteja, vaikkei ole lisäkarvaa niissä. En tässä tarkoita, etteikö lisäosia saisi teetättää, kunhan pohdin ääneen.

Ysärillä paksuja huulia ei edes pidetty kauniina, kapeita ihailtiin.

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, kyllä huulissa on silloinkin ollut muotoa, jos nyt ei näitä nykyisiä täytettyjä määriä. En muista hetkeä jolloin ohuet huulet olisivat olleet ihanne.

En ymmärrä minäkään ihan ap:n ongelmaa. Olen luonnonkaunis (mieheni mukaan ja alyssa listatuilla ominaisuuksilla) ja itse koen että freesiydellä erottuu. Toisaalta jos ei, niin ei vaikuta mitenkään. Hyvähän se on että luonnon geeniarvontaa voi vähän tasoittaa, vaikka esteettisesti toki kaipaan itsekin välillä vähän malttia toisten toimiin.

Pitikö ap siis harmina sitä että aseet vietiin ja onkin nyt tavallinen, vai mikä juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Ihan oikeasti? Eikäkö leikisti. Miksi selittäisin tätä jollekin pissikselle. Ne ei ymmärrä vaikka selittäisi kuinka.

Et ole kyllä kauheasti yrittänytkään. Jännä, että ensimmäisenä sinulle tulee mieleen haukkua minua ja juuri pissikseksi, vaikka itse olet tehnyt avauksen, jossa kerrot katkeruudestasi siitä, ettet erotu ulkonäölläsi.

Ehdotan, että unohdat haukkuminsen ja yrität selittää, miksi tämä ulkonäköasia on sinulle niin tärkeä. Teithän tästä oikein avauksenkin.

Älä ota aloitusta itseesi. Näin se vaan on nykymaailmassa, että naiset laittavat kuvia sosiaaliseen mediaan ja yrittävät kaikin keinoin saada itsensä paremman näköisiksi kuin mitä ovat.

Ulkonäköasiaa mietin vaan sen kannalta, mitä se oli joskus, kun jokainen "pärjäsi" omillaan ja itse erotuin porukasta noilla avuilla, mitä oli. -ap

En tiedä, mistä tuli sulle ajatus, että otin avauksesta itseeni. Tuo kuvailemasi maailma vain tuntuu vieraalta.

Tottakai tuntuu vieraalta, kun nykyään joka tuutista tulee infoa, että et ole omana itsenäsi hyvä vaan osta teko sitä tai tätä. Mainokset ja somessa pyllistelevät lisäävät epävarmuutta; että jokaisen pitäisi näyttää niissä esiintyvien kaltaisilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen luullut että kaikki voivat kasvattaa kyntebsä pitkiksi. Eikö näin olekaan?

Etkö ole koskaan sattunut huomaamaan kenelläkään todella lyhyitä kynsiä? Joillakin ne vaan murtuvat ja katkeavat heti, kun on sen verran pituutta, että saa saksilla leikattua. Siksi me mieluummin viilamme ne mahdollisimman lyhyiksi, sillä liian lyhyeksi revennyt kynsi on todella kipeä.

Tällä vuosituhannella on epäilty, että tyttärilläni olisi nuo lisäosat ostettuna. Heillä on myös kynnet, lienevätkö aina alkuperäisinä.

No toki, on minulla itsellänikin lyhyet kynnet kun tykkään pitää ne sellaisina. Ennen sen takia, kun soitin pianoa, mutta en ole sen jälkeenkään kokenut tarvetta kasvatella kynsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Ihan oikeasti? Eikäkö leikisti. Miksi selittäisin tätä jollekin pissikselle. Ne ei ymmärrä vaikka selittäisi kuinka.

Et ole kyllä kauheasti yrittänytkään. Jännä, että ensimmäisenä sinulle tulee mieleen haukkua minua ja juuri pissikseksi, vaikka itse olet tehnyt avauksen, jossa kerrot katkeruudestasi siitä, ettet erotu ulkonäölläsi.

Ehdotan, että unohdat haukkuminsen ja yrität selittää, miksi tämä ulkonäköasia on sinulle niin tärkeä. Teithän tästä oikein avauksenkin.

Älä ota aloitusta itseesi. Näin se vaan on nykymaailmassa, että naiset laittavat kuvia sosiaaliseen mediaan ja yrittävät kaikin keinoin saada itsensä paremman näköisiksi kuin mitä ovat.

Ulkonäköasiaa mietin vaan sen kannalta, mitä se oli joskus, kun jokainen "pärjäsi" omillaan ja itse erotuin porukasta noilla avuilla, mitä oli. -ap

En tiedä, mistä tuli sulle ajatus, että otin avauksesta itseeni. Tuo kuvailemasi maailma vain tuntuu vieraalta.

Tottakai tuntuu vieraalta, kun nykyään joka tuutista tulee infoa, että et ole omana itsenäsi hyvä vaan osta teko sitä tai tätä. Mainokset ja somessa pyllistelevät lisäävät epävarmuutta; että jokaisen pitäisi näyttää niissä esiintyvien kaltaisilta.

Ei kun se ajatus, että on erotuttava kaunottarena, ja jos joku erottuu vaikkapa nyt meikin ansiosta, se on itseltä pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Taisit olla ainut minun lisäkseni, joka ymmärsi aloituksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Taisit olla ainut minun lisäkseni, joka ymmärsi aloituksen.

Ymmärsin tämän, mutta en silti. Mikä merkitys asialla on? Mitä väliä on sillä onko joku "Luonnostaan kaunis" vai "vaan jotakin"?

Monen aloittajan ikäluokkaaolevan ei kertakaikkiaan tule mieleen harmitella ettei enää voi "erottua kaunottarena", kun elämä keskittyy ihan muihin asioihin kuin oman ulkonäön vertailuun muihin.

Aika hauska aloitus. Lueskelin taannoin kulmakarvaistutteista ja ihan pikkuisen ärsyynnyin siitä, että nyt kulmakaljutkin voivat saada yhtä upeat kulmakarvat kuin minulla. Pigmentointi ei niinkään "kilpaillut", koska kyllä kolmiulotteinen aina kaksiulotteisen voittaa. 

Minulle siunaantuivat suurin piirtein kaikki tässä ketjussa mainitut piirteet parhaimmillaan (karva-asiat, pitkänhuiskeanuhkea vartalo, kohtuullisen kivat pusuhuulet yms.), mutta hankalan luonteeni vuoksi olen yhä sinkku, ja kuusikymppiä lähestyy kovaa vauhtia. Kaikki eivät voi saada kaikkea, joten on hyvä olla tyytyväinen siihen, mikä valikoima on itselle osunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Ihan oikeasti. Selitä vähän.

Varmaan meinaa sitä, että ennen oli helpompi erottua kaunottarena kun toiset ei voineet korjailla itseään. Nythän ei voi tietää kuka on luonnostaan kaunis ja kellä on vaan joko hyvät meikkitaidot, tai kirurginkäyntejä. Kohta on kuin Koreassa, jossa leikellyille vanhemmille tulee reippaasti vanhempiensa sen hetkisestä ulkonäöstä eroavia jälkeläisiä.

Taisit olla ainut minun lisäkseni, joka ymmärsi aloituksen.

Ymmärsin tämän, mutta en silti. Mikä merkitys asialla on? Mitä väliä on sillä onko joku "Luonnostaan kaunis" vai "vaan jotakin"?

Monen aloittajan ikäluokkaaolevan ei kertakaikkiaan tule mieleen harmitella ettei enää voi "erottua kaunottarena", kun elämä keskittyy ihan muihin asioihin kuin oman ulkonäön vertailuun muihin.

Tätä mäkin tässä ihmettelen.

Ysärillä myös opetettiin, että turhaan tytöt ottavat paineita jostain muotilehdistä. Ja että semmoisia lukevat vain naiset ja että kyllä ne pojat tykkäävät ihan sellaisenaan. Nykyään minusta näyttää siltä, että tuo ei päde edes entisiin ysärinuoriin. Luonnonkauniita naisia arvostavat miehet taitavat olla suunnilleen kuusikymppisiä. Tänä päivänä naisten muokattujen ulkonäköjen harrastaminen katselumuodossa on todella tavallista. On sitten tietysti miehiä, joilla on niin intensiivisiä nörttiharrastuksia, että tuommoiset jutut menevöt ihan ohi, mutta tuommoinen viattomuus on kyllä harvinaista.