Lue keskustelun säännöt.
Miksei pennut ja teinit tajua että sähköpotkulaudoilla kuuluu ajaa ajoväylällä eikä jalkakäytävillä?
25.08.2022 |
Vaikka tie- ja liikenneministeriö sekä Ely-keskus on pitänyt koko kesän asiasta kovaa meteliä siitä missä sähkölaudoilla tulisi ajella ja mjuistuttaneet lapsia ja nuoria liikennesäännöistä, niin nuoret ajelevat silti edelleen jalkakäytävillä ja pyöräteillä vaikka sähköladat ovat ajoneuvoja ja niiden paikka on ajoväylällä juuri niin kuin tie- ja liikenneministeriö sekä Ely-keskus on tästä asiasta informoinut.
Kommentit (174)
Eikös alle 12 vuotiaat "pennut" saa ajaa sähkövehkeillä jalkakäytävällä, kuten saavat tehdä polkupyörälläkin. Tämä 12 vuoden ikäraja tarkoittaa vain tosiasiallista ikää, jota henkisesti jälkeenjääneet aikuiset eivät näy ymmärtävän, vaan painelevat erilaisilla pyörillä jalkakäytävillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Tuo on ihan totta, siksi olisikin fiksuinta
1. Jalankulkija ei väistä ketään
2. pyöräilijä väistää jalankulkijaa
3. autoilija väistä pyöräilijää ja jalankulkijaa
4. bemarikin on auto
No tuo ensimmäinen kohtahan toteutuu jo nykyisellään. Jalankulkija ei väistä ketään ja hänellä on vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Saa kävellä, missä haluaa, oli se sitten katu tai pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä, eteen saa paukata varoittamatta, koko tien leveydeltä saa kulkea koirien ja lasten kanssa ja kaikkien muiden pitää kiertää ojanpohjia myöten, ettei vain joudu jalankulkija parka hetkeäkään siellä reunassa kulkemaan.
Se sähköakku / -moottori on myös moottori ja moottoroitujen ajoneuvojen kuten sähköpyörien ja sähköskuuttien paikka ei ole kevyeenliikenteenväylällä joilla ajamisen liikennesäännöt nieltävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Eivät kyllä näytä, äärimmäisen helppo tietää.
Tässä näet kadun oikealla laidalla kevyen liikenteen väylän ja vasemmalla laidalla jalkakäytävän: https://goo.gl/maps/NHtnEpZEzGma1nFg8
Aivan samalta näyttävät.
Heti seuraavasta risteyksestä löytyy liikennemerkki, ihan helppoa.
Jos ei tiedä, pitää taluttaa pyörää tai sähköskuuttia lähimpään risteykseen tai ajaa kadulla. Ihan helppoa. Koskaan ei ole tarvetta mennä jalkakäytävälle lasten, vankusten ja koirien sekaan pyöräilemään.
Kadulla ajaminen on kiellettyä jos se onkin kevyen liikenteen väylä eikä jalkakäytävä. Kyltti saattaa olla jossain kilometrin päässä tms, joten monesti on vaikea tietää väylän laatu. Käytännössä ainoa vaihtoehto varmistaa oikeusturva vieraassa ympäristössä onkin se, että taluttaa pyörää tai potkulautaa. Se, että onko tämä kohtuullista, on sitten eri asia.
Siis kumpaa kadun puolta tarkoitat? Vasemmalla ei ole merkkejä, koska siellä saa ajaa pyörällä. Oikealla on merkit niissä kohdissa, joista väylälle voi tulla, siis pitkän suoran kummassakin päässä. Keskeltä suoraa et voi väylälle putkahtaa, koska kadun ylityskohtia ei ole.
Ajoneuvolla saa ylittää kadun lähtökohtaisesti mistä vain. Ei siihen tarvita mitään "kadun ylityskohtia". Lisäksi ajoneuvo saattaa tulla yksityisestä pihasta tai maastosta tielle. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen pyörätien kyltin huomaaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys.
Asiaa vaikeuttaa vielä se, että monesti pyörätien kyltti ei ole väylän alussa vaan vasta vähän kauempana ja se voi olla myös joko oikealla tai vasemmalla puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Se on äärimmäisen yksinkertaista. Suomessa ei ole markkinoilla sähköskuutteja, joiden nopeus olisi tuon max. 15km/h, vaan niiden kaikkien rakenteellinen maksiminopeus on paljon tuota suurempi. Eli sähköskuutit eivät koskaan rinnastu jalankulkijaan.
Jos taas liikenteessä näet jonkun liikkuvan sähköavusteisella pyörätuolilla, niin sen rakenteellinen maksiminopeus on todennäköisesti 15 km/h tai alle, joten se rinnastuu jalankulkijaan.
Lyhyesti:
skuutti = ajoneuvo, kuten autot
pyörätuoli = jalankulkijaan rinnastuva
Ostaako näitä joku Suomesta ? DHgatesta saa sen 200€-300€ halvemmalla samoja laitteita. Rakenteellisen nopuden määrittelee valmistaja, joten uskoisin että löytyy Suomestakin -> tuolla säännöllä estetty se että itse rajoittaisi nopeutta kovempaa kulkevasta laitteesta.
Valtaosa liikenteessä olevista skuuteista on vuokrahtiöiden vuokraskuutteja. Ja niillä kaikilla rakenteellinen maksiminopeus on 30-35 km/h, eli niillä ei koskaan saa ajaa jalkakäytävällä.
Yli 25km/h kulkevat lasketaan mopoiksi, toivottavasti muistavat sitten ilmoittaa tästä kun joku vuokraa.
Rakenteellinen maksiminopeus ja se kuinka kovaa ajoneuvo kulkee, ovat kaksi eri asiaa.
Eli sitten ne on kaikki automaattisesti mopoja, oisko nyt ihan oikeasti noin ?
Esimerkiksi vuokrakäytössä olevien sähköpotkulautojen rakenteellinen enimmäisnopeus on 25 km/h ja niillä ajetaan pyöräilysääntöjen mukaan. Mikäli laitteen rakenteellinen enimmäisnopeus on 15 km/h, rinnastetaan laitteen käyttäjä jalankulkijaan, ja laitteella kuljetaan jalankulun sääntöjen mukaan. Huomioi, että kyseessä on rakenteellinen enimmäisnopeus, eli tilapäiset nopeusrajoitukset laitteessa eivät muuta luokitusta toiseksi.
https://www.liikenneturva.fi/ajankohtaista/sahkopotkulautailijat-aiheut…
Mopokin muuttu moottoripyöräksi vasta, jos nopeudenrajoitin otetaan pois. Rakenteellisesti se mopo voi kyllä kestää ne kovemmatkin nopeudet ja monessa muussa maassa, jossa säännöt ovat eri, esim. täysin samat skootterit, jotka täällä ovat rajoittimen takia mopoja, kulkevan paljon kovempaa.
Tää rakenteellinen enimmäisnopeus onkin sinällään ihan mielenkiintoinen himmeli. Esim. Ninebotilla on identtisiä lautoja jotka valmistaja määrittelee eri kategorioihin riippuen ohjelmistosta (G30D max 20km/h Saksan markkinoille, G30E max 25 km/h ainakin Suomi ja pelkkä G30 max 30 km/h USA), eli periaatteessa tutkimalla ensin sen pysäytetyn yksilön tarkat rakenteelliset valmistajan tiedot + tutkaaminen on oikeastaan ainoa keino selvittää mikä on mikäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Tuo on ihan totta, siksi olisikin fiksuinta
1. Jalankulkija ei väistä ketään
2. pyöräilijä väistää jalankulkijaa
3. autoilija väistä pyöräilijää ja jalankulkijaa
4. bemarikin on auto
No tuo ensimmäinen kohtahan toteutuu jo nykyisellään. Jalankulkija ei väistä ketään ja hänellä on vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Saa kävellä, missä haluaa, oli se sitten katu tai pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä, eteen saa paukata varoittamatta, koko tien leveydeltä saa kulkea koirien ja lasten kanssa ja kaikkien muiden pitää kiertää ojanpohjia myöten, ettei vain joudu jalankulkija parka hetkeäkään siellä reunassa kulkemaan.
ulí ulí
Ennakoi ja jousta niin sun ei tarvitse syödä verenpainelääkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Tuo on ihan totta, siksi olisikin fiksuinta
1. Jalankulkija ei väistä ketään
2. pyöräilijä väistää jalankulkijaa
3. autoilija väistä pyöräilijää ja jalankulkijaa
4. bemarikin on auto
No tuo ensimmäinen kohtahan toteutuu jo nykyisellään. Jalankulkija ei väistä ketään ja hänellä on vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Saa kävellä, missä haluaa, oli se sitten katu tai pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä, eteen saa paukata varoittamatta, koko tien leveydeltä saa kulkea koirien ja lasten kanssa ja kaikkien muiden pitää kiertää ojanpohjia myöten, ettei vain joudu jalankulkija parka hetkeäkään siellä reunassa kulkemaan.
Paitsi jos jalankulkija ylittää tien jostakin muusta kohtaa kuin suojatien kohdalta (englanniksi jaywalking), niin tällöin jalankulkija on lainsuojaton. Meillä Suomessa laki nimittäin suojelee vain suojatietä käyttävää jala kulkijaa mikä tarkoittaa, että jos jää auton alle muualla kuin suojatien kohdalla, niin vakuutusyhtiöt ovat autoilijan puolella ja alle jäänyt tai tämän omaiset maksavat korvaukset vaurioista ja likaantumisesta, jotka yliajosta seurasi autolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Ei siinä ole mitään vaikeaa. Jos pyörällä (tai vastaavalla) ajoneuvolla saa ajaa, oikeus on aina merkitty liikennemerkillä.
Ei vain saa ajaa, vaan pitää ajaa. Eli pyörätien kyltillä on se rinnakkaismerkitys, että ajoradalla pyöräily on silloin kielletty.
Olet aikaasi jäljessä. Nykyään saa ajaa myös ajoradalla, vaikka olisi pyörätie/kevyenliikenteenväylä vieressä. Mikä on loistava uudistus, kun huomioi nykyään lisääntyneen maantiepyörien määrän, joilla painellaan sitä 30-40 km/h vauhtia ja ollaan vaaraksi siellä pikkujopoilijoiden ja mummopyöräilijöiden keskellä. Mutta hommassa on se ongelma, että moni wannabemamil kuvittelee sopivansa paremmin sinne autotielle, vaikka se oma nopeus (alle 20 km/h) siellä ultrahienolla pyörällä takaisi turvallisemman etenemisen kaikille siellä pyörätien puolella, eikä liikenteen tukkona ajoradalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Eivät kyllä näytä, äärimmäisen helppo tietää.
Tässä näet kadun oikealla laidalla kevyen liikenteen väylän ja vasemmalla laidalla jalkakäytävän: https://goo.gl/maps/NHtnEpZEzGma1nFg8
Aivan samalta näyttävät.
Heti seuraavasta risteyksestä löytyy liikennemerkki, ihan helppoa.
Jos ei tiedä, pitää taluttaa pyörää tai sähköskuuttia lähimpään risteykseen tai ajaa kadulla. Ihan helppoa. Koskaan ei ole tarvetta mennä jalkakäytävälle lasten, vankusten ja koirien sekaan pyöräilemään.
Kadulla ajaminen on kiellettyä jos se onkin kevyen liikenteen väylä eikä jalkakäytävä. Kyltti saattaa olla jossain kilometrin päässä tms, joten monesti on vaikea tietää väylän laatu. Käytännössä ainoa vaihtoehto varmistaa oikeusturva vieraassa ympäristössä onkin se, että taluttaa pyörää tai potkulautaa. Se, että onko tämä kohtuullista, on sitten eri asia.
Siis kumpaa kadun puolta tarkoitat? Vasemmalla ei ole merkkejä, koska siellä saa ajaa pyörällä. Oikealla on merkit niissä kohdissa, joista väylälle voi tulla, siis pitkän suoran kummassakin päässä. Keskeltä suoraa et voi väylälle putkahtaa, koska kadun ylityskohtia ei ole.
Ajoneuvolla saa ylittää kadun lähtökohtaisesti mistä vain. Ei siihen tarvita mitään "kadun ylityskohtia". Lisäksi ajoneuvo saattaa tulla yksityisestä pihasta tai maastosta tielle. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen pyörätien kyltin huomaaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys.
Asiaa vaikeuttaa vielä se, että monesti pyörätien kyltti ei ole väylän alussa vaan vasta vähän kauempana ja se voi olla myös joko oikealla tai vasemmalla puolella.
Missä sanotaan, että ajoradan saa ylittää mistä vain? Kyllä se menee niin päin, että ajoradan saa ylittää vain suojatietä pitkin silloin kun niitä on. Esimerkkitapauksessa niitä on, ja suojatiekohdissa on myös pyörätien merkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisivatko hidastelevat kävelijät painua johonkin vitunkuuseen sieltä sähköpotkulautatieltä???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Tuo on ihan totta, siksi olisikin fiksuinta
1. Jalankulkija ei väistä ketään
2. pyöräilijä väistää jalankulkijaa
3. autoilija väistä pyöräilijää ja jalankulkijaa
4. bemarikin on auto
No tuo ensimmäinen kohtahan toteutuu jo nykyisellään. Jalankulkija ei väistä ketään ja hänellä on vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Saa kävellä, missä haluaa, oli se sitten katu tai pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä, eteen saa paukata varoittamatta, koko tien leveydeltä saa kulkea koirien ja lasten kanssa ja kaikkien muiden pitää kiertää ojanpohjia myöten, ettei vain joudu jalankulkija parka hetkeäkään siellä reunassa kulkemaan.
ulí ulí
Ennakoi ja jousta niin sun ei tarvitse syödä verenpainelääkkeitä
Ennakoi ja jousta koskee myös jalankulkijaa, vaikka moni ei sitä uskokaan. Että ulisen niin kauan, että ne tossupelletkin alkavat ottaa vastuuta liikenteen turvallisesta sujumisesta, eivätkä ulkoista kaikkea vastuuta muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Eivät kyllä näytä, äärimmäisen helppo tietää.
Tässä näet kadun oikealla laidalla kevyen liikenteen väylän ja vasemmalla laidalla jalkakäytävän: https://goo.gl/maps/NHtnEpZEzGma1nFg8
Aivan samalta näyttävät.
Heti seuraavasta risteyksestä löytyy liikennemerkki, ihan helppoa.
Jos ei tiedä, pitää taluttaa pyörää tai sähköskuuttia lähimpään risteykseen tai ajaa kadulla. Ihan helppoa. Koskaan ei ole tarvetta mennä jalkakäytävälle lasten, vankusten ja koirien sekaan pyöräilemään.
Kadulla ajaminen on kiellettyä jos se onkin kevyen liikenteen väylä eikä jalkakäytävä. Kyltti saattaa olla jossain kilometrin päässä tms, joten monesti on vaikea tietää väylän laatu. Käytännössä ainoa vaihtoehto varmistaa oikeusturva vieraassa ympäristössä onkin se, että taluttaa pyörää tai potkulautaa. Se, että onko tämä kohtuullista, on sitten eri asia.
Siis kumpaa kadun puolta tarkoitat? Vasemmalla ei ole merkkejä, koska siellä saa ajaa pyörällä. Oikealla on merkit niissä kohdissa, joista väylälle voi tulla, siis pitkän suoran kummassakin päässä. Keskeltä suoraa et voi väylälle putkahtaa, koska kadun ylityskohtia ei ole.
Ajoneuvolla saa ylittää kadun lähtökohtaisesti mistä vain. Ei siihen tarvita mitään "kadun ylityskohtia". Lisäksi ajoneuvo saattaa tulla yksityisestä pihasta tai maastosta tielle. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen pyörätien kyltin huomaaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys.
Asiaa vaikeuttaa vielä se, että monesti pyörätien kyltti ei ole väylän alussa vaan vasta vähän kauempana ja se voi olla myös joko oikealla tai vasemmalla puolella.
Missä sanotaan, että ajoradan saa ylittää mistä vain? Kyllä se menee niin päin, että ajoradan saa ylittää vain suojatietä pitkin silloin kun niitä on. Esimerkkitapauksessa niitä on, ja suojatiekohdissa on myös pyörätien merkit.
Suojatiet ovat jalankulkijoita varten. Eivät ajoneuvoja. Ajoneuvolla (auto, polkupyörä, mopo yms.) saa kyllä ajaa suojatiellä, mutta se suojatie ei siinä tapauksessa tuo ajoneuvolle sen paremmin velvollisuuksia kuin oikeuksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kulkee alle 15km/h niin rinnastetaan jalankulkijaan ja tosiaan kuten yllä max 25km/h on polkupyöräilijä.
Taas näitä Sipilän hallituksen aivopierulakeja. Autoilijan on mahdoton tietää mikä on sähköhärpäkkeen suurin sallittu rakenteellinen nopeus, mutta se ratkaisee sen että tuleeko härveli suojatielle jalankulkijan vai pyöräilijän säännöillä ja sillä on suuri merkitys väistämissääntöihin.
Tuo on ihan totta, siksi olisikin fiksuinta
1. Jalankulkija ei väistä ketään
2. pyöräilijä väistää jalankulkijaa
3. autoilija väistä pyöräilijää ja jalankulkijaa
4. bemarikin on auto
No tuo ensimmäinen kohtahan toteutuu jo nykyisellään. Jalankulkija ei väistä ketään ja hänellä on vain oikeuksia, mutta ei velvollisuuksia. Saa kävellä, missä haluaa, oli se sitten katu tai pyörätie tai yhdistetty kevyenliikenteenväylä, eteen saa paukata varoittamatta, koko tien leveydeltä saa kulkea koirien ja lasten kanssa ja kaikkien muiden pitää kiertää ojanpohjia myöten, ettei vain joudu jalankulkija parka hetkeäkään siellä reunassa kulkemaan.
Paitsi jos jalankulkija ylittää tien jostakin muusta kohtaa kuin suojatien kohdalta (englanniksi jaywalking), niin tällöin jalankulkija on lainsuojaton. Meillä Suomessa laki nimittäin suojelee vain suojatietä käyttävää jala kulkijaa mikä tarkoittaa, että jos jää auton alle muualla kuin suojatien kohdalla, niin vakuutusyhtiöt ovat autoilijan puolella ja alle jäänyt tai tämän omaiset maksavat korvaukset vaurioista ja likaantumisesta, jotka yliajosta seurasi autolle.
Mutta sanopa tuo jalankulkijoille, niin aloittavat taas itkun siitä, miten kyllä isomman ja nopeamman pitää ottaa vastuu ja ennakoida ja väistää. Koska jalankulkijana heillä nyt vain ei ole kuin oikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa sähköpotkulauta rinnastetaan polkupyörään, jolloin pyörätiellä sillä saa ajaa. Jalkakäytävällä ei kuitenkaan.
Jos sähköpotkulaudan maksiminopeus on 15 km/h niin se rinnastetaan kävelijään
Jos sähköpotkulaudan maksiminopeus on 25 km/h niin se rinnastetaan pyöräilijään.
Monille sähköpotkulautailijoille - ja myöskin pyöräilijöille - tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki jalkakäytävät ole samalla pyöräteitä. Asun alueella, jossa käytännössä kaikki jalkakäytävät ovat ihan vaan jalankulkijoille, ja pyörien/sähköpotkulautojen kuuluisi ajaa ajoradalla. Se on myös ihan perusteltua, koska jalkakäytävät ovat melko kapeita. No, eikös lähes joka päivä koiraa ulkoiluttaessa saa haukkoa henkeään, kun sähköpotkulauta suhahtaa takaapäin ohi ihan senttien päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Ei siinä ole mitään vaikeaa. Jos pyörällä (tai vastaavalla) ajoneuvolla saa ajaa, oikeus on aina merkitty liikennemerkillä.
Ei vain saa ajaa, vaan pitää ajaa. Eli pyörätien kyltillä on se rinnakkaismerkitys, että ajoradalla pyöräily on silloin kielletty.
Olet aikaasi jäljessä. Nykyään saa ajaa myös ajoradalla, vaikka olisi pyörätie/kevyenliikenteenväylä vieressä. Mikä on loistava uudistus, kun huomioi nykyään lisääntyneen maantiepyörien määrän, joilla painellaan sitä 30-40 km/h vauhtia ja ollaan vaaraksi siellä pikkujopoilijoiden ja mummopyöräilijöiden keskellä. Mutta hommassa on se ongelma, että moni wannabemamil kuvittelee sopivansa paremmin sinne autotielle, vaikka se oma nopeus (alle 20 km/h) siellä ultrahienolla pyörällä takaisi turvallisemman etenemisen kaikille siellä pyörätien puolella, eikä liikenteen tukkona ajoradalla.
"Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään."
Olisi tärkeää etenkin Helsingissä, sillä etenkin Kesärannan suunnasta tulee joka viikonloppu valtava huumeporukka kohti keskustaa. He ovat sellaisessa kunnossa, että eivät ymmärrä liikennesäännöistä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Monille sähköpotkulautailijoille - ja myöskin pyöräilijöille - tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki jalkakäytävät ole samalla pyöräteitä. Asun alueella, jossa käytännössä kaikki jalkakäytävät ovat ihan vaan jalankulkijoille, ja pyörien/sähköpotkulautojen kuuluisi ajaa ajoradalla. Se on myös ihan perusteltua, koska jalkakäytävät ovat melko kapeita. No, eikös lähes joka päivä koiraa ulkoiluttaessa saa haukkoa henkeään, kun sähköpotkulauta suhahtaa takaapäin ohi ihan senttien päästä.
Suurin osa niistä jalkakäytävän näköisistä väylistä on Suomessa samalla pyöräteitä. Erehtymisen vaara on siis iso, varsinkin kun väylän status vaihtuu usein ennalta arvaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli alle 12 vuotias saa ajaa myös jalkakäytävällä, muut ajavat kevyen liikenteen väylällä jos sellainen on. Muuten mennään ajoradalla.
Tähän lisäyksenä: toisin kuin osa luulee, niin jalkakäytävä ei ole kevyen liikenteen väylä. Eli skuuteilla pyörätielle tai ajoradalle.
Monesti on vaikea tietää onko joku väylä jalkakäytävä vai kevyen liikenteen väylä. Ne näyttävät yleensä samalta.
Eivät kyllä näytä, äärimmäisen helppo tietää.
Tässä näet kadun oikealla laidalla kevyen liikenteen väylän ja vasemmalla laidalla jalkakäytävän: https://goo.gl/maps/NHtnEpZEzGma1nFg8
Aivan samalta näyttävät.
Heti seuraavasta risteyksestä löytyy liikennemerkki, ihan helppoa.
Jos ei tiedä, pitää taluttaa pyörää tai sähköskuuttia lähimpään risteykseen tai ajaa kadulla. Ihan helppoa. Koskaan ei ole tarvetta mennä jalkakäytävälle lasten, vankusten ja koirien sekaan pyöräilemään.
Kadulla ajaminen on kiellettyä jos se onkin kevyen liikenteen väylä eikä jalkakäytävä. Kyltti saattaa olla jossain kilometrin päässä tms, joten monesti on vaikea tietää väylän laatu. Käytännössä ainoa vaihtoehto varmistaa oikeusturva vieraassa ympäristössä onkin se, että taluttaa pyörää tai potkulautaa. Se, että onko tämä kohtuullista, on sitten eri asia.
Siis kumpaa kadun puolta tarkoitat? Vasemmalla ei ole merkkejä, koska siellä saa ajaa pyörällä. Oikealla on merkit niissä kohdissa, joista väylälle voi tulla, siis pitkän suoran kummassakin päässä. Keskeltä suoraa et voi väylälle putkahtaa, koska kadun ylityskohtia ei ole.
Ajoneuvolla saa ylittää kadun lähtökohtaisesti mistä vain. Ei siihen tarvita mitään "kadun ylityskohtia". Lisäksi ajoneuvo saattaa tulla yksityisestä pihasta tai maastosta tielle. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisen pyörätien kyltin huomaaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys.
Asiaa vaikeuttaa vielä se, että monesti pyörätien kyltti ei ole väylän alussa vaan vasta vähän kauempana ja se voi olla myös joko oikealla tai vasemmalla puolella.
Missä sanotaan, että ajoradan saa ylittää mistä vain? Kyllä se menee niin päin, että ajoradan saa ylittää vain suojatietä pitkin silloin kun niitä on. Esimerkkitapauksessa niitä on, ja suojatiekohdissa on myös pyörätien merkit.
Suojatiet ovat jalankulkijoita varten. Eivät ajoneuvoja. Ajoneuvolla (auto, polkupyörä, mopo yms.) saa kyllä ajaa suojatiellä, mutta se suojatie ei siinä tapauksessa tuo ajoneuvolle sen paremmin velvollisuuksia kuin oikeuksiakaan.
Lisäksi mm. kanttauksilla on osoitettu se, mistä kohtaa väylälle voi saapua ja mistä kohtaa ei.
helvetti, tärkeä EI-sana jäi pois. Siis "Vasemmalla ei ole merkkejä, koska siellä EI saa ajaa pyörällä".