Mitä tehdä kun lapsi vihaa koulua
Meidän viidesluokkalainen poika ilmoittaa joka päivä vihaavansa koulua ja se olevan ärsyttävää. Olemme kotona alusta asti ekalta luokalta, puhuneet kannustavasti koulusta ja koulun käynnistä sekä sen tärkeydestä. Silti poika pitää päänsä. Hän on ilmoittanut, että hänestä tulee jääkiekkoilija. Tähän olemme varsinkin nyt viime kesänä ja koulun alun jälkeen sanoneet, että sen varaan ei kannata laskea, sillä niin harva OIKEASTI pääsee ammattilaiseksi. Menee kuin kuuroille korville.
Poika opiskelee ns. painotusluokalla, jonka hän haluaisi lopettaa yläkouluun mentäessä. Me taas haluaisimme, että lapsi on koko peruskoulun tuolla painotusluokalla, sillä luokka on todella rauhallinen ja luokassa on hyvä työrauha. Viime lukuvuonna poika alkoi kaveeraamaan rinnakkailuokkalaisten kanssa ja koulusta sateli negatiivista viestiä, vaikka aiemmin mitään ongelmia ei ollut. Tämäkin painaa yhtenä syynä, miksi haluamme, että lapsi jatkaa samalla luokalla peruskoulun loppuun asti.
Onko muiden pojilla vastaavia hankaluuksia ja miten voisi vielä kannustaa positiiviseen koulunkäyntiin?
Kommentit (33)
Aika monet pojat vihaavat koulua tuossa iässä. Myös poikien oppiminen on huolestuttavalla tasolla. Koulun tulisi tulla vastaan. Peruskoulu muuttuu hiitaaassttiiiii.. Huoh.
Millä tasolla poika on nyt jääkiekossa? Tulevat huiput ovat jo tuossa iässä bongattu ja urheilu täyttää elämän. Serkku pelaa sm-liigassa ns rivimiehenä, eli hyvä pelaaja, mutta ei ilmeisesti ihan mitään nhl ainesta. Muistaakseni siirtyi yläasteelle jo eri kaupunkiin peliuran takia ja oli lapsena jo todella urheilullinen. Yhtä hyvä oli jalkapallossa ja yleisurheilussa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistuttaa poikaa, että jos haluaa jääkiekkoilijaksi niin koulutaidoista on hyötyä. Matematiikan ja äidinkielen taitoja tarvitaan pelaajasopimuksen ja sponsorisopimuksia tehdessä. Aika usein pelaajaura etenee muualla kuin Suomessa eli kielitaito on tärkeää.
Yleisivistys ei ole niin suoraa nähtävissä, mutta sillä on merkitys yhteistyö- ja sponsorisopimusten kanssa. Eli pystyy neuvottelemaan paremmin ja toimimaan keulakuvana/mainoskasvona, kun ymmärtää suurinpiirtein eri toimialojen asioita.
Kannattaa myös muistuttaa, että jääkiekkoura kestää Max 50vuotiaaksi, hyvin todennäköisesti se päättyy jo 30v tienoilla eli jotain pohjaa pitää olla, jotta selviää siitä eläkeikään.
Mutta älä täysin liuskaa pojan unelmaa, vaan tee selväksi, että sen saavuttaminen on helpompaa, jos hoitaa myös kouluhommat.
Tämä oli hyvin kirjoitettu. Ei varmaan jotain Karalahtiakaan enää kaivata, vaan jos on fiksusti käyttäytyvä ja jotensakin sivistynyt pelaaja, niin kyllä varmasti tällaiseen ennemmin tartutaan kuin johonkin öyhöttäjään. Joku kielitaito on elinehto jos ulkomaille halajaa ja kyllä esim. kaverini poika, joka pelaa lätkää välillä SM-liigassa ja välillä alemmalla tasolla, on myös opiskellut. Jos olisi peruskoulu mennyt huonosti, se opiskelu olisi vienyt niin paljon energiaa, että lätkä olisi kärsinyt. Minusta pojalle voi ihan hyvin sanoa, että kyllä niissä seuroissa vähän muutakin katsotaan kuin sitä miten pelaa, pitää osata muutakin.
Missään nimessä en antaisi vaihtaa luokkaa, kuulostaa, että siinä on tuhon merkit ilmassa näin murrosiän alkaessa. Mutta tekisin niin, että kannustaisin myös jääkiekossa ja juttelisin pojan unelmista oikein innostuneesti mukana - ja siinä sivussa ujuttaisin mukaan tuon viestin, että jos haluaa pärjätä jääkiekossa, pitää pärjätä koulussakin, ajat muuttuvat siinä asiassa. Vaikka on tietysti epätodennäköistä, että hänestä tulee huippukiekkoilija, yrittämisessä ja unelmoinnissa ei ikinä ole mitään pahaa.
Etsikää netistä huippu-urheilijoita, jotka ovat käyneet myös koulunsa hyvin ja lanseeratkaa pojalle heidän tarinoitaan. Käyttäkää myös porkkanaa ja alkakaa vaikka kutoselta eteenpäin maksamaan hyvistä koenumeroista jotain pientä palkkiota. Murrosikä häämöttää ja nyt on viimeiset ajat yrittää saada poika koulumyönteiseksi...
Olisiko sulla mahdollista lähettää tämä sun aloitus jollekin SM-LIIGAN jääkiekkoilijalle/joukkueelle ja pyytää heiltä video tsemppaus koulunkäyntiin pojallesi?
Ok, ehkä tämä on huono idea mutta tuli mieleen.
No pyydä katsomaan jonkun ammattikiekkoilijan menoa. Esimerkiksi Selänne täysin kouluttamaton ja nyt kun uraa ei enää ole, käyvät Suomessa riekkumassa ja nolaavat itsensä rumalla käytöksellä, riehumalla baareissa ja rva täällä ja kaikenlaista seuraakin löytyy. Ei sellainen ole itseään kunnioittavan ihmisen elämää. Jos olisivat käyneet kouluja olisi nyt ihan fiksu elämä.
Älkää missään nimessä suostuko luokan vaihtoon, koska murrosiässä se hurlumhei vain pahenee muutenkin. MInua aina ällistyttävät nämä vanhemmat, jotka haluavat lapsensa siirtyvän häiriköivien kavereiden kanssa samoihin luokkiin. Sitten siellä tunnilla keskitytään kaverin kanssa pelleilyyn ja esittämiseen. On juuri tuossa tilanteessa uskomaton etu, että lapsi on luokalla, jolla on työskennellään hyvin.
Minusta ei kannata ihan älyttömästi käyttää tähän kouluvastaisuuteen aikaa ja energiaa. Ei se siitä puhumalla muutu, pikemminkin varmaan päinvastoin. Keskittäkää huomio positiivisiin asioihin. Koulu on semmoinen juttu, että se on vaan käytävä ja siitä on turha jankuttaa sen enempää.
Koulussa ei välttämättä ole mitään kamalaa meneillään. Moni oppilas vain valitsee tällaisen negatiivisen asenteen siksikin, kun se on coolia ja kuuluu asiaan. Itse totean oppilaille vain, että ei tarvitse tykätä, mutta hommat tehdään. Ja monesti nämä koulunvihaajapojat ovat oikeasti koulussa ihan hyvällä tuulella, hymyileväisiä ja nauravaisia ja kavereiden kanssa hengaavia heppuja, joista ei lopulta tarvitse olla huolissaan.
Tuokaa selkeämmin esille, että koulu on tärkeää. Jääkiekko tauolle kunnes koulu maistuu.
Onko hän kertonut juurisyytä sille, miksi hän haluaa nimenomaan jääkiekkoilijaksi NHL:ään? Intohimo itse lajiin? Kuuluisuus? Raha?
Jos juurisyynä on vaikka raha, rahaahan voi tienata muualtakin kuin jääkiekosta. Poika on kuitenkin vielä sen verran "pieni", ettei hahmota aikuismaisesti maailmaa eli asioiden eteen pitää nähdä vaivaa, eikä ne välttämättä sittenkään toteudu. NHL:äänkään ei mennä, vaan sinne tullaan valituksi eli joku muu päättää sun kohtalosta. Tietenkään ei pidä lähteä lyttäämään toisen haaveita, mutta kuten olette jo tehneet, kannustaa toiseen ammattiin. Jos ei muutoin niin siten, että AINA voi sattua onnettomuus, johon peliura tyssää. Esim. Gordom Ramseysta piti tulla ammattijalkapalloilija, oli tosi hyvä siinä, kunnes polvi hajosi niin ppahasti, että oli pakko luopua ammattilaisurasta. Tulikin sitten maailmankuulu ja rikas kokki :)
Vierailija kirjoitti:
Älkää missään nimessä suostuko luokan vaihtoon, koska murrosiässä se hurlumhei vain pahenee muutenkin. MInua aina ällistyttävät nämä vanhemmat, jotka haluavat lapsensa siirtyvän häiriköivien kavereiden kanssa samoihin luokkiin. Sitten siellä tunnilla keskitytään kaverin kanssa pelleilyyn ja esittämiseen. On juuri tuossa tilanteessa uskomaton etu, että lapsi on luokalla, jolla on työskennellään hyvin.
Minusta ei kannata ihan älyttömästi käyttää tähän kouluvastaisuuteen aikaa ja energiaa. Ei se siitä puhumalla muutu, pikemminkin varmaan päinvastoin. Keskittäkää huomio positiivisiin asioihin. Koulu on semmoinen juttu, että se on vaan käytävä ja siitä on turha jankuttaa sen enempää.
Koulussa ei välttämättä ole mitään kamalaa meneillään. Moni oppilas vain valitsee tällaisen negatiivisen asenteen siksikin, kun se on coolia ja kuuluu asiaan. Itse totean oppilaille vain, että ei tarvitse tykätä, mutta hommat tehdään. Ja monesti nämä koulunvihaajapojat ovat oikeasti koulussa ihan hyvällä tuulella, hymyileväisiä ja nauravaisia ja kavereiden kanssa hengaavia heppuja, joista ei lopulta tarvitse olla huolissaan.
Olemme kirjoituksesi kanssa täysin samaa mieltä!
Minusta tuocoolius paistaa tässäkin. Poika lähtee aamuisin aina ihan reippaasti kouluun ja opettajan mukaan on ihan reipas ja iloinen koulussa. Muutenkin koulu sujuu arvosanojen valossa hyvin, 8-9 pintaan aineesta riippuen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuokaa selkeämmin esille, että koulu on tärkeää. Jääkiekko tauolle kunnes koulu maistuu.
Viime keväänä jouduimme ensimmäistä kertaa ottamaan tämän käyttöön, kun koulussa tuli erilaisia nahinoita, kiistoja, välituntisin vessoissa piilottelua, sekä viimeisenä niittinä koulualueelta luvaton poistuminen välitunnilla.
Olimme jo aiemmin antaneet pleikkakieltoa, mutta tuntui, ettei se oikein tehonnut, kun muutenkaan ei saa/ehdi pelata.
Poika oli sitten loppuviikon arestissa eikä saanut osallistua kiekkotreeneihin. Tämän jälleen meno koulussakin rauhottui.
Ap
meidänkin tyttö vihaa koulua koska opettaja on kuulemma ärsyttävä.
Tämä juuri. Oleme myös sanoneet, jos on jaksanut tsempata alakoulun jälkeen 7 vuotta (esikoulu + alakoulu 1-6lk), miksi luovuttaa kolmen vuoden takia.
Lukion, jos sinne hakee, saa sitten valita mieleisensä.
Ap