Etätyöt ja lapsen hoitaminen
Jos toinen kotona pienen lapsen kanssa ja toinen tekee lähes pelkästään etätöitä. Kuinka paljon mielestäsi työpäivän aikana on 'velvollisuus' osallistua lapsenhoidollisiin asioihin, jos a) aikaa ei ole kun töitä on niin paljon tai b) aikaa on, eli työpäivissä on jonkin verran löysää?
Jos lapsi on vaikea, kotona olevalla synnytyksen jälkeinen masennus ja työssä olevan kaikki mahdolliset lomat, niin palkalliset kuin palkattomatkin käytetty, niin miten itse tasapainottelisit tilanteessa?
Kommentit (27)
Jos on töitä täysipäiväisesti, niin silloin tehdään ne työt. Miksi tällaista edes pitää kysyä?
Ota palkatonta tai palkkaa hoitaja, jos ei tilanne ole hallussa.
Mieheni teki etätöitä, kun olimme saaneet ensimmäisen lapsemme. Hoidin lasta päivien aikana 95 % itse, mutta tottakai mies tuli leikkimään ja vaihtamaan vaippoja, jos tauolla oli. Kerran tuli silloinkin, kun vauva pöräytti löysät päälleni. Ei se ollut hänelle millään tavoin vaikeaa, vaan ilo. Miehen ja lapsen välillä on vieläkin hyvä yhteys.
Vierailija kirjoitti:
Jos on töitä täysipäiväisesti, niin silloin tehdään ne työt. Miksi tällaista edes pitää kysyä?
Ota palkatonta tai palkkaa hoitaja, jos ei tilanne ole hallussa.
Tauot ne on töissäkin, joskus aika pitkiäkin..
Työajalla pitäisi saada keskittyä töihin ja sen voi sit kompensoida ottamalla illalla töiden jälkeen lapsesta isomman vastuun. Jos jaksaminen ei tuohonkaan riitä niin kannattaa hakea apua siihen masennukseen ja hyödyntää tukiverkkoja jos mahdollista tai esim lapsiperheiden kotipalvelua. Meillä mies saatto työpäivän aikana pitää vauvaa sen aikaa että kävin vessassa tai söin, tai välillä palaverinkin ajan vaikka sylissä nukkumassa. Mutta päävastuu oli mulla eikä vauvanhoito saanut vaikuttaa miehen työtä häiritsevästi, tästä oltiin samoilla linjoilla. Välillä nousi vaihtamaan vaippaa jos sattui sopivaan väliin mut eipä sen enempiä vaan teki ne työnsä.
Meillä on töissä 2 kpl 12 minuutin kahvitaukoja ja 30 min ruokatauko. Muina aikoina on tehtävä töitä, myös etänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos on töitä täysipäiväisesti, niin silloin tehdään ne työt. Miksi tällaista edes pitää kysyä?
Ota palkatonta tai palkkaa hoitaja, jos ei tilanne ole hallussa.
Tottakai jos äiti ei kykene mihinkään, niin ei hänellä kykene olemaan lapsekkaan kanssa. Silloin pitää hakea ulkopuolista apua tai miehen kysyä töistä erikoisjärjestelyitä pahimman ajaksi.
Mikään ei ärsytä niin paljon kuin työkaveri, joka tekee kotitöitä työaikana. Huutava vauva palaverissa ei onnistuisi ilman etätyötä eikä sen pidä olla arkea etätyöläisellekään. Jos mikrofonista kuuluu lasten ääntä, pomo vaatii kameran päälle ja aika nopeasti etätyösopimus lakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Työajalla pitäisi saada keskittyä töihin ja sen voi sit kompensoida ottamalla illalla töiden jälkeen lapsesta isomman vastuun. Jos jaksaminen ei tuohonkaan riitä niin kannattaa hakea apua siihen masennukseen ja hyödyntää tukiverkkoja jos mahdollista tai esim lapsiperheiden kotipalvelua. Meillä mies saatto työpäivän aikana pitää vauvaa sen aikaa että kävin vessassa tai söin, tai välillä palaverinkin ajan vaikka sylissä nukkumassa. Mutta päävastuu oli mulla eikä vauvanhoito saanut vaikuttaa miehen työtä häiritsevästi, tästä oltiin samoilla linjoilla. Välillä nousi vaihtamaan vaippaa jos sattui sopivaan väliin mut eipä sen enempiä vaan teki ne työnsä.
Jatkan vielä että kun vauvasta kasvoi ensin isompi vauva ja sitten jatkuvaa viihdytystä vaativa taapero niin ei sellaisen hoitoon enää ollut tuonkaan vertaa mahdollisuutta töiden lomassa. Siinä kohtaa meidän kaikkien pelastus oli että mies pystyi palaamaan toimistolle töihin, koska mua rassas se että toinen on siinä paikalla muttei kuitenkaan läsnä ja avuksi, ja toisaalta miehen keskittyminen kärsi ja lastakin turhautti kun ei saanut haluamaansa kontaktia isään. Ajatus tuntui raskaalta kun sit toinen ei oikeesti pääse auttamaan pienimmässäkään jutussa, mut oikeesti se selvä vastuunjako helpotti kaikkien elämää.
Riippuu monesta asiasta, ei sitä voi yksiselitteisesti tässä mitenkään nääritellä.
Työt pitää hoitaa, jos siinä ohessa ehtii/voi osallistua lapsen hoitoon, niin sitten osallistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työajalla pitäisi saada keskittyä töihin ja sen voi sit kompensoida ottamalla illalla töiden jälkeen lapsesta isomman vastuun. Jos jaksaminen ei tuohonkaan riitä niin kannattaa hakea apua siihen masennukseen ja hyödyntää tukiverkkoja jos mahdollista tai esim lapsiperheiden kotipalvelua. Meillä mies saatto työpäivän aikana pitää vauvaa sen aikaa että kävin vessassa tai söin, tai välillä palaverinkin ajan vaikka sylissä nukkumassa. Mutta päävastuu oli mulla eikä vauvanhoito saanut vaikuttaa miehen työtä häiritsevästi, tästä oltiin samoilla linjoilla. Välillä nousi vaihtamaan vaippaa jos sattui sopivaan väliin mut eipä sen enempiä vaan teki ne työnsä.
Jatkan vielä että kun vauvasta kasvoi ensin isompi vauva ja sitten jatkuvaa viihdytystä vaativa taapero niin ei sellaisen hoitoon enää ollut tuonkaan vertaa mahdollisuutta töiden lomassa. Siinä kohtaa meidän kaikkien pelastus oli että mies pystyi palaamaan toimistolle töihin, koska mua rassas se että toinen on siinä paikalla muttei kuitenkaan läsnä ja avuksi, ja toisaalta miehen keskittyminen kärsi ja lastakin turhautti kun ei saanut haluamaansa kontaktia isään. Ajatus tuntui raskaalta kun sit toinen ei oikeesti pääse auttamaan pienimmässäkään jutussa, mut oikeesti se selvä vastuunjako helpotti kaikkien elämää.
Minua ei rassannut yhtään se, että toinen oli paikalla, mutta ei läsnä, vaan se, että meidän olisi pitänyt olla hiljaa lasten kanssa. Kun lapsia oli kaksi, niin valitettavasti ei pysty olemaan koko ajan hipihiljaa ja elämisen ääniä tulee pakollakin. Vaikka mies oli kauimmaisessa huoneessa oven takana ja me olimme ulkona mahdollisimman paljon, niin ei 2-4 vuotiaita halua koko ajan yrittää hiljentää. Ulkoakin kuulema kuului äänet hyvin sisälle. Onneksi mies lähti toimistolle.
Työpäivän aikana ei ole velvollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Kuitenkin jos tilanne on se, ettei kotona oleva vanhempi ole lapsenhoitokykyinen, tähän ongelmaan pitäisi jollain tavalla tarttua. Toki se voi tarkoittaa sitä, että etätyöläinen auttaa mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi sen voi tehdä siten, että rytmittää työpäivänsä niin, että tekee suurimman osan töistä lapsen nukkuessa. Joskus tämä ei työtehtävien kannalta kuitenkaan ole mahdollista ja vaatii kyllä myös etätyöläisen suostumusta. Pakottaa tähän ei kyllä toinen puoliso voi, sillä se voi aiheuttaa liikaa painetta sille etätyöläiselle ja mahdollisesti työrytmi rikkoutuu niin ettei saa mitään tehdyksi. Jollekulle toimii, toiselle ei missää nimessä.
Lisäksi tätä voisi pohtia siltäkin kannalta, miten asia hoidettaisiin, jos etätyöläinen olisikin lähitöissä. Ei silloinkaan työtä tekevä vanhempi pysty kesken työpäivän aikana auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ärsytä niin paljon kuin työkaveri, joka tekee kotitöitä työaikana. Huutava vauva palaverissa ei onnistuisi ilman etätyötä eikä sen pidä olla arkea etätyöläisellekään. Jos mikrofonista kuuluu lasten ääntä, pomo vaatii kameran päälle ja aika nopeasti etätyösopimus lakkaa.
Jos vaikka vauva on palauttanut oikein kunnolla äidin päälle, ja se vauva on muutaman minuutin isään sylissä palaverin aikana, kun äiti käy suihkussa, niin en näe tässä mitään pahaa. Jos se vauva on siinä puolet päivästä huutamassa, sitten asia on ihan toinen. Tosin, jos homma hoituu, niin mikäs siinä.
Ensimmäinen vastaaja sanoo, että perhe on tärkein senkin paska.
Toinen sanoo, että työt pitää hoitaa senkin paska.
Molemmat saanut paljon tykkäyksiä.
Jeesus mikä graalin malja taas
Luulin äidin kysyvän omasta etätyöstä ja lapsesta. Minä teen työt lapsi kainalossa ja mies kännykällä tai nukkuu päikkäreitä hoitovapaalla. En suosittele kenellekään. Ja ap, ota vapaata, että saatte tuon masennuksen selätettyä.
Olen ap ja siis se kotona oleva. Kiitos alapeukuista, itkin.
Mielestäni etätöissä olevan ei pitäisi osallistua laisinkaan lapsenhoitoon. Jos työnantaja saa tietää, niin loppuu etätyöt.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen vastaaja sanoo, että perhe on tärkein senkin paska.
Toinen sanoo, että työt pitää hoitaa senkin paska.
Molemmat saanut paljon tykkäyksiä.
Jeesus mikä graalin malja taas
Ekassa kommentissa ei kylläkään sanottu ketään paskaksi, vaan kehotettiin miettimään niitä omia arvoja. Näitä valintoja me teemme jokainen useita päivittäin.
Tokassa kommentissa annettiin ratkaisuehdotus, joka oli kyllä ihan hyvä. Siinäkään ei ketään sanottu paskaksi.
Jos se etätöissä oleva menettää työnsä, koska jää kiinni siitä, että tekee muita asioita kuin töitä työajalla tai pitää liikaa taukoja, niin moniko perhe pärjää taloudellisesti? Toki voi auttaa, jos töitä ei ole, laiskotellaan toimistollakin silloin, mutta kannattaa miettiä myös mitä se työnantaja tykkää toiminnasta ja onko niihin seurauksiin varaa.
Miten tärkeänä pidät perhettäsi?
Jos paha synnytyksen jälkeinen masennus, niin kyllä mä tekisin vaikka lyhennettyä työpäivää.