Oliko Suomi tosiaankin niin ränsistynyt kuin 1980 luvun leffoissa näkyy?

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla kaupat meni kiinni klo 17 tai 18. Muistan kiireen ruokakauppaan työpäivien jälkeen. Lauantaisin kaupat menivät kiinni viimeistään klo 14. Sunnuntaisin mikään ei ollut auki paitsi joku kioski.

Pyhäpäiviä, jolloin kaupat olivat kiinni, tuntui olevan loputtomasti. Pääsiäisenä ei päässyt mihinkään, kun kaikki oli kiinni, ei varsinkaan elokuvateatteriin.

Höpö höpö!

Olin 80-luvun alussa ruokakaupan kassalla töissä: kauppa suljettiin arkena klo 20 ja lauantaina klo 18. Sunnuntaina se oli kiinni. Isot ruokakaupat olivat yleisesti auki kahdeksaan, pienemmät sulkivat oven seitsemältä. Jotkut todella pienet mihinkään ketjuun kuulumattomat kaupat saattoivat sulkea oven lauantaina jo kahdelta.

Yllättävää kyllä ihmiset älysivät ostaa ruokaa niin että selvisivät hengissä jopa noiden kaameiden pyhäpäivien yli.

Viikonloppuna oli leffoja, teattereita, konsertteja, tanssipaikkoja, ravintoloita ym.ym.

Pitkänäperjantaina ja joulupäivänä piti kestää kotonaan, mutta ei hätää, onneksi oli tapanintanssit.

Missähän käpykylässä sä olet viettänyt aikaasi vai pettääkö muisti?

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla kaupat meni kiinni klo 17 tai 18. Muistan kiireen ruokakauppaan työpäivien jälkeen. Lauantaisin kaupat menivät kiinni viimeistään klo 14. Sunnuntaisin mikään ei ollut auki paitsi joku kioski.

Pyhäpäiviä, jolloin kaupat olivat kiinni, tuntui olevan loputtomasti. Pääsiäisenä ei päässyt mihinkään, kun kaikki oli kiinni, ei varsinkaan elokuvateatteriin.

Juuri puhuin tytön kanssa noista eilen. Hänen mielestään oli uskomatonta, että kaupat eivät olleet auki sunnuntaina. Siihen lisäsin vielä tuon lauantaina kiinni klo 14 ja oli ihmettelemistä.

Sepä se. Ja nykyajan nuoret vinkuu asiasta kuin asiasta miten kaikki on heillä vaikeampaa ja huonommin kuin ennen. Ketuttaa kuunnella tätä perusteetonta kitinää.

Jos tehdään elokuva, jonka on tarkoitus esittää köyhää kansanosaa, valitaan kuvauspaikoiksi sellaisia miljöitä, joista tulee mieleen köyhyys.

Jos halutaan kuvata yläluokkaista elämää, valitaan ne komeimmat kartanot kuvauspaikoiksi.

Tietäisittepä vaan, millaisessa lukaalissa minä vierailin Helsingin Kalliossa 1980-luvulla. Kuitenkin tiedän, että jopa siellä samassa Helsingissä oli myös niitä neukkukuutioita.

Suomessa on tänäkin päivänä monen tasoista ja kuntoista asumusta, niin maalla kuin kaupungissakin. Niin oli 1980-luvullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla kaupat meni kiinni klo 17 tai 18. Muistan kiireen ruokakauppaan työpäivien jälkeen. Lauantaisin kaupat menivät kiinni viimeistään klo 14. Sunnuntaisin mikään ei ollut auki paitsi joku kioski.

Pyhäpäiviä, jolloin kaupat olivat kiinni, tuntui olevan loputtomasti. Pääsiäisenä ei päässyt mihinkään, kun kaikki oli kiinni, ei varsinkaan elokuvateatteriin.

Höpö höpö!

Olin 80-luvun alussa ruokakaupan kassalla töissä: kauppa suljettiin arkena klo 20 ja lauantaina klo 18. Sunnuntaina se oli kiinni. Isot ruokakaupat olivat yleisesti auki kahdeksaan, pienemmät sulkivat oven seitsemältä. Jotkut todella pienet mihinkään ketjuun kuulumattomat kaupat saattoivat sulkea oven lauantaina jo kahdelta.

Yllättävää kyllä ihmiset älysivät ostaa ruokaa niin että selvisivät hengissä jopa noiden kaameiden pyhäpäivien yli.

Viikonloppuna oli leffoja, teattereita, konsertteja, tanssipaikkoja, ravintoloita ym.ym.

Pitkänäperjantaina ja joulupäivänä piti kestää kotonaan, mutta ei hätää, onneksi oli tapanintanssit.

Missähän käpykylässä sä olet viettänyt aikaasi vai pettääkö muisti?

Mutta ajattelepa: Ruokakaupat menivät juhannusaattona (perjantai) kiinni klo 12.00, ja seuraavan kerran ne avattiin seuraavana maanantaina.

Sama jouluaattona: Kaupat kiinni klo 12.00, ja jos sattui olemaan torstai, oli kaupat kiinni seuraavaan maanantaihin asti, eli 3 päivää.

Ja hengissä siitäkin selvittiin.

Ei se silloin näyttänyt niin ränsistyneeltä.

Silloin oli tietysti enemmän vanhoja huonokuntoisia taloja, jotka nyttemmin on purettu, mutta ei se yleisilme ollut sen ajan ihmisten silmissä mitenkään ränsistynyt, eikä siitä sillä tavalla puhuttukaan.

Unohdettiin kerran käydä jouluaattona kaupassa klo 12 mennessä.

Niin vaan koko joulu istuttiin kotona kaappeja kaivellen, koska seuraavan kerran kauppaan pääsi vasta kun tapaninpäiväkin oli vietetty.

Onneksi meillä ei ollut vielä lapsia silloin.

Seuraavana vuonna muistettiin käydä ajoissa kaupassa ennen joulua.

Mun äiti oli 80-luvulla ruokakaupassa töissä. Lauantaina se suljettiin klo 13.

Sitten tuon vuosikymmenen loppua kohti aukioloajat pidentyivät.

Vuonna -89 samainen kauppa oli lauantaina auki klo 18 asti.

Olen 80-luvulla syntynyt enkä voi katsoa kasariajan leffoja ja sarjoja. Yököttää se ajankuva ja tyyli vaatetuksessa sekä sisustuksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla kaupat meni kiinni klo 17 tai 18. Muistan kiireen ruokakauppaan työpäivien jälkeen. Lauantaisin kaupat menivät kiinni viimeistään klo 14. Sunnuntaisin mikään ei ollut auki paitsi joku kioski.

Pyhäpäiviä, jolloin kaupat olivat kiinni, tuntui olevan loputtomasti. Pääsiäisenä ei päässyt mihinkään, kun kaikki oli kiinni, ei varsinkaan elokuvateatteriin.

Höpö höpö!

Olin 80-luvun alussa ruokakaupan kassalla töissä: kauppa suljettiin arkena klo 20 ja lauantaina klo 18. Sunnuntaina se oli kiinni. Isot ruokakaupat olivat yleisesti auki kahdeksaan, pienemmät sulkivat oven seitsemältä. Jotkut todella pienet mihinkään ketjuun kuulumattomat kaupat saattoivat sulkea oven lauantaina jo kahdelta.

Yllättävää kyllä ihmiset älysivät ostaa ruokaa niin että selvisivät hengissä jopa noiden kaameiden pyhäpäivien yli.

Viikonloppuna oli leffoja, teattereita, konsertteja, tanssipaikkoja, ravintoloita ym.ym.

Pitkänäperjantaina ja joulupäivänä piti kestää kotonaan, mutta ei hätää, onneksi oli tapanintanssit.

Missähän käpykylässä sä olet viettänyt aikaasi vai pettääkö muisti?

Meillä käpykylässä meni kauppa kiinni lauantaisin klo 14 ja sunnuntaina oli kaikki kiinni. Kolmoskanavakin alkoi näkyä vasta 90 luvun puolenvälin paikkeilla.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän ketju tämä nyt on, tilannehan on aivan päinvastainen; nykyään suomi muistuttaa venäjän heikoimpia osia, -80-luvulla olimme euroopan japani ja kaikki oli huippua. En ymmärrä yhtään miksi yritätte kaunistella nykysuomea, joka tosiaan on aivan rappiolla.

Ei meillä niin kurjaa kolkkaa edes ole mikä muistuttaisi venäjää. Meillä ne talot on hylättyjä mitkä tuolla on ränsistymässä. Venäjällä niissä asuu ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän ketju tämä nyt on, tilannehan on aivan päinvastainen; nykyään suomi muistuttaa venäjän heikoimpia osia, -80-luvulla olimme euroopan japani ja kaikki oli huippua. En ymmärrä yhtään miksi yritätte kaunistella nykysuomea, joka tosiaan on aivan rappiolla.

Et ole tainnut käydä Venäjällä.