Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Näin miehen kirjahyllyn ekaa kertaa... jäiks!
20.08.2022 |
Olen nyt siis tapaillut yhtä miestä ja eilen kävin ensimmäistä kertaa hänen luonaan. Kiinnitin huomioni hänen melko isoon kirjahyllyyn ja ajattelin toki heti positiivisesti, että kiva jos mies lukee! Mutta lähemmällä tarkastelulla mielipiteeni muuttui... hyllyssä oli paljon esim. sotakirjallisuutta, Hitlerin Taisteluni, Nabokovin Lolita ja tämä nyt paljon otsikoissa ollut Saatanalliset säkeet (joka ilmeisesti on jonkinlaista vihakirjallisuutta?). Olenko ihan outo kun itselle tuli vähän "red flag" fiilis tuosta kirjahyllyn sisällöstä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Aika noloo olla joku kirjahylly ja fyysisiä kirjoja mulla ainakin Amazonin Kindle jolla luen vaan e-kirjoja. Tulkaas jo nykyaikaan te muutkin.
Ymmärrän hyvin kun asut jossain 15-18 neliön yksiössä, ettei sinne enää kirjan kirjaa muun kaman lisäksi mahdukaan. Vietä vain nykyaikaa itse ja anna muiden tehdä niinkuin haluavat, lukea paperisia lehtiä ja kirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kerran kun baari-illan jälkeen menin naisen luokse. Katselin siinä sitten kirjahyllyä, kun nainen meni jonnekin ehostamaan itseänsä, ensinkin kirjoja ei ollut montaa ja ne kaikki olivat joidenkin urheilijoiden elämänkertoja tms. Curt Lindström Poppamies, joku Mika Häkkisen elämänkerta jne. Katsoin parhaaksi hipsiä hiljaa eteiseen, vetää kengät jalkaan ja paeta paikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö kirjastossa? Sieltä sitten suurempi valikoima kirjoja.
Mutta joo, jos keskittyy vain sotaan ja kolmanteen valtakuntaan, niin vähän olisin varuillani.
Outo mielipide. Kiinnostunut historiasta, sanoisin. Itsellänikin on Mein Kampf, olen sen lukenutkin. Appivanhempani saivat sen aikoinaan Aatun nimikirjoituksella varustettuna häälahjaksi.
Minullakin on hyllyssäni Aatun suurteos, jonka isoisäni isä on saanut synttärilahjakseen 12.3.1942 pojaltaan (isoisän veljeltä) ja tämän vaimolta. Perheaarre.
Ja The Satanic Verses löytyy myös. Lolitasta en tiedä, minulla om kirjoja niin vietävän paljon.
Ördög kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käykö kirjastossa? Sieltä sitten suurempi valikoima kirjoja.
Mutta joo, jos keskittyy vain sotaan ja kolmanteen valtakuntaan, niin vähän olisin varuillani.
Outo mielipide. Kiinnostunut historiasta, sanoisin. Itsellänikin on Mein Kampf, olen sen lukenutkin. Appivanhempani saivat sen aikoinaan Aatun nimikirjoituksella varustettuna häälahjaksi.
Minullakin on hyllyssäni Aatun suurteos, jonka isoisäni isä on saanut synttärilahjakseen 12.3.1942 pojaltaan (isoisän veljeltä) ja tämän vaimolta. Perheaarre.
Ja The Satanic Verses löytyy myös. Lolitasta en tiedä, minulla om kirjoja niin vietävän paljon.
Eipä jää epäselvyyttä millaiset on perheen arvot.
Naiset haluavat, että mies lukee kirjoja. MUTTA! Vain ja ainoastaan kirjoja, joita nainen haluaa miehen lukevan. Manga on tästä hyvä esimerkki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa olla kyllä todella kärsivällinen henkilö, jos jaksaa urakoida Taisteluni. On meinaan sen verran puisevaa ja raskaslukuista tekstiä. Piti itsekin oikein tehdä töitä että sen sai luetuksi.
Nimim. Kokemusta on.
Jos kirjahyllyn sisältö on red flag niin sanoisin että ap on kyllä itse black flag
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta noissa ei ole mitään arveluttavaa, eikä niiden pitäisi olla automaattisesti red flag. Mietin juuri tällä viikolla, että pitäisi lukea tuo Taisteluni, ja todellakaan en kannata natsismia. Jos pidät huonona merkkinä tuota ja Saatanallisia säkeitä, niin aika yksioikoisesti ajattelet.
Historiafriikkinä olen lukenut myös jonkin verran sotakirjallisuutta, ja muistan että parikymppisenä silloinen poikaystävä sitä ihmetteli. En ole myöskään sotahullu.
En tiedä millaista kirjallisuutta pidät hyvänä merkkinä, avaatko vähän? Tuosta Taisteluni-kirjasta on muuten helppo ottaa asia puheeksi nappaamalla kirja hyllystä ja kysymällä, että millainen se on, ja mitä hän siitä ajattelee. Voithan sanoa vaikka, että olet itsekin ajatellut lukea sen. Sillä tavalla saat selville mitä mies ajattelee.
Suosittelen että luet vaikka parikymmentä sivua ja vasta sen jälkeen päätät haluatko oikeasti lukea lopunkin. Opus kun ei siitä parane vaan samaa puuduttavaa ja raskasta jaarittelua läpeensä.
Suurin asia minkä sen lukemisesta saa on se, että voi sanoa lukeneensa sen.
Alue: Aihe vapaa
Nykyään joku ajattelee noin. Mihin olisi laittanut lahjaksi saadut, itse ostetut ja kirjastosta lainaamat kirjat esim. vuosina 1960-70-80? Meillä kotona lukivat kaikki ja paljon, siksi oli kirjahylly, jossa tuohon aikaan jopa tietokirjoja. Googlea ei ollut. Tarvitsen edelleen säilytyspaikan kirjoille, nykyään ne ovat lasiovellisia kaappeja. En keräile kirjoja, mutta kaapeista löytyy arvokkaita teoksia melkoinen määrä. Voisin myydä ja saisin paljon "rahhaa", mutta ovat itselleni tekijöiden nimikirjoituksilla varustettuina muistorikkaita. Nyt eläkkeellä on aikaa lukea ja tutkia niitä uudelleen. Lukekaa nuoremmat puhelimestanne tai kuunnelkaa äänikirjoja tai olkaa lukematta. Itse halua pitää paperista kirjaa kädessäni lukiessani. Lukemiseen ei tarvita välttämättä hyllyä ja kaappeja, mutta en lattialla tai ikkunalaudoilla viitsi niitä pinoja katsella. Kukin tavallaan.