Onko teistä kukaan onnistunut lopettamaan tupakoinnin ilman mitään nicoretteja?

Mieheni lopetti tupakoinnin noin 20 vuotta sitten ihan yllättäen. Hän oli silloin hiukan yli 20-vuotias ja oli polttanut muutaman vuoden. Asuimme silloin kerrostaloasunnossa ja mies ei halunnut polttaa sisällä, joten hän kävi tupakalla ulkona. Kerran hän sitten tuli kotiin, sanoi että on typerää kuluttaa vähiä rahojamme johonkin niin tyhmään kuin tupakointi ja vielä juosta monta kertaa päivässä ulkona polttamassa sitä. Hän heitti sitten hänellä olevan vajaan tupakka-askin roskiin eikä ole sen jälkeen tupakoinut kertaakaan.

Lopetin kerta heitolla vappupäivän aamuna v.1985. Heräsin krapulaisena ja kurkku oli kuin raastinrauta. hiukset ja koko olemus ihan tupakan hajuiset. Siihen loppui kuin seinään.

Jotenkin tupakoitsijat ovat hauskoja. Kiva heidän seurassa!

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tupakoitsijat ovat hauskoja. Kiva heidän seurassa!

Minustakin tupakoitsijat ovat keskimääräistä ihmistä rennompaa väkeä.

Itse lopetin aikoinaan tupakanpolton ihan ykskaks. Olin mahataudin aikana polttamatta pari päivää ja totesin, että miksi polttaakaan enää. Mies poltteli vielä hetken, mutta lopetti sitten hänkin, kun ei saanut minusta seuraa.

Ja tuolla jollekkin edellä kirjoittaneelle; ei kai kukaan ole tänä päivänä niin tyhmä, että kuvittelee sähkötupakan olevan vaaraton?

Vierailija kirjoitti:

Kirja, johon keskustelija 2 viittaa, lienee klassikko Stumppaa tähän (Allen Carr). On innostava, vaikkei vielä saanut minua lopettamaan.

AP, kolme päivää kuulostaa mahtavalta saavutukselta. Itse olisin ylpeä päivästäkin. Olen kateellinen! Kuinka päädyit aloittamaan ja miten olet ekat päivät selvinnyt?

Teini-ikäisenä muutaman kaverin kanssa koulun takana salaa se pikkuhiljaa alkoi. Ennenkuin huomasinkaan olin jo nuori aikuinen joka kuului työpaikan tupakkarinkiin ja poltin päivittäin. Nyt on alkanut toden teolla huolestuttamaan, kun on vuosien saatossa kaksi ystävää kuollut syöpään ja sukulaisia myös. Lisäksi hinta alkaa olemaan sitä luokkaa, että miettii mitä kaikkea kivempaa silläkin rahalla sais ja kiitos kysymästä jotenkin sisulla nämä päivät on mennyt muuta puuhaillessa mutta myönnän, että kovasti rööki pyörii mielessä.

ap

Minä lopetin kun tulin raskaaksi. Oma terveys ei kiinnostanut, mutta lapseni kyllä.

Siihen kannattaa ap sitten varautua, että paino lähtee nousuun eikä se ruokakaan ilmaista ole.

Vierailija kirjoitti:

Siihen kannattaa ap sitten varautua, että paino lähtee nousuun eikä se ruokakaan ilmaista ole.

Höpöhöpö, itsestä se on kiinni. Minä olen vain laihtunut röökivuosien jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin kun tulin raskaaksi. Oma terveys ei kiinnostanut, mutta lapseni kyllä.

Eipä siitä sairaasta äidistä paljon/pitkään iloa ole.

Minä. Lopetin kylmiltään, toki auttoi vuosituhanen kamalin krapula joka oksetutti 2 vrk siten ettei jaloilleen päässyt. Parimmat viekkarit kesti 2-3 vk, ja edelleen tulee ajoittain fiilis että pakko päästä röökille.

Nyt melkein neljä vuotta tupakoimatta.

Minä.

Reilu 10 vuotta aski päivässä. Tarvitaan se oma halu lopettaa, se ei auta että jonkun muun takia.

Mene heti tilanteisiin joissa tulee poltettua, esim. oluelle.

Vierailija kirjoitti:

Siihen kannattaa ap sitten varautua, että paino lähtee nousuun eikä se ruokakaan ilmaista ole.

Minulle tuli muutama lisäkilo, kun lopetin mutta vastaavasti jaksoin liikkua paremmin yskimättä ja huohottamatta joten kilot karisivat ja kunto koheni.

Vierailija kirjoitti:

Minä.

Reilu 10 vuotta aski päivässä. Tarvitaan se oma halu lopettaa, se ei auta että jonkun muun takia.

Mene heti tilanteisiin joissa tulee poltettua, esim. oluelle.

Itse poltan kännissä tuplasti. Eikö lopettavan olisi parempi pysyä alkuun selvinpäin?

eri

Vierailija kirjoitti:

Lopetin kerta heitolla vappupäivän aamuna v.1985. Heräsin krapulaisena ja kurkku oli kuin raastinrauta. hiukset ja koko olemus ihan tupakan hajuiset. Siihen loppui kuin seinään.

Oispa se kaikilla noin helppoa.

Minä! Poltin 7 vuotta 80-luvulla Norttia, Camelia tai Princeä, askin päivässä, viikonloppuina enemmän.

En ollut koskaan edes yrittänyt lopettaa tai lakkoilla. Minulle vain lopulta selvisi, miksi poltin. Sitten se ei enää tuntunut tarpeelliselta. Nikkikset kesti puoli vuotta. Aluksi päivittäin, sitten niitä tuli harvemmin, aaltoina. Itse asiassa ne estivät minua aloittamasta uudelleen, koska sama olisi ollut edessä seuraavalla kerralla. Ei se niin kivaa ollut. Mutta mahdollista se on, jos vain ensin saa päässään asiat selvitettyä.

Minä lopetin myös kirjan avulla. "Vihdoinkin savuton" taisi olla sen nimi. Käytännössä ymmärtääkseni sama kirja kuin "Stumppaa tähän", mutta vähemmän raflaavalla kannella ja halvemmalla hinnalla. Lopettaminen oli ihanaa. Oli talvi ja oikein hekumoin sillä, miten nyt ei tarvitse mennä ulos pakkaseen montaa kertaa päivässä, ei tarvitse miettiä, riittääkö rahat sekä tupakkaan että ruokaan, ei tarvitse miettiä, onko vieraissa paikoissa mahdollista polttaa jne.

Ehkä olisin pystynyt, mutta nikotiinilaastarit tekivät lopettamisesta helppoa poislukien ihon punoittamien ja kirvely laastarin alla. Ensimmäisellä kerralla yritin lopettaa purkan avulla, mutta se kaatui muutamaan nikotiinin tuskaiseen unettomaan yöhön.  Laastareita en edes käyttänyt kuin reilun viikon.

Vierailija kirjoitti:

Itse lopetin aikoinaan tupakanpolton ihan ykskaks. Olin mahataudin aikana polttamatta pari päivää ja totesin, että miksi polttaakaan enää. Mies poltteli vielä hetken, mutta lopetti sitten hänkin, kun ei saanut minusta seuraa.

Ja tuolla jollekkin edellä kirjoittaneelle; ei kai kukaan ole tänä päivänä niin tyhmä, että kuvittelee sähkötupakan olevan vaaraton?

Mulla samantapainen lopetustarina, olin kuumeessa ja yskässä ja sen vuoksi olin pari kolme päivää polttamatta. Ajattelin sitten kokeilla, että pystynkö jatkamaan ilman, kun olin kerta jo hetken ollut polttamatta. Pystyin, ja nyt siitä on jo useampi vuosi. Mulla myös mies jatkoi vielä jonkin aikaa, ja lopetti sitten hänkin.

Töissä oli kaikista vaikeinta olla polttamatta, kun oli tottunut käymään tauolla röökillä, ja se oli sellainen sosiaalinenkin tapahtuma joidenkin työkavereiden kanssa. Nykyään saatan kerran tai pari vuodessa polttaa jos otan kaljaa, mutta se jää aina siihen iltaan. Vaikea kuvitella, että aloittaisin enää tupakoimista vaikka joskus röökiä tekeekin mieli. Eikä tätänykyä ole kyllä enää varaakaan polttaa kun se on niin kallista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin kun tulin raskaaksi. Oma terveys ei kiinnostanut, mutta lapseni kyllä.

Eipä siitä sairaasta äidistä paljon/pitkään iloa ole.

Niin? kirjoitin että LOPETIN. En siis polta enää.