Paljon harrastavien lasten vanhempien oudot kommentit
"Parempi että ovat harrastamassa kuin että pitäisi putkasta hakea". Onko ne lapset sitten niin hankalia tai omat kasvatustaidot hukassa, että näin kävisi ilman jatkuvaa harrastamista? Toisaalta urheiluporukoissa on kyllä kaikenlaista.
Itse olen harrastanut ihan tylsiä harrastuksia kotona ja ikinä ei ole tarvinnut vanhempien kyllä olla huolissaan. Liikkunut olen kyllä, mutta kaverin kanssa ihan vaan lenkillä, pyöräilemässä muuten vain tai luistelemassa tms. hupiliikuntaa ilman ohjausta. Sitten tein käsitöitä, leivoin kotona, luin paljon. Ei tullut mieleenkään olla pahan teossa. Marjojakin käytiin kaverin kanssa poimimassa jo teini-ikäisenä metsässä.
En oikein ymmärrä tuota, että hirmuharrastamisen vaihtoehto on rötöstely.
Kommentit (23)
Olen ihmetellyt ihan samaa. Tosin lapsen luokan pahimmat riehujat olivat jääkiekkojunnuja, kun heidät hajautettiin eri luokkiin, niin rauhoittui lapsen luokkakin.
Rankka liikunta auttaa usein adhd-oireisiin ja sopii aistialiherkälle, joten voi ollakin hyvä idea juoksuttaa lapsi väsyksiin. Tällaisella nuorella voi olla myös korostunut riski päihteisiin, joten vertaus ei välttämättä ole tuulesta temmattu.
Toinen kysymys on, että voiko urheilemalla loputtomiin paeta omaa luonnettaan, vai pitäisikö ehkä koettaa nuoresta pitäen pikemminkin tietoisesti opetella rauhoittumaan. Aika moni urheilee huipulle saakka, ja silti ehtii urakoida niiden päihteidenkin parissa.
Vierailija kirjoitti:
Rankka liikunta auttaa usein adhd-oireisiin ja sopii aistialiherkälle, joten voi ollakin hyvä idea juoksuttaa lapsi väsyksiin. Tällaisella nuorella voi olla myös korostunut riski päihteisiin, joten vertaus ei välttämättä ole tuulesta temmattu.
Toinen kysymys on, että voiko urheilemalla loputtomiin paeta omaa luonnettaan, vai pitäisikö ehkä koettaa nuoresta pitäen pikemminkin tietoisesti opetella rauhoittumaan. Aika moni urheilee huipulle saakka, ja silti ehtii urakoida niiden päihteidenkin parissa.
Totta..eräät jo edesmenneet talvilajien huiput aika kuuluisia tästä ja moni muukin myöntänyt ongelmia, jääkiekkojoukkueen kuuluisat juhlinnat yms.
Virkamiehet ulkoistavat lastensa ajan muille. Siksi sillä ylpeillään huono omatunto.
Mulla on kaksi lasta. Toinen on rauhallinen ja ujo piirtelijä, toinen supersosiaalinen ja loputtoman energinen (vilkkauden vuoksi ADHD-tutkimuksiin jonottava) aistisäätelypulmainen touhotin. Itselläkin on aistisäätelyongelmia ja raskas liikunta ja sen tarjoamat syvätuntokokemukset rauhoittaa.
Näistä lapsista eka keksii itse fiksua tekemistä, viihtyy hyvin yksinkin ja harrastaa kavereiden innostamana joukkuelaji. Toka ei tällä hetkellä harrasta ohjatusti mitään. Ja kyllä mä näen hänellä riskinä alkaa purkaa sitä energiaa omien vähemmän rakentavien ideoiden kautta jos ei ole riittävästi (eli koko ajan 🙄) tekemistä ja seuraa. Nyt vielä (lapsi on 8v) tehdään itse paljon lapsen kanssa, viedään uimaan ja mennään kaveriksi pyöräilemään silloin kun kaverit ei jouda jne., mutta kolmen vuoden päästä vanhempien seura voi kiinnostaa jo vähemmän ja rehellisyyden nimissä en minä jaksaisi koko ajan olla ohjelmatoimistovalmiudessa. Ongelmana on myös se että monet niistä järkevämmistä kavereista harrastaa, joten seuraksi jää tarjolle ne joiden kanssa syntyy tyhmimmät ideat ja joista kukaan (omani mukaan lukien) ei tajua että tää ei nyt ollut hyvä idis. Eli toivoisin kyllä että lapsi innostuisi jostain harrastuksesta jolloin joku muu täyttäisi hänen tekemisen tarpeensa edes välillä.
Lisäksi huomaan että riittävän raskas liikunta rauhoittaa lastakin, parantaa unensaantia ja auttaa hillitsemään vilkasta käytöstä koulussa (=nämä kaikki tukevat toivottu käytöstä ja siten positiivisen identiteetin muodostumista, vs. levoton häirikkö), ja kyllä se ikätovereiden kanssa pinkoo kovempaa kuin mun koska oma kuntoni saati eläytymiskykyni johonkin Itseä ei yhtään kiinnostavaan jalkapalloon ei ihan yllä riittävälle tasolle. Siksi toivoisin hänelle ohjattua liikuntaharrastusta useita kertoja viikossa. Mutta pakottaa en aio, ja jos ei mieleistä löydy, teen parhaani kotikonstein tuon energian suuntaamiseksi. Harmi ettei mulla ole ihan yhtä paljon energiaa 😅
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehet ulkoistavat lastensa ajan muille. Siksi sillä ylpeillään huono omatunto.
Virkamiehet? Heillähän on juuri aikaa perheelleen. Työ loppuvat monilla jo 15:30.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kunpa voisin itsekin vielä näin vanhemmalla iällä ihmetellä kaikkea tuollaista kuin ap. Ihan kuin silloin lapsena kun kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä. Nykyään ei jaksa ihmetyttää oikein mikään.
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kunpa voisin itsekin vielä näin vanhemmalla iällä ihmetellä kaikkea tuollaista kuin ap. Ihan kuin silloin lapsena kun kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä. Nykyään ei jaksa ihmetyttää oikein mikään.
Ahaa. Minä taas olen kohta 50-vuotias, ja minuakin ihmetyttää, jos jonkun mielestä urheilun vaihtoehtona on rötöstely. Itse en nuorena harrastanut kumpaakaan.
Minua ihmetyttää enemmän ap:n ja monien kommentoijien oletus siitä, että harrastus = urheilu. Tavoitteellisesti, monta kertaa viikossa voi harrastaa muutakin kuin tätä Suomessa jumalan aseman saanutta urheilua. Omat lapseni harrastavat musiikkia, tunteja on useana päivänä viikossa, enkä ole ikinä kuullut yhdenkään vanhemman toteavan mitään sellaista kuin ap väittää. Ehkä idiootit tosiaan sitten keräytyvät sinne kentän ja kaukalon reunalle.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää enemmän ap:n ja monien kommentoijien oletus siitä, että harrastus = urheilu. Tavoitteellisesti, monta kertaa viikossa voi harrastaa muutakin kuin tätä Suomessa jumalan aseman saanutta urheilua. Omat lapseni harrastavat musiikkia, tunteja on useana päivänä viikossa, enkä ole ikinä kuullut yhdenkään vanhemman toteavan mitään sellaista kuin ap väittää. Ehkä idiootit tosiaan sitten keräytyvät sinne kentän ja kaukalon reunalle.
Ehkä enemmänkin harrastus=ohjatut treenit. Eli harrastaminen tarkoittaa sitä, että ihminen opettelee valmentajan tai opettajan johdolla esimerkiksi urheilua, musiikkia tai taiteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kunpa voisin itsekin vielä näin vanhemmalla iällä ihmetellä kaikkea tuollaista kuin ap. Ihan kuin silloin lapsena kun kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä. Nykyään ei jaksa ihmetyttää oikein mikään.
Ahaa. Minä taas olen kohta 50-vuotias, ja minuakin ihmetyttää, jos jonkun mielestä urheilun vaihtoehtona on rötöstely. Itse en nuorena harrastanut kumpaakaan.
Ahaa. Luulisi sitten jo tuohon ikään mennessä tajuavan, että tuohon väliin mahtuu paljon variaatioita. Aika mustavalkoinen ajattelutapa että se on joko urheileminen tai rötöstely. Sitäpaitsi ap puhui harrastuksista eikä pelkästään urheilusta.
Minä samanikäisenä kuin sinä, ymmärrän, että tuo ap:n mainitsema asia on enemmänkin käytetty fraasi eli mieluummin menee viikonloppuna lapsen kanssa/lapsi menee harrastukseen, kuin miettii missä se junnu kavereidensa kanssa aikaansa viettää. Se on enemmänkin toteamus ilman sen kummempaa ajatusta, että vaihtoehtona on vaan rötöstely. Typerää edes ajatella noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehet ulkoistavat lastensa ajan muille. Siksi sillä ylpeillään huono omatunto.
Virkamiehet? Heillähän on juuri aikaa perheelleen. Työ loppuvat monilla jo 15:30.
Sitten alkaa omat harrastukset, esim bilettäminen. Ei siinä jouda lapsia kaitsemaan kun ovat vain oman elämän tiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehet ulkoistavat lastensa ajan muille. Siksi sillä ylpeillään huono omatunto.
Virkamiehet? Heillähän on juuri aikaa perheelleen. Työ loppuvat monilla jo 15:30.
Sitten alkaa omat harrastukset, esim bilettäminen. Ei siinä jouda lapsia kaitsemaan kun ovat vain oman elämän tiellä.
Miten bilettäminen voi olla harrastus? Onko jotain biletyksenohjaajia ja biletysharjoituksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa.
Kunpa voisin itsekin vielä näin vanhemmalla iällä ihmetellä kaikkea tuollaista kuin ap. Ihan kuin silloin lapsena kun kaikki oli vielä uutta ja ihmeellistä. Nykyään ei jaksa ihmetyttää oikein mikään.
Ahaa. Minä taas olen kohta 50-vuotias, ja minuakin ihmetyttää, jos jonkun mielestä urheilun vaihtoehtona on rötöstely. Itse en nuorena harrastanut kumpaakaan.
Ahaa. Luulisi sitten jo tuohon ikään mennessä tajuavan, että tuohon väliin mahtuu paljon variaatioita. Aika mustavalkoinen ajattelutapa että se on joko urheileminen tai rötöstely. Sitäpaitsi ap puhui harrastuksista eikä pelkästään urheilusta.
Minä samanikäisenä kuin sinä, ymmärrän, että tuo ap:n mainitsema asia on enemmänkin käytetty fraasi eli mieluummin menee viikonloppuna lapsen kanssa/lapsi menee harrastukseen, kuin miettii missä se junnu kavereidensa kanssa aikaansa viettää. Se on enemmänkin toteamus ilman sen kummempaa ajatusta, että vaihtoehtona on vaan rötöstely. Typerää edes ajatella noin.
Typerää edes ajatella asiaa. Se taas ei ole typerä, joka toteaa ajattelematta.
Okei sitten... sulla on varmaan tosi syvällisiä ja rakentavia keskusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehet ulkoistavat lastensa ajan muille. Siksi sillä ylpeillään huono omatunto.
Virkamiehet? Heillähän on juuri aikaa perheelleen. Työ loppuvat monilla jo 15:30.
Sitten alkaa omat harrastukset, esim bilettäminen. Ei siinä jouda lapsia kaitsemaan kun ovat vain oman elämän tiellä.
Miten bilettäminen voi olla harrastus? Onko jotain biletyksenohjaajia ja biletysharjoituksia?
Jos tässä tarkoitetaan ryhmäliikuntaa tietyssa jallujengissä vai?
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää enemmän ap:n ja monien kommentoijien oletus siitä, että harrastus = urheilu. Tavoitteellisesti, monta kertaa viikossa voi harrastaa muutakin kuin tätä Suomessa jumalan aseman saanutta urheilua. Omat lapseni harrastavat musiikkia, tunteja on useana päivänä viikossa, enkä ole ikinä kuullut yhdenkään vanhemman toteavan mitään sellaista kuin ap väittää. Ehkä idiootit tosiaan sitten keräytyvät sinne kentän ja kaukalon reunalle.
Se on kyllä ihan totta, että olisi ehkä hymyssä pidättelemistä, jos joku klassisen musiikin oppilasmatineassa alkaisi selittää, miten lapsi pysyy pois päihteistä kun soittaa viulua.
Niiden piirien small talkiin tosin kuuluu aika vahva työn etiikka. Korostetaan harjoittelun merkitystä ja sitä miten musiikkia harjoitellessa oppii elämän kannalta tärkeitä taitoja. Samoin jos joku toinen vanhempi tulee kehumaan lastasi, korrekti vastaus liittyy aina harjoitteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää enemmän ap:n ja monien kommentoijien oletus siitä, että harrastus = urheilu. Tavoitteellisesti, monta kertaa viikossa voi harrastaa muutakin kuin tätä Suomessa jumalan aseman saanutta urheilua. Omat lapseni harrastavat musiikkia, tunteja on useana päivänä viikossa, enkä ole ikinä kuullut yhdenkään vanhemman toteavan mitään sellaista kuin ap väittää. Ehkä idiootit tosiaan sitten keräytyvät sinne kentän ja kaukalon reunalle.
Se on kyllä ihan totta, että olisi ehkä hymyssä pidättelemistä, jos joku klassisen musiikin oppilasmatineassa alkaisi selittää, miten lapsi pysyy pois päihteistä kun soittaa viulua.
Niiden piirien small talkiin tosin kuuluu aika vahva työn etiikka. Korostetaan harjoittelun merkitystä ja sitä miten musiikkia harjoitellessa oppii elämän kannalta tärkeitä taitoja. Samoin jos joku toinen vanhempi tulee kehumaan lastasi, korrekti vastaus liittyy aina harjoitteluun.
Musiikin harrastaminen kehittää monipuolisesti kognitiivisia taitoja mm.matematiikkaa.
Minulle yksi useamman aikuisen lapsen äiti kertoi, että ohjasi lapsensa harrastuksiin, koska koki oman pärjäämisensä ja jaksamisensa heikoksi lasten kanssa. Itse olen halunnut kantaa päävastuun lasteni kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Minulle yksi useamman aikuisen lapsen äiti kertoi, että ohjasi lapsensa harrastuksiin, koska koki oman pärjäämisensä ja jaksamisensa heikoksi lasten kanssa. Itse olen halunnut kantaa päävastuun lasteni kasvatuksesta.
Hieman epäilen tuota, sen verran rankkaa se usean lapsen harrastuskuskauskin on, että uupunut siihen harvoin työn ohessa pystyy. Ja jos taas kyse on sen ikäisistä lapsista, jotka voivat itsenäisesti kulkea harrastuksiin, aika vaikea heitä on pakottaa niihin niin paljon, että päävastuu lapsista siirtyisi kodilta harrastuksille.
Itse ajattelisin, että lasten olisi hyvä oppia tuntemaan monenlaisia luotettavia aikuisia, ja oppia toimimaan erilaisissa ympäristöissä. Sopiva määrä harrastuksia auttaa tässä, mutta toki se on mahdollista kotonakin, jos teillä on laaja tuttavapiiri ja sosiaalinen elämä.
Osa 1000 idiootin muistelmia