Viisaat ihmiset!!! Perustelkaa minulle väittämä " ei se ole sinulta pois jos naapurit saavat"

Mä en ole missään vaiheessa sanonut ketään vihaavani, tai mitään sairautta. En edes ap:tä vihaa.

Vihalla ja ärtymyksellä on suuri ero! ainakin omassa tunne-elämässäni.

miksi lapsettomien negatiiviset tunteet ärsyttävät sinua? Eihän se sinulta ole pois, jos lapsettomat voivat henkisesti pahoin.

ÄRSYTTÄÄ tämä hokema: eihän se ole sinulta pois.



Tämä hokema voidaan heittää mihin tahansa tilanteeseen, ja sillä tavalla mitätöidä ihmisen tunteet. Kateuskin on yksi, aivan normaali tunne elämässä.



Vai kuka muka ei ole koskaan ollut kateellinen mistään?



Vaatii aikamoista rohkeutta ihmiseltä myöntää itselleen, saati sitten muille, että on jostakin asiasta kateellinen. Kun asian myöntää, niin tunnetta voi käsitellä paremmin, eikä kateus saa yliotetta.



Älkää viitsikö huutaa tätä ärsyttävää hokemaa joka tilanteessa!

Ihminen saa olla kateellinen, jokainen varmasti on joskus!

Kun minulta kuoli läheinen, suru oli musertava, mutta en siltikään toivonut enkä toivo samaa surua muille. Ja minua varmasti pidettäisiin julmana ihmisen jos snoisin, että mielestäni muidenkin pitäisi menettää rakkaitaan ennen aikojaan, kun kerran minä olen menettänyt. Kun kerran lapsettomat tietävät, miten raskas taakka tahaton lapsettomuus on, niin miksi he toivovat sitä samaa muillekin? Se on ainoa asia, mikä minua joissain lapsettomissa ärsyttää.

Emme ole saaneet toista lasta, keskenmenoja kylläkin. Yritystä takana kolme vuotta. Omassa lähipiirissä on kaikilla useampi lapsi ja nämä lapset ovat tulleet kuin " liukuhihnalta" . Täytyy kyllä myöntää että olen kateellinen siitä asiasta heille. Olen katkera ja tunnen jonkinlaista kiukkua kun mietin asiaa enemmän. En tietenkään toivo kenellekään vastaavia asioita tapahtuvaksi mutta kyllä sitä vain miettii että miksi ihmeessä muille kaikki on niin paljon helpompaa jne. Eniten ottaa päähän se kommentti jota aina kuulee muiden suusta: no, mutta onhan teillä jo yksi lapsi!!!! Aivan kuin se poistaisi jotenkin tämän tuskan ja saisi keskenmenot tuntumaan jotenkin mitättömiltä asioilta???

Vierailija:

Kun minulta kuoli läheinen, suru oli musertava, mutta en siltikään toivonut enkä toivo samaa surua muille. Ja minua varmasti pidettäisiin julmana ihmisen jos snoisin, että mielestäni muidenkin pitäisi menettää rakkaitaan ennen aikojaan, kun kerran minä olen menettänyt. Kun kerran lapsettomat tietävät, miten raskas taakka tahaton lapsettomuus on, niin miksi he toivovat sitä samaa muillekin? Se on ainoa asia, mikä minua joissain lapsettomissa ärsyttää.

Ei minusta kukaan. Ja kaikilta kuolee läheisiä ja sen joutuu jokainen jossain vaiheessa kokemaan, joten siinä mielessä aika huono vertauskohde. Vaan kaikki eivät koe lapsettomuutta.

Minä osaan suhtautua positiivisesti elämään! Vaikka elämässämme on ollut paljon vastoinkäymisiä, en ole ikinä katkeroitunut tai tullut kateelliseksi. Hyvä minä!

En minä ainakaan vihaa lapsettomia, ennemminkin säälittää, kun joku haluaa jotain, mitä ei saa. Mutta en myöskään tajua ap. n asennetta. Kannattaisiko perustaa asuma-alue lapsettomille, niin ei tarvitsisi moisia pohtia. Kenties oloasi helpottaisi, jos yksikään naapureistasi ei saisi lapsia???

Vierailija:

Eniten ottaa päähän se kommentti jota aina kuulee muiden suusta: no, mutta onhan teillä jo yksi lapsi!!!! Aivan kuin se poistaisi jotenkin tämän tuskan ja saisi keskenmenot tuntumaan jotenkin mitättömiltä asioilta???

Lapsen saantiin liittyvissä asioissa on näemmä sallittua loukata ihan miten vain.

Edelleenkin haluaisin lukea esimerkin jostakin sairaudesta, joka aiheuttaa muissa samankaltaisia vihan ja ärtymyksen tunteita.

monet mielensairaudet esim aiheuttavat vihaa ja katkeruutta. Ja kai jotkut meistä hankimme katkeruuden kaveriksemme, syystä tai toisesta. Lapsettomuus herättää katkeruutta pääasiassa niissä, jotka sen kokevat, ei muissa. Kyllä se on sellainen juttu, että omaan-napaansa- tuijottaminen on pahin sairaus.

Järkevämpää on surra.

joku voi kuvitella, että lapsettomuus herättää katkeruutta tai vihaa? Sääliähän se herättää. Tietty lapsettomuudesta kärsivä voi olla katkera, mutta eiköhän se päde ihan jokaiseen muuhunkin " sairauteen" , joka vaikuttaa elämiseen?

Minua tämä asia ihmetyttää todella paljon, sillä itse tuntisin empatiaa tai ehkä sääliä. Alkoholismi on hyvä esimerkki toisesta sairaudesta, joka aiheuttaa vihan tunteita. Mielenterveydelliset sairaudet aiheuttavat ehkä enemmän epätietoisuutta ja pelkoa kuin vihaa ja ärtymystä.

" Omaan napaan tuijottaminen" - mitä oikein tarkoitat tällä? Valitettavasti monet lapsettomat joutuvat " tuijottamaan siihen omaan napaan" hyvinkin paljon. Elämä pyörii hyvin pitkälti hoitojen, oman kropan ja oman tilanteen ympärillä. Tämä on tyypillistä monille sairaille ihmisille. Oma napa on kuitenkin lähinnä.

Ei ole diagnoosia nimeltä lapsettomuus. Joskus sairaus voi aiheuttaa lapsettomuutta, mutta se on ihan eri asia. Lapsettomuuden vertaaminen sairauteen on hyvin ajattelematonta.



Maailmassa on paljon muitakin asioita, joita kaikki eivät voi saavuttaa, vaikka haluaisivat. Yhdellä ei ole vanhempia, jollain ei ystäviä, jollain ei jalkoja, toisella ei terveyttä, jollain ei edes vapautta.



Onnellisuuden ydin ei ole se, miten paljon haaveitaan pystyy saavuttamaan vaan se, miten luovii eteenpäin kun elämä ei suju ja haaveet eivät toteudu. Jos oman onnellisuuden ajattelee kiteytyvän yhteen saavuttamattomaan unelmaan kuten vaikka miehen löytämiseen, lapsen hankkimiseen tai eläkkeelle jäämiseen, saattaa pettyä. En tarkoita, etteivätkö ne vaikuttaisi onnellisuuteen, mutta yhdestä palikasta ei onnellisuus muodostu. Ja toteutumattomiin unelmiin sen veran, että aina on vaihtoehtoja. Ihan aina -paitsi ehkä silloin kun vedellään viimeisiä henkäyksiä.



Totta kai naapurin lapset sinulta pois jos vaivut vihaan ja katkeruuteen. Toisin sanoen annat heidän ottaa sinulta pois jotakin. Surut ne on ihan jokaisella ja jos niitä ei käsittele, tulee viha ja katkeruus tilalle. Minusta jo se, että haet täältä oikeutusta vihaan ja katkeruuteen, kertoo, että prosessi on täysin kesken. Niitä fiiliksiä saa olla, mutta kannattaa myös miettiä, mistä ne todellisuudessa kumpuavat.

Vierailija:

Ei ole diagnoosia nimeltä lapsettomuus. Joskus sairaus voi aiheuttaa lapsettomuutta, mutta se on ihan eri asia. Lapsettomuuden vertaaminen sairauteen on hyvin ajattelematonta.

Vaikka sille ei tautiluokitusta löydy, niin se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi sairaus. Monesti taustalla on sairaus, kuten pco tai endometrioosi tai sairastettu sairaus, kuten sukupuolitaudit tai sikotauti. Lapsettomuus myös itsessään aiheuttaa liitännäissairauksia, lähinnä henkisellä puolella. Monet lapsettomat kärsivät ainakin jossain vaiheessa ahdistuksesta, masennuksesta, unettomuudesta. Nämä tilat voivat vaatia asianmukaista hoitoa ja joskus jopa sairauslomaa. Kyse on jo kansantaloudellisestikin merkittävästä asiasta, kun otetaan huomioon, että 20 % pariskunnista kärsii jossain vaiheessa lapsettomuudesta.

Minusta lapsettomuuden vertaaminen sairauteen ei ole millään lailla ajattelematonta. Normaalitilahan se ei missään nimessä ole, vaan lähes aina löytyy taustalta jokin elimistön poikkeava tila. Eihän esim. likinäköisyyskään ole sairaus, mutta vaikeuttaa huomattavasti elämää, jos asialle ei tehdä jotain.

Tällä palstalla suhtaudutaan hyvin aggressiivisesti lapsettomiin.

Minua tämä asia ihmetyttää todella paljon, sillä itse tuntisin empatiaa tai ehkä sääliä.

Mutta kun lähellä on tahattomasti lapseton, jonka kuullen ei edes uskalla mainita raskaudesta tai vauvan yrittämisestä niin onhan se meille helpommin lisääntyville vaikea paikka. Hänen seurassaan ei saa iloita raskaudesta, tai ihailla omaa vastasyntynyttä nyyttiä. Hänelle ei saa valittaa, kun uhmaikäinen meinaa vanhemmat hulluksi.

Vain hän ja hänen suuri ongelmansa.

Vierailija:

Tällä palstalla suhtaudutaan hyvin aggressiivisesti lapsettomiin.

Minua tämä asia ihmetyttää todella paljon, sillä itse tuntisin empatiaa tai ehkä sääliä.

Mutta kun lähellä on tahattomasti lapseton, jonka kuullen ei edes uskalla mainita raskaudesta tai vauvan yrittämisestä niin onhan se meille helpommin lisääntyville vaikea paikka. Hänen seurassaan ei saa iloita raskaudesta, tai ihailla omaa vastasyntynyttä nyyttiä. Hänelle ei saa valittaa, kun uhmaikäinen meinaa vanhemmat hulluksi.

Vain hän ja hänen suuri ongelmansa.

Eikö olisikin elämäsi paljon helpompaa, jos hän vain katoaisi ongelmiensa kanssa? Jäljelle jäisi vain sinä ja sinun suuret ongelmat lastesi kanssa.

Onko se sinun tosiaan noin vaikea ymmärtää, että ystäväsi käy läpi elämänsä pahinta kriisiä?

Vierailija:

Eikö olisikin elämäsi paljon helpompaa, jos hän vain katoaisi ongelmiensa kanssa? Jäljelle jäisi vain sinä ja sinun suuret ongelmat lastesi kanssa.

Onko se sinun tosiaan noin vaikea ymmärtää, että ystäväsi käy läpi elämänsä pahinta kriisiä?

Tiedän ja näen sen tuskan, joka hänen sisällään velloo. Mutta minullakin olisi joskus kuulumisia kerrottavanani (ei liity välttämättä lapsiin mitenkään)!!

Vierailija:

Tiedän ja näen sen tuskan, joka hänen sisällään velloo. Mutta minullakin olisi joskus kuulumisia kerrottavanani (ei liity välttämättä lapsiin mitenkään)!!

Ei lapsettomuus kuitenkaan oikeuta tuollaiseen käytökseen ystävyyssuhteissa. Ei ole korrektia puhua vain lapsettomuudestaan tai vain lapsistaan tai mistä tahansa yksittäisestä asiasta. Pidin hyvin loukkaavana, kun tuttavapariskuntamme puhui parituntisen vierailun aikana vain raskaudestaan, eikä edes kysynyt, mitä meille kuuluu (olimme esim. ostaneet talon).