Pyöräiletkö itse ilman kypärää? Miksi ei aikuinen osaa laittaa kypärää?

Kun tukka on aina nutturalla, kypärän käyttämiseen on kynnys: aina pitäisi avata nuttura pyörän selkään noustessa ja taas koota nuttura satulasta poistuessa. Kunpa joku keksisi kypärän johon mahtuu pitkäkin tukka (muutenkin kuin auki tai letillä - ei kovin uskottavia bisneskampauksia kumpikaan) ja toisekseen ei näyttäisi avaruustaistelijahirviön kallolta.



Voi miksi ei ole vähän vähemmän extreme sportin näköisiä kypäriä? Saisi olla sellainen joka sopii yhteen mummonpyörän kanssa.

Mies taas ei käytä.

mies käyttää myös.



Eipä se autoa tarvitse jos pyörällä kaatuu ja päänsä iskee rotvalliin tai muuhun kovaan. Viitaten hs:n kirjoitukseen.

Eli yleensä näitä myydään skeittikypärä-nimellä. Ajavat takuulla saman asian, jotkut kauppiaat kutsuu niitä kuten kuuluukin pyöräily- ja skeittikypäräksi yhteisnimellä.

Voi miksi ei ole vähän vähemmän extreme sportin näköisiä kypäriä? Saisi olla sellainen joka sopii yhteen mummonpyörän kanssa.

niin ei takuulla hikoile sulla. :) Laita se prisman alekypärä vaikka roskiin.

ja sen kanssa tulee hiki

palkkakin sellainen, että varaa on kypärään, jossa on ErgoDial -säätösysteemi. Kannattaa tsekata, jos sopisi teille:

http://media.rei.com/media/785106.pdf

budget sprotissa taisi olla joku malli myynnissä.

Ja on ollut tarpeen. Yllättävän pienestä vauhdista kaatumisella saa päänsä kolautettua. Kypärä oli, pää siis ok. Mutta iskun voiman huomasi seuraavana päivänä niskoissa: ihan jumissa ja kipeinä loppu viikon.



Enää en siis voisi kuvitellakaan pyöräileväni ilman kypärää. Yleensä ei satu mitään, mutta koen olevani liian tärkeä ihminen kuolemaan tai vammautumaan niin typerässä tilanteessa kuin pyöräilyonnettomuudessa.

Olen nimittäin tuon kapistuksen ansiosta hengissä. Tuli aikoinaan otettua yhteen auton kanssa ja silti vammauduin pysyvästi. Mutten sentään vihannekseksi päätynyt.

Mä en ole viittinyt edes ääneen sanoa, että mulla(kin) on noin pinnallinen syy ollut kypärättömyyteen.



Mulla on tosi pitkä ja paksu tukka, jota en voi pitää auki pyöräillessäni. Mulle ei passaa yhtään sellainen vanhapiikaponnari, joka alkaa niskakuopasta (näytän tosiaan siltä vanhaltapiialta silloin) eikä myöskään letit.



Tosin mun pyöräily on lasten kanssa pyöräilyä, joten vauhti ei päätä huimaa; MUTTA silti toivoisin voivani vaivatta ja luonnollisesti käyttää kypärää.



Pitää tutustua tuohon skeittikypärään, kiitos sen vinkin antaneelle

ei ole kellään. Ei aikuisilla eikä lapsilla.

hiukset menisivät lyttyyn ja olen armottoman ruma lättähiuksisena.

http://www.hilavitkutin.com/2010/01/09/wiggystyle-kyparaperuukilla-tuun…



Mummopolkupyöräilijät voisi liimata takaraivoon nutturan ja virittää päälle tuulta läpipäästävän pastellinvärisen sifonkihuivin. Johan sopisi mummopolkupyöräilijöillekin!

Voisin liimata peppipitkätossusaparot molemmin puolin oranssia kypärääni. :)

Tosiaanki, halpa henkivakuutus. Minua ei nyt lättähiukset haittaa. Harja vaan mukaan, niin saa lättänät kutrit taas kuosiin, jos niin tahtoo :D

Kypärän käyttämättömyydellä kun en saa ketään muuta hengiltä.

En käytä muutenkaan mitään hattuja. Inhoan niitä, ne pilaavat täydellisesti hiukseni, jotka on muutenkin vaikea saada mihinkään kuosiin. Lisäksi hattu tuntuu inhottavalta päässä.



Käytännössä olen kyllä lopettanut pyöräilyn kypäräpakon jälkeen, koska en jaksa olla jatkuvan paheksunnan kohteena. Mikä on harmi, koska pyöräily oli ainoa liikuntamuoto, jota harrastin ja josta pidin. Nyt sitten menen joka paikkaan autolla enkä liiku koskaan.



Yli 12-vuotiaat saavat meillä itse päättää käyttävätkö kypärää. Eipä täällä päin nuoret käytä...



Loppujen lopuksi minua ei lainkaan liikuta se lyönkö pääni vai en. Jos onnettomuus tulee, mieluummin kuolen siististi ja nopeasti kuin jään kitumaan. Elämällä sinänsä ei ole minulle mitään sellaista tarjottavaa, että haluaisin täällä roikkua kynsin hampain.

koska olen kuunnellut luennon aivovammoista.

Ajan päivittäin työmatkat 2 x 15 km maantiepyörällä. Vauhti on kova (n. 2-3 min / km). Lisäksi pyöräilen muutenkin paljon.



Maantiepyörällä ja kovissa vauhdeissa todella huomaa oman haavoittuvuutensa. Kypärä on niin luonteva valinta, että minulla ei tulisi mieleenikään lähteä fillaroimaan ilman pyöräilykypärää.



On lapsellista kysyä käyttääkö joku kypärää kävellessään tai autoillessaan. Se on sama kuin kyseenalaistaisi lyijysuojan käytön röntgenissä sillä perusteella että ei sitä mikroaaltouuniakaan käytettäessä tarvitse. Kypärä on pyöräilyvaruste -ja halpa henkivakuutus. Minun mielestäni kypärää käyttävät pyöräilijät näyttävät paremmilta ja fiksummilta kuin ilman kypärää ajavat.

Ei ole koskaan tullut mieleenkään hankkia itselleni, koska en ole sellaista tähänkään asti tarvinnut. Ehkä siinä vaiheessa, kun lapset alkaa kysellä, on pakko hankkia.

Ei ole koskaan tullut mieleenkään hankkia itselleni, koska en ole sellaista tähänkään asti tarvinnut. Ehkä siinä vaiheessa, kun lapset alkaa kysellä, on pakko hankkia.

Ei tartte, mulla on 8,6 ja 3 -vuotiaat lapset. Ei ne ole koskaan kysyny miksi isi ajaa ilman kypärää. Olen sanonu että lapset joutuu ajamaan mutta sitten isompana saa itse päättää laittaako kypärän vai ei. Mulle kypärä ei ole mikään henkivakuutus. Yhtä lailla tyyny persiin alle luistellessa on henkivakuutus.

Useammin ne kyselee että miksi isi ajelee pyörällä ilman käsiä. 30 -vuotta ajanu ilman kypärää niin jotenkin sitä ei vaan osaa vetää pottaa päähän.

Nythän on niin että kypärä suojaa vain pään yläosaa, ei sivuja. Mitä jos rynäsen pyörällä nurin sivuttain ja lyön korvani kiveen?



Moni kypäristä näyttäisi olevan virtaviivaisesti suunniteltu silti ne eivät suojaa pään sivuja tai kasvoja.



Mieluummin kuolen kuin jatkan elämääni kasvot ruhjoutuneina ja jääkiekkokypärää en ajatellut laittaa päähän. Kaikki nauraisivat.