Ostimme talon ja sisustustyylini on kuulemma vanhanaikainen ja arkinen
Olen aina pitänyt sisustamisesta ja mielelläni luen sisustuskirjoja, sisustuslehtiä yms. Minulla on mielestäni hyvä esteettinen silmä. Ymmärrän kyllä, että sisustaminen on täysin makuasia ja kaikilla on vähän erilainen tyyli. Tottakai on tärkeintä, että itse viihtyy ja muiden mielipiteistä ei saa välittää. Koska sisustaminen on mulle tärkeä asia ja niitä harvoja juttuja, joissa on koen olevani hyvä, niin tämä nyt meni vähän tunteisiin.
Ostin mieheni kanssa vuonna 2013 rakennetun omakotitalon. Olemme itse 28v molemmat. Talomme pinnat, keittiö yms ovat mielestäni sellaiset, että samanlaisia tehdään edelleen. Olemme tapetoineet ja maalanneet kyllä itsekin.
Meillä on aika vaaleaa, olen ostanut esim Jean Vernetin ison astiakaapin, Hakolan sohvan yms muita, jotka mun mielestä on hyvinkin sellaisia, jotka "kaikki tietää nykyään". Tykkään että on ennemmin tyylikästä ja arvokasta, kuin trendikästä, vaikka siis jotain trendijuttuja löytyykin. Arvokkaalla en tarkoita nyt hinnaltaan arvokasta, vaan tyyliltään.
Meillä on sellainen äitiporukka ja olemme tutustuneet perhekerhossa. Kokoonnuimme meille ja mulle tuli paha mieli, kun kautta rantain kotiamme ja sisustustamme sanottiin vanhanaikaiseksi, "en ainakaan itse laittaisi tuollaista" tai "siis mä koen tapetit vanhanaikaisina" ja esimerkiksi "tämä talon on varmaan rakennuttanut joku vanhempi pariskunta" ja se pahin: "no ei kaikki ole sisustusihmisiä". Koska minä nimenomaan koen sellainen olevani.
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
sori, älä nyt ota itseesi, mutta....
tästä tulee vähän sellainen kuva, kuin joku olisi ostanut Louis vuittonin laukun vain koska se on kallis ja sitten mennyt sellaisten ihmisten pariin jotka ei koskaan ole kuullut ko merkistä ja he on sitten ihmetelleet että onpa halvan kauppakassin näköinen.
Veikkaan myös, että nuo merkit ovat monille ihmisille täysin tuntemattomia. Ja ylipäätään huonekalut on ihmisille melko tuntemattomia. Toki jotkin perus design-tuotteet ja boknäs -kirjahyllyt tiedetään ja osataan sanoa, että ne ovat kalliita, mutta sitten nuo kaikki muut, niin ei ne sano oikein mitään vaikka sisustamisesta olisikin kiinnostunut. Ei minullekaan nuo mainitut huonekalut kertoneet yhtään mitään, kyllä ne piti sieltä Googlesta katsoa. Jean Vernetistä en ollut koskaan kuullutkaan. Tokihan noissa on tuollaista vanhan ajan henkeä, joten en yhtään ihmettele, että ihmiset mieltävät ne vanhanaikaisiksi. He vain sanoivat mitä näkivät, ja thats it. Toki olisi voinut jättää sanomattakin.
Mutta siis, jos huonekalu tai sisustus näyttää vanhanaikaiselta, niin ei sitä muuta miksikään se, että niistä on ehkä maksettu isokin hintalappu ja/tai ne ovat "nimekästä" merkkiä. Ne näyttävät miltä näyttävät, siitä kaikesta huolimatta.
Minulle sanovat molemmat. Erittäin tunnettu Suomessa esim Hakola. Et selvästi tunne alaa. Vanhanaikaisuus on nyt erityisen trendikästä. Pois muodista on se valkoharmaa persoonaton blogikoti. Sivusta
Valkoharmaa oli pinnalla ikuisuus sitten. Sen jälkeen on ollut muodissa greige, joka on sekin jo mennyttä. Nyt vedetään kaikki beigellä.
Mua ihmetyttää tämä, että jos ei koko ajan sisusta sen hetken trendien mukaan, niin on negatiivisella tavalla vanhanaikaista ja siten jotenkin epäsisustuksellista. Me rakennettiin talo 14v sitten ja tehtiin silloin mielestämme kauniita ja aikaa kestäviä valintoja. Samat valinnat meitä miellyttää edelleen. Sohvat, ruokapöytä yms ovat edelleen ne samat. Ne on ostettu kotimaisina ja täyspuisina. Ruokapöytä on ennemmin talonpoikaistyylinen, mutta pidän siitä enemmän, kuin modernista ja minimalistisesta.
Mun mielestä kaunista ja sisustuksellista voi olla myös, vaikka kaikki tavarat olisi ostettu vuoden sisällä
Noita ikäviä kommentoijiahan riittää, ihmettelen tätä suuresti että käytöstavat niin huonolla tasolla. Meilläkin valkoista haukuttiin pliisuksi ja värikkäästä alkoi tuo" en mä kyllä ikinä valitsisi..." Kommentoijat nuoria perheenäitejä mutta myös vanha tätini luulee olevansa sisustusasiantuntija ja kommentoi kaiken päästä kattoon.
Jos on tottunut sisustamaan jyskin ja Ikean lastulevyllä eikä ole kokemusta pitkäaikaisista huonekaluista ja tyyleistä, voi ehkä ollakin tuota mieltä. Jotkut taas osaavat yhdistää erilaisia ajallisia kerrostumia tyylikkäästi.
Mun eräs entinen työkaveri oli kova arvostelemaan muiden sisustuksia. Hänellä oli todella vahvoja mielipiteitä ja sain sellaisen kuvan, että hän on itse todella hyvä sisustamaan ja asuu hienosti. Arvosteli omakotitalojakin kovaan ääneen ja millaisia ratkaisuja hän ei voisi sietää. Hän oli tarkka missä lapsensa kasvattaa ja esim ei voinut käsittää, miksi joku halusi kasvattaa lapsensa maalla.
Mentiin sitten pikkujoulujen etkoille hänen luokseen. Hän asui kaupungin yhdellä edullisimmista asuinalueista vanhahkossa kerrostalossa. Asunto taisi olla kyllä oma, mutta asuntojen hinnat ovat matalia tuolla alueella. Vieressä oli kaupungin huonomaineisimpia lähiöitä. Asunto oli todella tavallinen. Sisustaminen oli tapahtunut lähinnä krääsällä. Ei koti mun mielestä ruma ollut, mutta todella tavallinen ja ei millään tavalla mitenkään sisustuksellinen tai erityisen harkittu. Keittiö oli ehkä 20v vanha, mutta tasot oli uusittu. Autot olivat melko vanhoja ja tavallisia. Silti hän myös aina haukkui "bemarirunkkarit" "en koskaan ottaisi mitään volvoa". Merkit oli kuitenkin selvästi tärkeitä, sillä joka ikisessä laukussa piti lukea isolla GUESS ja lapset oli yltä päältä Kaikossa ja Gantissa.
Selvästi siis olisi halunnut elää vauraampaa elämää ja statustavarat, laatu yms olisi ollut tärkeää, mutta siihen ei ollut varaa. Hän sitten naamioi kaiken tällaiseen haukkumiseen ja arvosteluun.
Ehkä nämä ap:n mammakaverit on just tälläisiä?
Uskomatonta porukkaa. Kysyitkö heiltä erikseen, että mitäs tykkäätte kodista/sisustuksestamme? Jos et, niin miksi edes kommentoivat, sinä siellä asut, eivät he. Itse sain nuorena äidiltä opin, että varsinkin vieraampia ihmisiä tavatessaan on parempi pitää suunsa kiinni, jos ei ole mitään positiivista sanottavaa.
Köyhien ulinaa. Vaihda kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini tuli kerran sattumalta käymään talossani. Talo on 50-luvun rintamamies-tyyliä. Sisustukseni runsas kun olenhan jo liki 60-vee, niin onhan sitä tavaraa kertynyt. Puutarha myös vanha ja runsas. Tykkään paikasta ja viihdymme mieheni kans loistavasti.
Työkaveri ei ilmeisen selvästi ollut kovin vaikuttunut. - jotain mutisi, että onhan tässä..
Ajattelin olla vieraanvarainen ja tarjouduin keittämään kahvit.
Työkaveri kieltäytyi; kuule, en mä kyllä taida , kun olen tottunut juomaan moccamasterilla keitettyä.
Mun keitin oli joku perus-gigantin-perus-keitin. Ei mikään essonbaarin poistomyynistä vanhan kahvin polttama, mutta ei kait sitten kuitenkaan riittävän tasokas.
Mainittakoon, että työskentelemme paikkakunnan valtion virastossa samoissa tehtävissä ja meillä molemmilla jää netto hieman alle 2000€.
Moccamaster se vasta perus keskiluokkajunttia onkin.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tottunut sisustamaan jyskin ja Ikean lastulevyllä eikä ole kokemusta pitkäaikaisista huonekaluista ja tyyleistä, voi ehkä ollakin tuota mieltä. Jotkut taas osaavat yhdistää erilaisia ajallisia kerrostumia tyylikkäästi.
Mehän ei tiedetä mitään ap:n osaamisesta. Voi olla, että ap ei osaa yhdistellä niitä ja lopputulos ei ole sitä mitä haki.
Tuli tuosta mieleen vahingossa näkemäni Kotoisa-ohjelman jakso, jossa hoettin hokemasta päästyäkin, että "päivitetään 2020-luvulle" kun otetaan tapetit pois. Olkoon vain maalattu kipsilevy joku ajankohtaisuuden multihuipentuma, mutta minä pidän tapeteista. Ja siitä, ettei kotona kaiu.