Ostimme talon ja sisustustyylini on kuulemma vanhanaikainen ja arkinen
Olen aina pitänyt sisustamisesta ja mielelläni luen sisustuskirjoja, sisustuslehtiä yms. Minulla on mielestäni hyvä esteettinen silmä. Ymmärrän kyllä, että sisustaminen on täysin makuasia ja kaikilla on vähän erilainen tyyli. Tottakai on tärkeintä, että itse viihtyy ja muiden mielipiteistä ei saa välittää. Koska sisustaminen on mulle tärkeä asia ja niitä harvoja juttuja, joissa on koen olevani hyvä, niin tämä nyt meni vähän tunteisiin.
Ostin mieheni kanssa vuonna 2013 rakennetun omakotitalon. Olemme itse 28v molemmat. Talomme pinnat, keittiö yms ovat mielestäni sellaiset, että samanlaisia tehdään edelleen. Olemme tapetoineet ja maalanneet kyllä itsekin.
Meillä on aika vaaleaa, olen ostanut esim Jean Vernetin ison astiakaapin, Hakolan sohvan yms muita, jotka mun mielestä on hyvinkin sellaisia, jotka "kaikki tietää nykyään". Tykkään että on ennemmin tyylikästä ja arvokasta, kuin trendikästä, vaikka siis jotain trendijuttuja löytyykin. Arvokkaalla en tarkoita nyt hinnaltaan arvokasta, vaan tyyliltään.
Meillä on sellainen äitiporukka ja olemme tutustuneet perhekerhossa. Kokoonnuimme meille ja mulle tuli paha mieli, kun kautta rantain kotiamme ja sisustustamme sanottiin vanhanaikaiseksi, "en ainakaan itse laittaisi tuollaista" tai "siis mä koen tapetit vanhanaikaisina" ja esimerkiksi "tämä talon on varmaan rakennuttanut joku vanhempi pariskunta" ja se pahin: "no ei kaikki ole sisustusihmisiä". Koska minä nimenomaan koen sellainen olevani.
Kommentit (110)
Olet ymmärtänyt ihan väärin nykyaikaisen sisustamisen: valkoista, valkoista, valkoista. Ja sitten joku vaaleaharmaa koristetyyny.
Lopuksi seinälle teksti live love laugh vai miten se menikään.
Kymmenen vuotta sitten tehdyt valinnat alkaa näyttää vähän vanhoilta, varsinkin rakennusaikaan ei ole osattu ennakoida trendejä.
Oliko juuri tuohon aikaan, kun valkoiset kaapistot ja musta taso keittiö oli suurinta huutoa ja tuntui silloin klassiselta ratkaisulta, mutta nyt jo näyttää vähintään tylsältä.
Lainaus aloituksesta:
"Meillä on aika vaaleaa, olen ostanut esim Jean Vernetin ison astiakaapin, Hakolan sohvan yms muita, jotka mun mielestä on hyvinkin sellaisia, jotka "kaikki tietää nykyään"."
Voin kertoa, mulla ei ole hajuakaan kyseisistä "kaikki-tietää" -mööpöleistä, en myöskään koe mitään tarvetta alkaa googlettaa niitä.
Onpa mauttomia. Minusta mautonta on pintatrendien seuraaminen, mutta en sano sitä ääneen. Olen aina kehunut toisten uusia taloja ja jos on ollut joku josta en pidä heti, niin rehellisesti olen senkin nähnyt kauniina. Ylipäätään pidän kaikenlaisesta sisustuksesta.
Vanhempieni asunto on snobin veljeni ja hänen vaimonsa mielestä aivan kamala. En ymmärrä. He viihtyvät siellä. Ehkä huonekalut on vanhoja ja osa yksi-risti-kaksi, mutta sohvat on hyvät löhötä telkun ääressä ja tykkäävät itse. Mikäs siinä. Vanhempien materiaalit on heistä hyvät, koska asunto on uusi ja jonkun muun valitsemat materiaalit, mutta ovat kauhistuneita, kun sinne taas raahattiin vanhat kalusteet. Mulle aivan sama. Kodikkuus on monesti sitä, että on sitä ryönää, kuvaa, vanhaa hyllyä ja itselle tärkeitä kamoja. Plus mukavat käyttöhuonekalut...
Vierailija kirjoitti:
Olet ymmärtänyt ihan väärin nykyaikaisen sisustamisen: valkoista, valkoista, valkoista. Ja sitten joku vaaleaharmaa koristetyyny.
Lopuksi seinälle teksti live love laugh vai miten se menikään.
Nuo on jo vanhanaikaisia.
Meillä ennen oli koti täynnä. Huonekalut olivat kaikki kauniita, mutta punainen lanka puuttui täysin.
Sain hyvån vinkin työkaverilta, joka opiskeli sisustusta.
Määrittele päähuonekalu ja etsi pinterestistä siihen sopivia huonekaluja.
Olohuoneessa oli lopulta tv taso, sohvapöytä, sohva, työnurkkaus, lipasto, sänky ja yöpöytä.
Vaihdettiin lattiaan yhtenäinen parketti. Koko asunnossa sama sävy katossa, seinien värit sopivat yhteen.
Listat jne.
Pari v meni ja olin tyytyväinen.
He eivät ole sydänystäviäsi. Moukkamaisia vietaita, kun noin arvostelevat
Heh, onpa kivoja kavereita! Ostettiin 70-luvun kämppä ja mitä tässä kavereita käynyt, on jokaisella ollut omat mielipiteet.
Yksi katsoi kaariovia vaieten, mutta ei sanonut mitään kun sanoin, että en yleensä niistä tykkää mutta tänne ne vaan sopii ja että mulla on kiva suunnitelma niille. Hän ymmärsi, että jos emäntä tykkää niin sitten ne jää.
Toinen kaveri taas ihastui 90-luvun boordiin, mikä on musta ihan hirveä.
Yksi pariskunta ei kommentoinut mitenkään mitään, mutta tiedän että kotimatkalla kyllä asiasta juttelivat.
Ja muutamat ovat olleet aidosti iloisia puolestamme, he ymmärsivät että talo on meidän näköinen, vaikkei heidän lempityyliään olekaan.
Eli ap: mieti nyt, kenen kanssa haluat olla tekemisissä äläkä ikinä anna kenenkään mielipiteen vaikuttaa päätöksiisi! Sun koti saa olla sun näköinen vaikkei kukaan muu sitä tyyliä ymmärtäisi! Terv. Nainen, joka rakentaa empire-tyylistä kotia
Vierailija kirjoitti:
Työkaverini tuli kerran sattumalta käymään talossani. Talo on 50-luvun rintamamies-tyyliä. Sisustukseni runsas kun olenhan jo liki 60-vee, niin onhan sitä tavaraa kertynyt. Puutarha myös vanha ja runsas. Tykkään paikasta ja viihdymme mieheni kans loistavasti.
Työkaveri ei ilmeisen selvästi ollut kovin vaikuttunut. - jotain mutisi, että onhan tässä..
Ajattelin olla vieraanvarainen ja tarjouduin keittämään kahvit.
Työkaveri kieltäytyi; kuule, en mä kyllä taida , kun olen tottunut juomaan moccamasterilla keitettyä.
Mun keitin oli joku perus-gigantin-perus-keitin. Ei mikään essonbaarin poistomyynistä vanhan kahvin polttama, mutta ei kait sitten kuitenkaan riittävän tasokas.
Mainittakoon, että työskentelemme paikkakunnan valtion virastossa samoissa tehtävissä ja meillä molemmilla jää netto hieman alle 2000€.
Nauroin. Kirjoitat hauskasti! Olet varmaan mahtava tyyppi 😄
Kateellisilta kuulee kaikenlaista. Kodin arvoatelu on hyvin lähellä persoonan arvostelua. Hanki parempia kavereira. Mammakerhoissa viihtyvät nyt muutenkin on päästään vinksahtaneita. Ei kukaan täyspäinen käytä elämäänsä harrastaen lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Onpa mauttomia. Minusta mautonta on pintatrendien seuraaminen, mutta en sano sitä ääneen. Olen aina kehunut toisten uusia taloja ja jos on ollut joku josta en pidä heti, niin rehellisesti olen senkin nähnyt kauniina. Ylipäätään pidän kaikenlaisesta sisustuksesta.
Vanhempieni asunto on snobin veljeni ja hänen vaimonsa mielestä aivan kamala. En ymmärrä. He viihtyvät siellä. Ehkä huonekalut on vanhoja ja osa yksi-risti-kaksi, mutta sohvat on hyvät löhötä telkun ääressä ja tykkäävät itse. Mikäs siinä. Vanhempien materiaalit on heistä hyvät, koska asunto on uusi ja jonkun muun valitsemat materiaalit, mutta ovat kauhistuneita, kun sinne taas raahattiin vanhat kalusteet. Mulle aivan sama. Kodikkuus on monesti sitä, että on sitä ryönää, kuvaa, vanhaa hyllyä ja itselle tärkeitä kamoja. Plus mukavat käyttöhuonekalut...
Mitä tuossa ylhäällä sanotaan, minä en saa mitään otetta tuosta sönkötyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Olet ymmärtänyt ihan väärin nykyaikaisen sisustamisen: valkoista, valkoista, valkoista. Ja sitten joku vaaleaharmaa koristetyyny.
Lopuksi seinälle teksti live love laugh vai miten se menikään.
Ihan hyvä kirjoittaa tuo lause seinälle, että vieraat tietää talon väen käyvän psyykelääkkeillä ja rauhoittavilla.
Oletan, että äidit ovat nuoria ja sisustavat vielä ikealla ja jyskillä. Sun ajattomat valinnat näyttää heistä mummolalta.
mikset tilannut huivi kaula sisustus arkitähteä suunnittelemaan olisit saanut 10000e todella vielä typerämpiä ehdotuksia tietenkin hänen kaverin liikkeestä ostettuna.
Vierailija kirjoitti:
"""Meillä on sellainen äitiporukka ja olemme tutustuneet perhekerhossa."""
Tuossa joukossa on kateus kukkeimmillaan, koska sivistynyt kohteliaisuus loistaa poissaolollaan ja se onnistuu vain naisilta. Tuo menee jo yli moukkamaisuudestakin.
Sisustus on henkilökohtainen näkemys ihmiseltä, joka sitä tilaa asuu. Ja tärkeää siinä on se, että tilassa asuja on tyytyväinen.
Samaa mieltä. Nämä ns. äitiporukat ovat oman kokemukseni mukaan kaikkein pahimmat ryhmät, mihin normaaliin kanssakäymiseen tottunut voi joutua. Veetuilua asiasta kuin asiasta. Tutustutaan sen verran että saadaan kunkin arin kohta selville ja sitten isketään. Siis en ole koskaan missään muualla kohdannut niin ilkeää käytöstä kuin aikanaan perhekerhon äitiporukassa. Ap:lle sanoisin että vaihda kaveripiiriä. Tuohan menee kaikkien käytöstapjenkin ohi, ei edes mitään piiloveetuilua vaan ihan suoraan sanomista.
Enkä tarkoita että kaikkien tulisi tykätä samoista asioista tai kehua vaikka ei tykkää, mutta kyllä sitä aina jotain mukavaa sanomista keksii, vaikkapa sitten alueesta, pihasta, pohjaratkaisusta ("tuohan on käytännöllinen ratkaisu" "onpas täällä ihanasti valoa" jne.) tai jostain yksityiskohdasta ("onpa tuo kiva"). Aina sitä _jotain_ positiivista sanottavaa löytyy jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisilta kuulee kaikenlaista. Kodin arvoatelu on hyvin lähellä persoonan arvostelua. Hanki parempia kavereira. Mammakerhoissa viihtyvät nyt muutenkin on päästään vinksahtaneita. Ei kukaan täyspäinen käytä elämäänsä harrastaen lapsiaan.
Ei äitikerhossa käyminen ole mitään "lasten harrastamista". Mä kävin, että lapsi näkee muita lapsia ja samalla voin itse jutella muiden vanhempien kanssa (oli siellä joskus joku isäkin). Ihan kivaa oli. Aika aikaansa kutakin. Mitään syvällisempiä ihmissuhteita ei syntynyt.
Ovat kateellisia ja juntteja! En ikimaailmassa kehtaisi arvostella tai haukkua toisen sisutusvalintoja ääneen. Aina löytyy positiivista sanottavaa jostakin ja niistä voi sanoa ja muista olla hiljaa. Sitten viimeinen: makuasioista ei voi kiistellä. Sulla on oma maku toisilla toinen. Toiset juo teetä ja toiset kahvia, vettä, mehua jne.
No olipa turha aloitus! Kuvittelin, että moitteita olisi tullut mieheltä, joka olisi ehdottanut sisustussuunnittelijan palkkaamista uuden kodin sisustamiseen. Mutta pyh ja pah, ap on loukkaantunut joidenkin kateellisten kanojen kommenteista!
Kasva nyt aikuiseksi, hyvä ihminen! Jos sinä osaat mielestäsi sisustaa, niin mitä ihmeen väliä on joidenkin törppöjen kommenteilla? Hanki itsetunto ja vaihda seura parempaan, sillä se korjaantuu.
Rtkö voi olla rinta rottingilla ja sanoa että me nyt tykätään tästä ja on hyvä olla perinteinen ja eipä meitä vanhanaikainenkaan haittaa.
Mutta onko sun kämpässä tarvittavaa sârmää jos moinen kommentointi haittaa? Miksi se haittaa? Miksi tarvitset hyväksyntää ?
Hankala homma. Ihmisillä on sitten hyvin eri näkemykset asioista. Ehkä heidän pitää nauttia omasta sisustuksestaan ja sinun omastasi. Jos on jossain muita, jotka pitävät samasta mausta kuin sinä. Usein ei mene maut muissakaan asioissa ihmisillä yhteen nippuun, yksi pitää yhdestä ja toinen toisesta. Jotkut kai kokevat että tietty tyyli (jostain syystä?) muistuttaa heidän isovanhempien tai tätien tyyliä ja haluavat jotain muuta. Onko se edes sitten sitä mitä luulevat, onkin toinen juttu.