Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Olen 38 enkä ole koskaan seurustellut
16.08.2022 |
Olen kohta 40v mies enkä ole koskaan ollut parisuhteessa vaikka olen siitä haaveillut 12-vuotiaasta pojasta asti.
Useimmat sanovat, että ilman parisuhdetta voi elää hyvän elämän. En tiedä siitä, ehkä se on yksilökohtaista. Ehkä monet toivovat että se on mahdollista, ettei meitä luusereita tarvitsisi sääliä. Minulta on aina puuttunut jotain tärkeää, kun rakkautta ja toista ihmistä ei ole. Hyvää ystävääkään ei ole.
Olen luonteeltani ollut aina sosiaalinen ja ulospäinsuuntautunut, joten minun kaltaiselle se on varmaan keskivertoa vaikeampaa. Vieläkin aloitan uusia harrastuksia ja olen ensimmäisenä juttelemassa kaikille, mutta mihinkään se ei ole johtanut.
Pidän itseäni myös hyvin seksuaalisena olentona, 40v ja neitsyt -leimasta huolimatta. Luin äsken ketjun siitä miten nainen uhkasi miestä erolla suihkun jälkeen tapahtuvan pepulle läpsimisen takia. Vaikka kyseessä oli parisuhdeongelma, huokasin silti kateellisena. Muistin siitä, että tahtoisin läpsyjä pepulle naisilta, vaikka olen mies. Tahtoisin että elämässä olisi tällaista arkipäivän hölmöilyä ja kiusoittelua. Tällaiset jännitteet puuttuvat. Minulla on todennäköisesti liian ruusuinen käsitys parisuhteista kun en ole niitä ikinä kokenut, mutta jopa lukiessani parisuhdeongelmia, olen aina kateellinen. Onkohan kukaan kateellinen siitä että olen 40v ja neitsyt, joka ei tule koskaan tietämään, mitä on rakkaus?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?
Olen miettinyt tuota parikymppisestä asti, ehkä se vastauskin vähän vaihtelee sen mukaan minkä ikäinen olen ja missä elämäntilanteessa olen. Eli lukiossa olin sinkku eri syystä kuin kolmekymppisenä jne.
Mutta tosiaan alkoholia en ole vielä edes maistanut, mikä varmaan selittää paljon.
Uskon että alle 25-vuotiaana olisin vielä hyvinkin voinut saada naisen, mutta todennäköisyys alkoi putoamaan vuosittain kun vanhenin. Ei tässä kilpailukyky ainakaan parantunut ole, paitsi ehkä henkistä viisautta ja rahaa on tullut lisää, mutta ei se riitä jos on rupsahtanut ukkomies vailla kokemusta tai kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinulla ei ole edes kavereita?
Siinähän se menee loppuelämäkin märehtiessä ja omaan napaan rakennetussa lammessa rinkiä uiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?
Olen miettinyt tuota parikymppisestä asti, ehkä se vastauskin vähän vaihtelee sen mukaan minkä ikäinen olen ja missä elämäntilanteessa olen. Eli lukiossa olin sinkku eri syystä kuin kolmekymppisenä jne.
Mutta tosiaan alkoholia en ole vielä edes maistanut, mikä varmaan selittää paljon.
Uskon että alle 25-vuotiaana olisin vielä hyvinkin voinut saada naisen, mutta todennäköisyys alkoi putoamaan vuosittain kun vanhenin. Ei tässä kilpailukyky ainakaan parantunut ole, paitsi ehkä henkistä viisautta ja rahaa on tullut lisää, mutta ei se riitä jos on rupsahtanut ukkomies vailla kokemusta tai kavereita.
Jos sulla ei ole edes kavereita, niin kenen tahansa naisen hälytyskellot soivat. Ja aiheesta.
Sitte alkaaki homottelu ja perään tirskuttelu jos vanahapojan meno jatkuu
🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?
Olen miettinyt tuota parikymppisestä asti, ehkä se vastauskin vähän vaihtelee sen mukaan minkä ikäinen olen ja missä elämäntilanteessa olen. Eli lukiossa olin sinkku eri syystä kuin kolmekymppisenä jne.
Mutta tosiaan alkoholia en ole vielä edes maistanut, mikä varmaan selittää paljon.
Uskon että alle 25-vuotiaana olisin vielä hyvinkin voinut saada naisen, mutta todennäköisyys alkoi putoamaan vuosittain kun vanhenin. Ei tässä kilpailukyky ainakaan parantunut ole, paitsi ehkä henkistä viisautta ja rahaa on tullut lisää, mutta ei se riitä jos on rupsahtanut ukkomies vailla kokemusta tai kavereita.
Jos sulla ei ole edes kavereita, niin kenen tahansa naisen hälytyskellot soivat. Ja aiheesta.
Oli mulla kavereita nuorena, mutta menivät kaikki naimisiin tai muuttivat satojen kilometrien päähän.
Miten yli 30-vuotiaana saa tyhjästä kavereita, jos haluaa aloittaa sosiaaliset piirit alusta? Yritin kyllä tutustua ihmisiin harrastusten kautta, mutta nekin oli taas naimisissa ja minulle ei koskaan riittänyt aikaa.
Viimeisin kaverini ei koskaan lähtenyt salille, koska "ääh työstressiä, haluun vaan relata koneella työpäivän jälkeen" ja sit viikonloppuna "ääh mä haluun nyt olla muijan kanssa ku kerranki vapaata". Lopulta en enää jaksanut edes laittaa tekstaria hänelle kun tuli tyhmä olo siitä että olen aina se joka vinkuu salille.
Ehkä olen tiedostamattani huono kaveri tai sit ihmiset vaan elää parisuhteessa tässä iässä. Kaikkeni olen tehnyt.
No se parisuhde ei ole mikään elämän hienoin asia välttämättä, riippuu täysin parisuhteen laadusta. Kaikki parisuhteet eivät ole hyviä, siksi erotaan niin paljon. Ymmärrän hyvin, että siitä parisuhteen kokemattomuudesta nousee iso peikko vuosien varrella jos sitä ei ole kokenut. Mullekin on niin käynyt, vaikka olenkin sentään yhden parin vuoden suhteen nuorena kokenut. Ja olen sua huomattavasti vanhempi. Siitä huolimatta on se jonkinlainen kaipuu, että olisi joku jota kiinnostaa minä ja mun elämä ja mun höpinät. Erityisesti se korostuu tässä iässä kun alkaa omat vanhemmat kuolla. Ei ketään oikeastaan kiinnosta enää sitten vanhempien jälkeen mikään mitä sä teet ja jätät tekemättä. Kukaan ei huolestu sinusta eikä kysele perään. Välillä tuntuu ettei ketään edes kiinnosta olenko hengissä. Ei se tietenkään ole totta, mulla esimerkiksi on hyvät välit sukulaisiin ja näin, mutta ei ne ole siinä jokapäiväisessä arjessa läsnä.
N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholittomuus selittää kyllä paljon. Se on niin tärkeä osa suomalaisten sosiaalisuutta ja suhteiden luomista. Pakko ei ole alkoholia ottaa, jos on hyvä syy (esim. suvussa alkoholismia), mutta sitten pitää miettiä, miten sitä voisi kompensoida. Liikkua esim. urheiluporukoissa. Kropan kehittäminen nostaa pisteitä, samoin tyylineuvojalla käynti. On sinulla vielä mahiksia, vaikutat ihan fiksulta. Ethän myöskään tee sitä virhettä, mitä niin moni mies ainakin treffeillä tekee, että puhuu vain itsestään eikä kysele naiselta mitään saatika kuuntele?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?
Olen miettinyt tuota parikymppisestä asti, ehkä se vastauskin vähän vaihtelee sen mukaan minkä ikäinen olen ja missä elämäntilanteessa olen. Eli lukiossa olin sinkku eri syystä kuin kolmekymppisenä jne.
Mutta tosiaan alkoholia en ole vielä edes maistanut, mikä varmaan selittää paljon.
Uskon että alle 25-vuotiaana olisin vielä hyvinkin voinut saada naisen, mutta todennäköisyys alkoi putoamaan vuosittain kun vanhenin. Ei tässä kilpailukyky ainakaan parantunut ole, paitsi ehkä henkistä viisautta ja rahaa on tullut lisää, mutta ei se riitä jos on rupsahtanut ukkomies vailla kokemusta tai kavereita.
Jos sulla ei ole edes kavereita, niin kenen tahansa naisen hälytyskellot soivat. Ja aiheesta.
Oli mulla kavereita nuorena, mutta menivät kaikki naimisiin tai muuttivat satojen kilometrien päähän.
Miten yli 30-vuotiaana saa tyhjästä kavereita, jos haluaa aloittaa sosiaaliset piirit alusta? Yritin kyllä tutustua ihmisiin harrastusten kautta, mutta nekin oli taas naimisissa ja minulle ei koskaan riittänyt aikaa.
Viimeisin kaverini ei koskaan lähtenyt salille, koska "ääh työstressiä, haluun vaan relata koneella työpäivän jälkeen" ja sit viikonloppuna "ääh mä haluun nyt olla muijan kanssa ku kerranki vapaata". Lopulta en enää jaksanut edes laittaa tekstaria hänelle kun tuli tyhmä olo siitä että olen aina se joka vinkuu salille.
Ehkä olen tiedostamattani huono kaveri tai sit ihmiset vaan elää parisuhteessa tässä iässä. Kaikkeni olen tehnyt.
Valitettavasti tuollaista se on. Ja silloin harvoin kun on sitä aikaa ja energiaa kavereille, siihen kummasti valikoidaan ne muut pariskunnat. Sinkkuja ei niihin illanviettoihin kutsuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kelpaisi mies, jolla ei ole kavereita. Ei itsellänikään ole ketään läheisiä. Ei edes äiti kysele perään.
Miehen pitää kuitenkin olla aidosti kiinnostunut, hyväntahtoinen ja empatiakykyinen, ei persoonallisuushäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Minulle kelpaisi mies, jolla ei ole kavereita. Ei itsellänikään ole ketään läheisiä. Ei edes äiti kysele perään.
Miehen pitää kuitenkin olla aidosti kiinnostunut, hyväntahtoinen ja empatiakykyinen, ei persoonallisuushäiriöinen.
Mistä kuvittelet hänen olevan aidosti kiinnostunut, jos hänellä ei ole yhtään kaveria? Ei ainakaan muista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiltti miehen elämää 😔
Niin mikä ihme on "kiltti mies"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?
Olen miettinyt tuota parikymppisestä asti, ehkä se vastauskin vähän vaihtelee sen mukaan minkä ikäinen olen ja missä elämäntilanteessa olen. Eli lukiossa olin sinkku eri syystä kuin kolmekymppisenä jne.
Mutta tosiaan alkoholia en ole vielä edes maistanut, mikä varmaan selittää paljon.
Uskon että alle 25-vuotiaana olisin vielä hyvinkin voinut saada naisen, mutta todennäköisyys alkoi putoamaan vuosittain kun vanhenin. Ei tässä kilpailukyky ainakaan parantunut ole, paitsi ehkä henkistä viisautta ja rahaa on tullut lisää, mutta ei se riitä jos on rupsahtanut ukkomies vailla kokemusta tai kavereita.
Jos sulla ei ole edes kavereita, niin kenen tahansa naisen hälytyskellot soivat. Ja aiheesta.
Oli mulla kavereita nuorena, mutta menivät kaikki naimisiin tai muuttivat satojen kilometrien päähän.
Miten yli 30-vuotiaana saa tyhjästä kavereita, jos haluaa aloittaa sosiaaliset piirit alusta? Yritin kyllä tutustua ihmisiin harrastusten kautta, mutta nekin oli taas naimisissa ja minulle ei koskaan riittänyt aikaa.
Viimeisin kaverini ei koskaan lähtenyt salille, koska "ääh työstressiä, haluun vaan relata koneella työpäivän jälkeen" ja sit viikonloppuna "ääh mä haluun nyt olla muijan kanssa ku kerranki vapaata". Lopulta en enää jaksanut edes laittaa tekstaria hänelle kun tuli tyhmä olo siitä että olen aina se joka vinkuu salille.
Ehkä olen tiedostamattani huono kaveri tai sit ihmiset vaan elää parisuhteessa tässä iässä. Kaikkeni olen tehnyt.
No, et sinä siltä sitten kuulosta, että olisit hyvää ja haluttua seuraa. Syytä siihen kannattanee kysyä ihmisiltä, jotka sinut tuntevat. Jos sellaisia on.
Missä päin Suomea sinut löytäisi? Voidaan tutustua.
N33 ja neitsyt, jos sillä on jotain väliä.
Harmittaa sun puolesta :( oletko kokeillut jotain treffipalstoja? Joku mikä ei ole tinder... Sehän on pentujen seksiseurabongailusovellus kai nykyään. Mutta samahan sekin verkko toki virittää. Minusta tällainen aloituksen kaltainen rehellinen ulostulo olisi kiinnostavin. Jos olisin vapaa, harkitsisin jopa kysyväni sinun yhteystietoja.
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea sinut löytäisi? Voidaan tutustua.
N33 ja neitsyt, jos sillä on jotain väliä.
Helsinki. Nähdään Kurvin Alepalla huomenna klo 17? Ihanaa, viimeinkin parisuhde !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä päin Suomea sinut löytäisi? Voidaan tutustua.
N33 ja neitsyt, jos sillä on jotain väliä.
Helsinki. Nähdään Kurvin Alepalla huomenna klo 17? Ihanaa, viimeinkin parisuhde !
Mulla on mukana ruusukimppu ja kihlasormukset.
Alue: Seksi
Mistä luulet, että neitsyytesi ja parisuhteettomuutesi johtuvat? Ainakaan ei sosiaalisuuden puutteesta, mikä on hyvä. Käytätkö alkoholia?