Olen 44 ja kukaan ei koskaan ole sanonut minulle, että rakastaa minua
Tajusinpa vain yhtäkkiä tämänkin asian. Ei edes äitini. Olen ollut kahdessa pitkässä liitossa, joista toinen yhä jatkuu. Ja muutama lyhempikin parisuhde ollut. Mutta silti, kukaan näistä miehistä ei ole koskaan sanonut rakastavansa. Eipä siinä. Mietinpä tässä onko tämä tavallista vai ei.
Kommentit (34)
No ei oo tavallista ja ihmettelempä, että miksi et ole kyseenalaistanut tuota aikaisemmin?
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten ylipäätään avioidut?
En ole naimisissa. Kaksi pitkää avoliittoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
No ei oo tavallista ja ihmettelempä, että miksi et ole kyseenalaistanut tuota aikaisemmin?
En tiedä. Havahduin asiaan vasta nyt. Ap
Eipä se mitään. Miehet ainakin sanoo sitä ihan lämpimikseen, mutta ei tarkoita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten ylipäätään avioidut?
Luuletko, että avioliittoon mennään yleensä rakkaudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten ylipäätään avioidut?
En ole naimisissa. Kaksi pitkää avoliittoa. Ap
Miten päädyin yhteen miestesi kanssa? Onko suhteissasi ollut nonverbaalisia rakkauden osoituksia ja hellyyttä?
Suomalaiseen kulttuuriin ei kauheasti kuulu tunteista puhuminen, se on sellainen asia mistä alettiin neuvolassa kertoa kun 2006 sain lapsen, että lapselle on tärkeää sanoittaa tunteita ja kertoa että häntä rakastetaan, en muista omasta lapsuudesta että sellaista ois kauheasti esille tuotu siihen aikaan..
Kannattaisiko sinun keskustella nykyisen puolisosi kanssa? Voisit kysyä häneltä, miksi te olette yhdessä? (minäkään en ymmärrä parisuhdetta, missä ei puhuta lähes päivittäin, miten rakas ja tärkeä toinen ihminen on)
Olen 51 vuotias, ja muutaman kerran kuullut "rakastan sinua," kaikki ovat valehdelleet. Nautitaan siitä!
Vierailija kirjoitti:
Rakastan sinua🤗
Kiitos. Olipa kiva, että edes joku sanoi näin, tuntematon vaikka sitten.
Ap
Minäkin olen 44v, en ole koskaan ollut naimisissa koska en ole halunnut mutta minulle on sanottu että rakastan sinua.
Mutta ei siitä sen enempää, koko elämä on vain sanahelinää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten ylipäätään avioidut?
En ole naimisissa. Kaksi pitkää avoliittoa. Ap
Miten päädyin yhteen miestesi kanssa? Onko suhteissasi ollut nonverbaalisia rakkauden osoituksia ja hellyyttä?
On kyllä ollut molemmissa liitoissa huomiointia ja hellyyttä. Ihan normaalisti alkaneita parisuhteita ovat olleet, joissa alussa ihastuneena halutaan olla kaikki aika toisen kainalossa jne. Ap
Minä vuorostani en ole 40 vuotiaana eläessäni ollut parisuhteessa. En tiedä onko "miehinen itsetuntoni" pysynyt kuitenkin (melko) hyvänä siksi, koska olen saanut lapsuuden perheessäni sekä saanut useamman kerran kuulla, että minua rakastetaan ja pidetään sellaisena kuin olen (,eikä asialle ole ollut esteenä se, että olen mm. kaikkia muita perheenjäseniäni selvästi lyhyempi ja ainoa, jonka kuontalo on kaljuuntumassa) mutta ei vain ne sanat vaan myös ne teot ja toimet joilla on osoitettu sitä rakkautta; välittämsitä ja kiintymystä (jne).
Toki omaa itse tuntoani on saattanut joskus heilauttaa ja jopa järkyttää joidenkin ulkopuolisten tölväisyt tai utelut tyyliin, että ottivatko vanhempni synnäriltä väärän käärön matkaan kun olen niin eri kaliperia muiden kanssa vai oelnko kenties adoptoitu, vai kaapattu sirkukseta tai vapuettu eläitarhan häkistä.
No tyypillisempi on esim. "oot rakas" tai "oot ihana". Jotkut ei osaa noitakaan sanoa ääneen kun ei vaan ole sellaiseen oppineet, (lapsuudenkodissa tuollaista pidetty ylitunteellisena lässyttämisenä.)
Miten sitten ylipäätään avioidut?