Suomalaisissa hotelleissa aina järkyttyy - ihmiset lähtevät pöydästä niin että lautasilla koskemattomia kakkupaloja

Oletko koskaan nähnyt venäläisturisteja buffetpöydässä? Siinä missä suomalainen jättää puolikkaan kakkupalan siististi lautaselle, jopa laittaa koko pöydän jämät yhdelle lautaselle ja pinoaa loput, venäläinen ottaa kymmenen kakkupalaa vaikkei söisi kuin yhden ja vielä heittelee osan jätöksistään pitkin pöytiä.

Tänä kesänä yövyttiin hotelleissa useampikin yö ja tultiin tulokseen että aamiaisella nykyisin pääsääntöisesti ihmiset ottavat sen verran kuin syövätkin. Ei siis juuri yhdelläkään lautasella ollut jätteitä siinä pienessä määrin mitä itse huomioimme. Asiasta on viime vuosina paljon puhuttu ja muutoinkin ahneuden aika ohi varmaan ja osataan jo käyttäytyä paremmin. Toki kävimme syömässä aamupalan aina viimeistään seitsemän aikaan jolloin lapsiperheitä ei ollut paikalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on, että pitää varsinkin lapsiperheiden sotkea kuin sikalassa. Kun kerran maksetaan, että joku siivoaa. Vai syövätköhän he kotonakin kuin siat?

Olen kiinnittänyt hotelleissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin huomiota siihen, kuinka monissa perheissä lapset villiintyvät aamupalabuffetissa. He lappaavat lautaselle valtavat määrät ruokaa, ottavat jokaista sorttia, ja jättävät sitten suurimman osan tästä ruoasta syömättä. Vain muutaman kerran muistan kuulleeni vanhemman yrittävän yhtään himmailla lasten touhua. Tällainen on aika surullista katsottavaa. Eikö tällainen tilanne olisi erinomainen oppitunti ruoan kunnioituksesta ja kohtuullisuudesta?

Usein myös äidit lappaa sitä ruokaa ihan järjettömät määrät joka sorttia pienille lapsille. Vierestä voi jo sanoa, ettei jaksa syödä. Tuskin kotonakaan syövät sellaisia määriä. Miksi ei voi ottaa aluksi vähän ja hakea sitten lisää?

Vierailija kirjoitti:

Tänä kesänä yövyttiin hotelleissa useampikin yö ja tultiin tulokseen että aamiaisella nykyisin pääsääntöisesti ihmiset ottavat sen verran kuin syövätkin. Ei siis juuri yhdelläkään lautasella ollut jätteitä siinä pienessä määrin mitä itse huomioimme. Asiasta on viime vuosina paljon puhuttu ja muutoinkin ahneuden aika ohi varmaan ja osataan jo käyttäytyä paremmin. Toki kävimme syömässä aamupalan aina viimeistään seitsemän aikaan jolloin lapsiperheitä ei ollut paikalla. 

Onko joskus ollut erilainen aika?

Vierailija kirjoitti:

Meiltä jää monesti tommoinen jämävuori, myönnän sen. Tykkään ottaa erillaisia juttuja itselle ja lapsille kun kerrankin on tarjolla, moni on semmoista mitä ei ole ennen maisteltu ja voi olla juurikin ettei tykätä ja se jää sitten lautaseen niin, että on kerran haukattu. Kotona olen tosi tarkka hävikistä, mutta aamupalalla tai laivan buffetissa sitä aattelee et kuuluu hintaan eikä ole niin justiinsa. Pitäisi kyllä skarpata asiassa.

Ja hyvällä omalla tunnolla teet biojätettä. Uskomatonta välinpitämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on, että pitää varsinkin lapsiperheiden sotkea kuin sikalassa. Kun kerran maksetaan, että joku siivoaa. Vai syövätköhän he kotonakin kuin siat?

Ja sitten se jumalaton häiriö muulle aamiaisväelle. Lapsiperhe valtaa isoimman pöydän ja raahaa sinne syöttötuolit ja rattaat ja kirjat ja lelut ja esiliinat ja tietenkin viisi kakaraa. Ja sitten se helvetinmoinen huuto, kun Liisa-Viljami haluaakin tuota eikun tätä ja ei sitä ollenkaan. Sitten itketään ja huudetaan. Aina ei ole selvää, kuka huutaa eniten, kiljuva pentu vai lässyttävä ja välillä hermostuva äityli. Tulos: ruokaa haaskuuseen ja lattialle, puoli aamiaisravintolaa sotkettu ja kaikilta muilta aamiaisrauha viety.

Se on erikoista, kun koko perheen pitää huutaen sanoa kaikki normaalit asiat niin että kuuluu salin toiseen päätyyn. Varsinainen Kiljusen herrasväki lähtee hotelliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä kesänä yövyttiin hotelleissa useampikin yö ja tultiin tulokseen että aamiaisella nykyisin pääsääntöisesti ihmiset ottavat sen verran kuin syövätkin. Ei siis juuri yhdelläkään lautasella ollut jätteitä siinä pienessä määrin mitä itse huomioimme. Asiasta on viime vuosina paljon puhuttu ja muutoinkin ahneuden aika ohi varmaan ja osataan jo käyttäytyä paremmin. Toki kävimme syömässä aamupalan aina viimeistään seitsemän aikaan jolloin lapsiperheitä ei ollut paikalla. 

Onko joskus ollut erilainen aika?

Aiemmin jopa pari tuntia myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen on, että pitää varsinkin lapsiperheiden sotkea kuin sikalassa. Kun kerran maksetaan, että joku siivoaa. Vai syövätköhän he kotonakin kuin siat?

Ja sitten se jumalaton häiriö muulle aamiaisväelle. Lapsiperhe valtaa isoimman pöydän ja raahaa sinne syöttötuolit ja rattaat ja kirjat ja lelut ja esiliinat ja tietenkin viisi kakaraa. Ja sitten se helvetinmoinen huuto, kun Liisa-Viljami haluaakin tuota eikun tätä ja ei sitä ollenkaan. Sitten itketään ja huudetaan. Aina ei ole selvää, kuka huutaa eniten, kiljuva pentu vai lässyttävä ja välillä hermostuva äityli. Tulos: ruokaa haaskuuseen ja lattialle, puoli aamiaisravintolaa sotkettu ja kaikilta muilta aamiaisrauha viety.

Tämä! Kun minä olin muksu, niin komennettiin olemaan ihmisiksi. Syötiin mitä oli nenän edessä taimsitten ei syöty. Mutta ylikääräistä melua ja hässäkkää ei ollut, tai sitten sanottiin, että aamupala loppuu tähän. Yleensä oli kasvatettu käyttäytymään pienestä pitäen, joten ei ongelmaa.

Ihmettelen tätä nykypäivän lastenkasvatusta, kun kiljuminen on se mitä on joka paikassa, missä on lapsia.

Nykyään se on monesti sitä, että äiti tai isä lässyttää ja kuiskii lapselle "hei lopetas nyt" ja lopulta antaa periksi. Sitten ollaan naama norsun veenä koko perhe. Ei ole kauaa aikaa, kun oli hotelliaamiaisella joku perhe äiti ja isä ja 2 pientä lasta, niin toinen lapsista veti ihan jäätävän raivarin, kun ei menty sinne pöytään istumaan minne lapsi halusi... Huusi ja kiljui tovin, kunnes isän kanssa sitten lähdettiin sinne toiseen pöytään istumaan ja äiti jäi toisen lapsen kanssa toiseen pöytään. Ei olisi mennyt meillä läpi ja meillä istutaan siellä mihin aikuiset käskee.

Et ole koskaan uhmaiästä kuullut? Varmaan tuokin perhe halusi säästää muut ruokailijat siltä huudolta ja siksi siirtyivät.

Olen kuullut ja on ihan tuttua näin kahden lapsen vanhempana, mutta ei meillä vaan anneta noin periksi eikä lasten anneta käskyttää ja huutaa kuin riivatut. Ei ne ikinä sellaista ole yrittäneetkään silti...

Lapset on erilaisia. Omani huusi uhmassaan niin, että oksensi. Nykyään ihan hyvin käyttäytyvä nuori.

Silloinpa sitä lähdetään kokonaan pois eikä kiusata moisella rääkymisellä muita.

Juuri homopariskunnat ottavat paljon ruokaa, kikattelevat keskenään ja lähtevät syömättä pois.

Vierailija kirjoitti:

Hävettäisi lähteä pöydästä niin että lautaselle kasattu koskemattomia ruokia.

Kyllä minua hävettää, mutta en ala väkisin syömään jotain pahaa kakkua tai lasten jämiä. Joskus vain käy niin. Ja kerran sain lounaalla hälytyksen, niin puoliksi syöty ruoka ja paperit jäi pöytään, koska ei voinut sekuntiakaan hukata aikaa.

On teillä köyhät elämät kun kaikkea, kaikkialla ja kaikkia kanssaihmisiä pitää kytätä ja arvostella. Mua hotelliaamiaisella kiinnosta tippaakaan muiden syömiset. Syön omani ja jatkan matkaa. Jos jotain jää lautaselle sit jää, harvemmin jää.

Hotellissa en ole pitkään aikaan ollut, mutta sielläKÄÄN en ole varmasti ikinä heittänyt ruokaa roskiin vesimelonin kuoria lukuunottamatta. Sama juttu kotona, ravintolassa ja tuttavilla. Ehkä mut on kasvatettu köyhästi ja olen lama-ajan lapsi, mutta kuuluu myös pöytätapoihin.

Harmittaa siskon kouluikäinen (8v) lapsi aina kylässäni ollessaan, kun ahmii esim. Toisen(!) lasin smoothieta (kaadan 1/4-osan lasia ja sanon että saat sen jälkeen lisää jos vielä maistuu) niin suuttuu ja kaataa itse lasin uudestaan täyteen. Ne 3/4 menee sitten roskiin kun jaksaakin juoda sen 1/4-osaa eli lähes täysi (kalliista tuoreista marjoista tehty) smoothie menee biojätteeseen/WC-pyttyyn! Miksi pitää ahmia, vaikka ei se ruoka/juoma lopu? Itse tyttö on kovin rikkaasta perheestä, eli nälkää eivät ole koskaan nähneet...

Vierailija kirjoitti:

Mua hotelliaamiaisella kiinnosta tippaakaan muiden syömiset.

Luulisi kiinnostavan, kun sinäkin muiden haaskaamisista maksat.

Tulin joku vuosi sitten laivalla Tallinnasta ja sattui olemaan abiristeily. Buffetissa oli ikävää katsella, kun tarjoilijat veivät puolitäysiä lautasia pois kun nuoret hakivat lisää. Todella paljon otettiin ja vain osa syötiin.  Valtavat määrät hävikkiä tuli.

Sitten samoihin aikoihin työpaikallani, joka silloin oli eräs yhtenäiskoulu, yläasteen oppilaat järjestivät ilmastonmuutoksen takia mielenosoituksen. Kylteissä annettiin ymmärtää, että me vanhemmat olemme pilanneet nuorison maailman. Totta varmaan sekin, ainakin jossain määrin, mutta olisipa nuorisolla itselläänkin ollut näytön paikka....tuolla abiristeilyllä ainakin, ehkä jossain muuallakin.

Kirjoitin viestin 112, ja nyt välähti tuon tytön käytös... tein myös popcornia pussillisen, josta sanoin että laitetaan tästä yhdessä kahteen pussiin kotiin evääksi, niin tyttö kahmi OMAAN pussiinsa kulhosta kaiken ja kiireellä! Että itse saisi varmasti eniten, eikä pikkuveljelle tai muille jäisi yhtä paljoa.

Onkohan tässä kyse alitajuisesti myös hotelliahmijoiden käytöksestä? Pelätään, että se herkku loppuu kesken, niin pitää raivolla tunkea kaikkea lautasellinen täyteen? Että ainakin MINUllE nyt riittää eikä tarvitse odotella uutta satsia. Ja kun pitää ahmia kaikkea niin viimeistään silloinkin tulee paha olo niin kaikki loput jää lautaselle.

Itselle opetettu että vatsa kertoo olevansa täysi vasta n. 20 minuutin päästä syödessä. Kannattaa siis pitää taukoja ja ottaa vain vähän kerrallaan ja lukea välissä lehteä yms. Että tietää kannattajako hakea vielä jotain syötävää vai olikohan se siinä. Mikäli ihminen ei pysty muuten arvioida syömisiään.

112+115 lisää vielä: jännä, että urheilulliset ja menestyneet Martina Aitolehti, Noora Fagerström, Vappu Pimiä jne..) syövät hotelleidenkin aamupalalla sitä samaa kuin kotona, puuroa, jogurttia ja marjoja. Ja myös heidän lapsensa. Kellään heistä ei ole tarve hamstrata sitä ruokaa kahdelle lautaselle samaan aikaan. Ehkä tästä erottaa rahvaat ja köyhät/itsekkäät/ahneet?

Epäilen että nämä samat ruokahamstraajat eivät myöskään ole ottaneet osaa hyväntekeväisyyteen tms... vain MINÄMINÄ ja MULLE

Nuo ruokahamstraavat, jotka jättävät puolet syömättä, on niitä samoja tyyppejä, jotka unohtaa tuoda lahjan syntymäpäiville tai antaa häälahjaksi 20€ koko perheeltä :D Sitten ovat ensimmäisinä tyhjentämässä ruokapöytää ja juomia (osa menee myös reppuun) ja puolet jää taas syömättä :D Jälkiä ei tietenkään ehdi siivota, kun kiire hakea vielä kaikkea lisää, ettei joku muu saisi enemmän tai loppuisi kesken

Jos olisin hotellin asmupalavastaava, niin antaisin fläppitaulun ja tussin (tai kynä ja paperia) ja pyytäisin rastittamalla mitä haluavat. Vähän sama kuin huonetilaus. Itse työntekijä kokoaisi tuotteet lautaselle linjaston takaa (osaa hahmottaa sopivan annoskoon). Kun lautanen on tyhjä voi tulla santsikierrokselle ja osoittaa lemppareitaan lisää, jos jäi nälkä. Roskiksia tai tyhjiä lautasia ei tarvitse olla esillä hiplattavina tai aivastuksien edessä.

Henkilökunnan edessä ei voi olla apina ja hävikkiä ei tulisi + hygienia parantuisi sekä palvelu kun muu kokoaisi sinulle annoksen

Aloituksesta tuli mieleen erityisesti ig-influensserit jotka lappaa kuvia varten vähän kaikkee ja jättää sit suurimman osan syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua hotelliaamiaisella kiinnosta tippaakaan muiden syömiset.

Luulisi kiinnostavan, kun sinäkin muiden haaskaamisista maksat.

No, henkilökohtaisiin harrastuksiini ei kuulu muiden kyylääminen niin kuin sinunkaltaisella sonnalla tuntuu kuuluvan.