Mitäs haittoja palstalaisten vauvoille on siitä kohurokotteesta tullut?

Viimeiseen asti yrittävät pimittää sitä tietoa.

Tarkoitatko sitä autismikohua vai tätä uutta rotavirusrokotetta vai mitä?

tulehtuneita paiseita imusolmukkeisiin joissa mätää ja vaarana oli mennä tulehdus luuhun asti.

lapsellamme ja naapurin samanikäisellä on ollut kummallisia jalkaoireita..

Ei taida enää tepsiä nykyisiin tubi-kantoihin.

Päinvastoin, haittavaikutuksista pyydetään raportoimaan. Yleensä vanhempia joudutaan toppuuttelemaan, kun laittavat kaikki oireet rokotteiden piikkiin tyyliin: " Meidän pienokainen rokotettiin puoli vuotta sitten ja nyt on kuumetta, johtuukohan se rokotteesta?"

jos on ollut oireita. Ei ole mikään leikinasia ja onhan ollut muutama kuolemantapauskin rokotteen takia. Lukekaa lisää Ktl; n sivulta.

Idiootti.

koska lisää riskiä sairastua diabetekseen. Tämä ei siis tieto.

Lääkäri ei aikanaan tiennyt mikä aiheutti turpoamisen. Näin jälkikäteen aatellen aika ilmiselvää että mistä johtui!...

V***u että tympäisee tollainen.

Käytetyt antibiootit ovat muuntaneet tubi-bakteeria niin, että nykyään esiintyy calmetelle resistenttejä muotoja.

http: //www. iltasanomat. fi/uutiset/kotimaa/uutinen. asp?id=1255056

kuuluu asiaan, muttei imusolmukkeissa.

BCG-rokotus antaa 80 prosentin suojan lapsuusiän vaikeita tuberkuloosimuotoja vastaan, estää tuberkuloosi-infektion leviämistä ja saattaa suojata myös ympäristömykobakteerien aiheuttamilta imusolmuketulehduksilta.



Maamme sadan prosentin rokotuskattavuus vähentää estolääkityksen tarvetta, mutta ei kuitenkaan suojaa tartunnalta. BCG-rokotuksen sivuvaikutuksena saa edelleen noin kuusi lasta 100 000 rokotetusta luutulehduksen. Koska lasten tuberkuloosi on meiltä häviämässä, kannattaa nyt arvioida vastasyntyneiden BCG-rokotuksen mielekkyyttä. Maailman tuberkuloositilanteen ennustetaan taantuvan, joten rokotusta ei pidä suin päin lopettaa. Ensin on tarkoin selvitettävä haitat ja hyödyt.



BCG (Bacillus Calmette Guerin) on maailman vanhimpia ja käytetyimpiä rokotteita. Kaikista maailman lapsista on vuoden ikäisinä BCG-rokotettu noin 85 prosenttia, Suomessa lähes 100 prosenttia. Vain Yhdysvallat ja Hollanti eivät ole koskaan käyttäneet laajamittaista tuberkuloosin rokotusohjelmaa.



Tarpeellinen vai ei

Tehdyissä tutkimuksissa BCG:n teho on vaihdellut 80 prosentista nollaan ja kiistat rokotuksen ympärillä jatkuvat. Lähes varmoja ollaan siitä, että BCG-rokotus antaa noin 80 prosentin suojan pikkulasten tuberkuloottista aivokalvontulehdusta ja tuberkuloosin yleiskylvöä vastaan, jotka ennen aina johtivat kuolemaan. Lasten tuberkuloosin väheneminen on johtanut rokotusohjelmien tarpeellisuuden pohtimiseen ja niinpä moni läntisen Euroopan maa rokottaa enää riskiryhmiä.



BCG-rokotuksen sivuvaikutuksena luutulehdukset alkoivat lisääntyä 1970-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsi lopetti vastasyntyneiden BCG-rokotukset ja siirtyi vain riskiryhmien rokotuksiin 1975. Silloin siellä ilmaantui tuberkuloositapauksia 18/100 000. Rokotuksen lopettamista seurasi lasten tuberkuloosin odotettu, mutta vähäinen ja ohimenevä lisääntyminen. Samaan aikaan Suomessa sairastumisia oli 74/100 000. Siksi rokotuksia jatkettiin, mutta vuonna 1978 siirryttiin ruotsalais-tanskalaisesta BCG-rokotteesta englantilaiseen ja annos puolitettiin. Luutulehdusten määrä väheni 73:sta kuuteen 100 000 rokotettua lasta kohden. BCG-luutulehdus on lievä ja täysin tuberkuloosilääkkein hoidettavissa.



Edellytykset täyttyvät

Kansainvälinen Tuberkuloosiunioni on äskettäin selvittänyt BCG-rokotuksen lopettamisen edellytykset. Maassa pitää olla mm. tuberkuloosin vastustamistyön ohjelma ja luotettava rekisteröinti. Tartuntavaarallisia tapauksia ei saa ilmaantua vuosittain 5/100 000 enempää eikä 0-5 -vuotiailla tuberkuloottisia aivokalvontulehduksia yhtä



toisen palstan alkuun

enempää 10 miljoonaa kohden. Suomi täyttää tänään molemmat edellytykset: vuonna 1993 tartuntavaarallisia oli 2.4/100 000, eikä meningiittiä ollut yhtään.



Uusia tuberkuloositapauksia 0-14 -vuotiaiden ikäryhmässä on viime vuosina ollut 3-4 eli noin 0.4/100 000. Uusia tuberkuloosiin sairastumisia koko väestössä on nyt 10/100 000, joka on selvästi vähemmän kuin Ruotsin luopuessa BCG-rokotuksesta.



Useissa maissa, mm. Itä-Euroopassa käytetään toistuvia BCG-rokotuksia, vaikka niiden tehoa ei tiedetä. Suomessa annettin yksi BCG-tehoste 11-13 -vuotiaille koululaisille. Kun riskilaskelma osoitti tuberkuloosin lisääntymisen vaaran hyvin vähäiseksi, BCG-uusintarokotus lopetettiin 1990. Neljän vuoden seurannassa ei ole todettu uusia tuberkuloosiin sairastumisia ikäryhmissä, jotka eivät ole saaneet BCG-tehostetta.



Tuberkuloositilanteemme on nyt niin hyvä, että vastasyntyneiden BCG-rokotusta ei voida enää pitää ehdottoman tarpeellisena, varsinkaan melko korkean sivuvaikutusriskin vuoksi. Kuitenkin nykyisen käytännön jatkamista puoltavia seikkoja on.



Muualla vastasyntyneiden BCG-rokotuksen lopettamisen jälkeen lasten tuberkuloosi on tilapäisesti lisääntynyt. Rokotussuoja saattaa ulottua myös nuoriin aikuisiin, mikä on tarpeen tuberkuloositilanteen näyttäessä pahenevan hyvänkin elintason maissa. Nyt vastasyntyneiden BCG-rokotuksen vaikuttavuudesta ja lopettamisen seurauksista on tehtävä perusteellinen selvitys. Ainakin siihen saakka rokotusta jatketaan, jotta voidaan varmistaa yhtä hyvä päätös kuin uusintarokotuksesta luopuminen.



Aiheesta enemmän:



Kröger, L.



Newborn BCG vaccination. A study of osteitic complications, tuberculin reactivity and sensitization to atypical mycobacteria (väitöskirja). Kuopion ylipiston julkaisuja, 1994, sarja D, 56.



Takala, AK. Koskenniemi, E. Myllymäki, A. Eskola, J.



Neuvolarokotusten toteutuminen. Duodecim 110,1783-1788,1994.



Tala-Heikkilä, M.



Evaluation of the Finnish BCG-revaccination programme in schoolchildren (väitöskirja). Turun yliopiston julkaisuja, 1993, sarja D, 119.



Marianna Tala-Heikkilä, Turun yliopistollinen keskussairaala

Eero Tala, emeritusprofessori (921) 611 611

Ja huomasin, että meille on ainakin vielä annettu se " turhan vahva" rokote! Ja lapsella on " outoja" niveloireita. Kumma ettei lääkäri missään vaiheessa edes maininnut tälläisesta mahdollisuuseta. Kuitenkin on kokeissa ja röntgeneissä aiheesta käyty..

Eihän se rokote enää tepsi, kun on kyseessä ihan erilainen bakteeri. Venäjällä etenkin on näitä multiresistenttejä bakteereja, joihin rokote ja lääkkeet eivät auta. Tauti tulee siis rokotuksesta huolimatta ja siihen ei mitkään nykyiset antibiootit auta.

Teet varman diagnoosin näkemättä potilasta....

Kun kysyttiin, että johtuuko se epilepsian alkaminen rokotuksesta, niin ei myönnetty (mutta ei kiellettykään). Mitään muuta syytä ei löytynyt. Jonkin ajan päästä sen rokotteen (PDT) antaminen lopetettiin vakavien haittavaikutusten vuoksi ja tämä epilepsian muoto oli siinä haittalistassa Helsingin sanomien artikkelissa. Ei olla todellakaan tehty mitään haittailmoitusta kun siihen ei ohjattu millään tavalla.

iho ei ole vieläkään kasvanut kiinni (aikaa kulunut jo yli 2kk) ja joka päivä joutuu rokotuskohtaa putsaan

Pahimmillaan märkää vaan valumalla valui rokotejäljestä. Nyt 3-vuotiaalla on aika iso arpi kyseisestä rokotuksesta.



MPR- rokotetutkimus meni meidän salta hyvin, mutta osalle lapsista se ei ollut antanut tarpeeksi hyvää suojaa sikotautia vastaan, ja jouduttiin rokottamaan uudestaan.